Kipu alkaa olla poissa. Pystyn jo kyykistymään ja kumartumaan ilman irvistelyä. Sunnuntainen BodyPump-tunti oli ensimmäiseni muutamaan vuoteen. Opiskeluaikoina kävin pumppaamassa 2-4 kertaa viikossa, mutta Helsinkiin muutettuani tapa ei jatkunut. Jo uuden kuntosalin löytäminen uudesta kotikaupungista otti aikaa. Kuntosaleissa on vähän sama kuin kampaamoissa. Olo täytyy olla kotoisa, jotta sinne palaa aina uudelleen ja uudelleen. Tämä vuosi starttasi ihan uudella motivaatiolla, kun Jyväskylä-aikainen ystäväni otti kanssani salijäsenyyden ja lupautui vielä seuraksi sellaisillekin ryhmätunneille, joista ei itse niin välitä. Minäkin lupasin tulla sitten huojumaan ja horjumaan niille tunneille, joille en yksin menisi. Katsotaan vaan, niin pyörryn hot joogassa, kun testaan sitä ensimmäistä kertaa ihan kunnolla ja pitkän kaavan mukaan. Minulla kun on edelleen sama verenpaineongelma, joka vaikuttaa myös treenaamiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joku fiksumpi olisi ehkä varannut 30 minuutin tai edes 45 minuutin pumpin näin pitkän tauon (ja synnytyksen) jälkeen, mutta me marssimme Veeran kanssa suoraan 60 minuutin tunnille. Tiedän, että olen ihan rapakunnossa, joten päätin tehdä koko ohjelman vain kilon painot levytankoni molemmissa päissä. Selkä-biisiin lisäsin toiset kilot, mutta muuten tein ihan noilla pienillä painoilla. Sen verran egoni pullisteli, että pelkällä tangolla en kehdannut pumppailla. Heikoimmiksi kohdikseni totesin jalat, sillä yhden jalan kyykyt jätin kesken. Tai oikeastaan tein ne hitaamalla temmolla kuin muut, joten kyykkyjä tuli tehtyä vähemmän. En vaan kaikelta tärinältä jaksanut paremmin. Samoin vatsalihaskappaleessa jouduin pitämään taukoa, kun niskaani alkoi sattua rutistelu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Harmittaa, kun olen päästänyt itseni näin surkeaan kuntoon. Se, että jaksaa hiihtää viikossa monta kymmentä kilometriä tai juosta ihan hyvällä tahdilla ei takaa sitä, että lihaskunto olisi jotenkin hyvä. Ei todellakaan! Mutta tiedättekö mitä? Kirjaan itselleni nyt nuo ensimmäisen pumppitunnin painot ylös ja otan tavoitteeksi lisätä jokaisella tunnilla yhteen lihasryhmään kilon painoa tangon kumpaankin päähän. Tietysti ohjelma vaikuttaa painoihin, mutta ovat ne suunnilleen kuitenkin samat samoissa lihasryhmissä. Jaloissa tietysti tavoitteena on jaksaa koko sarja, sillä kyykyissä en voinut pitää painoja lainkaan. Enkä silti jaksanut! SÄÄLITTÄVÄÄ.

Onneksi pohjalta pääsee vain ylöspäin. Ensi kerralla hikipisarat eivät ehkä valu käsiäni pitkin jo lämmittelykappaleen aikana enkä kiroile pääni sisällä kuin rekkamies. Tunnin jälkeen lihaksiin sattui niin, etten oikein saanut edes yöllä nukutuksi. Yleensä ensimmäinen tai toinen päivä pumpin jälkeen on ollut pahin, mutta nyt se oli ehdottomasti tuo treenipäivä. Palautumiseen meni nelisen päivää normaalin muutaman vuorokauden sijaan. Muistanpahan taas, miltä tuntuu olla se tyyppi, jolla on salin pienimmät painot. Se tunne nimittäin motivoi parantamaan, jos jokin. Olisi mahtavaa ehtiä joka viikko pumppitunnille, mutta otan tavoitteeksi joka toisen viikon, niin en sitten pety. :)