Tänään oli kauhulla odotettu ensimmäinen synnytysvalmennustapaaminen. Virallinen nimihän noille tapaamisille lienee ainakin nykyään perhevalmennus, mutta tykkään synnytysvalmennuksesta terminä enemmän. Siinä on jotenkin sopivasti toimintaa ja dramatiikkaa. Dramatiikkaa sain tosin elämääni tapaamisten myötä muutenkin, sillä olin kuullut etukäteen varsin monesta suusta, miten kaksi ensimmäistä tapaamista jauhetaan sontaa ja viimeisellä kerralla päästään vasta asiaan ja tykittämään kysymyksiä. Osa jopa suositteli tekemään valmennusajalla jotakin järkevää ja jättämään tapaamiset väliin. Joku toinen uskalsi vielä pelotella, että synnäriryhmissä avaudutaan omasta parisuhteesta muille pariskunnille ja siitähän tämä näennäissosiaalinen erakkoluonne menikin paniikkiin.

P5070933OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse valmennustapaaminen oli ilokseni ihan huippukiva. Muut pariskunnat vaikuttivat mukavilta ja sain parituntisen aikana paljon hyviä neuvoja vähän aiheen vierestäkin. Meidän naisten piti keksiä ryhmissä miehillemme tsemppilause raskauden loppuajalle, mutta sen sijaan juttelimme mm. supistuksista ja mammajoogasta. Täytyykin käydä kokeilemassa vielä, kun tämä “mammavaihe” on meneillään. Suunnittelin jo alkuraskauden aikana kokeilevani sitä, mutta se(kin) suunnitelma jotenkin vain jäi toteuttamatta. Aivan tapaamisemme alussa saimme listata asioita, jotka kiinnostivat meitä erityisesti, ja meille kerrottiin, millä tapaamisella aiheet käsitellään. Osaan tarkemmista kysymyksistä vastattiin ihan saman tien, joten en ehkä ymmärrä heitä, joiden mielestä perhevalmennustapaamisissa ei saa vastauksia. Tai sitten meillä on vaan poikkeukselliset hyvät vetäjät.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäisen tapaamisen isoimpana teemana oli imetys. Meille kerrottiin tietoa imetyksestä ja näytettiin vielä imetysvideokin. En ihan ollut varautunut siihen, että video alkaa synnytyksellä, mutta siitäkin selvittiin.

Mitä opin aiheesta? Mieleeni jäi se, että äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa, koska se sulaa vauvan vatsassa hyvin, siinä on D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki tarvittavat ravinto- ja suoja-aineet ja se on ns. aina saatavilla oikeassa lämpötilassa. Lisäksi imetys vahvistaa äidin ja vauvan suhdetta yhteisten ruokintahetkien kautta. Suomessa äidin suositellaan täysimettävän muistaakseni puolen vuoden ajan, minkä jälkeen imetystä olisi hyvä jatkaa vielä toiset puoli vuotta esimerkiksi soseruokien seurana.

Opin myös, että tämä aihe jakaa vahvasti mielipiteitä. Jos en olisi ennakkoon kuullut tuntemiltani äideiltä, miten äidinmaidonkorviketta lapsilleen antavia suorastaan halveksitaan joissakin piirreissä, olisin ihmetellyt, miten perhevalmennuksen vetäjä korosti niin moneen otteeseen sitä, ettei äiti ole huono äiti, jos ei pysty imettämään. Julmaa, jos ihmisiä leimataan tuollaisenkin asian perusteella. Opin myös, että maitotukokseen auttaa parhaiten imettäminen, kylmä valkokaalinlehti auttaa kipeään rintaan sekä laskee tulehtuneen rinnan turvotusta ja sen, että vauvalle annetaan rintaa ensimmäisen kerran aika tasan heti synnytyksen jälkeen laitoksella.

Mitä en oppinut aiheesta eli mitä unohdin kysyä? Näin nippelitietoa en kehdannut kysellä, mutta aion selvittää itse, millä merkeillä on parhaat imetysliivit ja millaiset ne ovat ominaisuuksiltaan. Kaikkiin muihin imetyskysymyksiin sain vastaukset – tai sitten en ole vielä edes keksinyt pohtia niitä kysymyksiä. Tapaamisesta jäi siis hyvä maku suuhun.

P1010005

Perhevalmennuksen jälkeen hymyilytti…
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

… mutta lääkärikäynnin jälkeen ei. Joudun kaksiin(!) verikokeisiin enkä taida selvitä niistä hengissä.

Sellaisia kokemuksia ensimmäisestä perhavalmennuskäynnistä. Ajattelin koota näitä enemmän tai vähemmän sekavia ajatuksiani tänne myös seuraavista tapaamisista, joten pysykäähän kuulolla, jos aihe kiinnostaa yhtään. Tähän loppuun voitte kuvitella hienoon kuvaan valmennusmateriaaleiksi saamamme kirjat kauniisti sommiteltuina. Harmi vaan, että unohdin ne neuvolaan! 😀

(mekko ja vyöt saatu)