Kaikki alkoi lounastunnilla, kun meinasin purskauttaa jäälattet nenästäni kollegani kerrottuaan omistaneensa nuorena perinteisemmän siskpäkin sijaan puhdasverisen kasipäkin. Tällä hetkellähän kundilla on vakuuttava ykspäkki, jota toimistotyö pitää tehokkaasti yllä. Älkää huoliko sanamuodoistani, tarkistutan kaikki postaukset tyypillä ennen julkaisua. Ronski kieli kuulemma kuuluu tällaiseen skabailuun. Tökimme vatsojamme siinä hetken ajan ja muistelimme, kuinka nuorempana oli helpompi pysyä timminä. Ruokatunnin lopussa olimme päättäneet vakaasti, että firman juhlissa lokakuussa olemme timmejä. Työkaveri käski kirjoittaa asiasta blogiin, jotta emme voisi jänistää. Motivaatioksi otimme vielä keskinäisen kilpailun siitä, kumpi timmiytyisi enemmän.

Timmiytymisen mittareina päätimme käyttää sekä visuaalista mittaria vertailukuvien muodossa että kehonkoostumusmittauksessa mitattuja rasvaprosentteja. Kehoskoostumusmittausta en valitettavasti heti haasteen alkuun saanut, vaan kävin siellä vasta viidentenä haastepäivänä. Tämä annettakoon kuitenkin anteeksi, sillä eipä mittaukseen ehtinyt heti tuo toinenkaan timmiytyjä. Oman mittaukseni suoritti vanha ja uskollinen yhteistyökumppanini Hakaniemen LadyLine, jolta saan maksutta avukseni myös saliohjelman ja PT-tapaamisia syksyn ajaksi. Vertailen mittaustuloksia vasta haasteen lopussa, joten en avaa tuota asia nyt sen enempää. Kehonkoostumusmittauksesta yleisesti olen kirjoittanut tässä postauksessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päätin heti, että todistaakseni edistykseni, otan haasteen ensimmäisenä päivänä aloituskuvat ihonmyötäisissä juoksutrikoissa ja treenitopissa. Tässä siis olen koko 1,59 metrin pituudessani edestä ja sivulta. Minä, kausittain liikkuva toimistotyöläinen, joka rakastaa roskaruokaa, mutta myös lenkkeilyä luonnossa. Veikkaan, että seuraavien viikkojen aikana vaatekokoni tulee pysymään samana, mutta kropasta tulee kiinteämpi ja lihaksikkaampia. En ollut silloinkaan kokoa 34, kun lukiossa painoin alle 50 kiloa ja poskeni olivat lommoilla kuin nälkälapsella. Kroppaani ei vaan ole suunniteltu sellaisiin lukuihin, 36- ja 38-koot tuntuvat omilta ja miellyttävät silmääni. Vaatteiden istuvuus toki varmaankin paranee, mikä on tietysti ihan kivaa. Isoin kannuste tähän projektiin onkin ehkä lopputuloksen sijaan se, että pääsen todistamaan työkaverilleni olevani tehokkaampi kuin hän. Ai, mikä ihmeen kilpailuvietti?

timmiyskuuri vko1

Ensimmäisen viikon aikana sitouduin projektiin puolivakavasti. Maanantaina kävin lenkillä täyttämässä jääkaappiani ruokakaupasta ja tiistaina heräsin aamulla salille polttamaan rasvaa. Keskiviikko ja torstai menivät lepäillessä ja palautuessa, mutta perjantaina tein kehonkoostumusmittauksen jälkeen rasvanpolttotreenin. Lauantaina kipaisin aamulenkille ennen töitä ja sunnuntaina suuntasinkin pitkästä aikaa sisäpyöräilytunnille. Huomasin myös, että tykkään edelleen enemmän aamu- kuin iltatreeneistä. Tästä pitäisi opetella eroon, sillä aamuni ovat harvoin vapaana. Suunnitelmani on sekä polttaa rasvaa että kasvattaa lihaksia, koska muuten haluttuja tuloksia ei näy. Aktivoin heti alkuviikosta myös HeiaHeia! -tilini puolen vuoden laiskottelutauon jälkeen. Siellä voi helposti seurailla treenejäni ja jos sovellus ei ole tuttu, sitä kannattaa kokeilla kyllä itsekin. Kumman motivoivaa, kun tietää, että treenistä saa laittaa profiiliinsa merkinnän. Kavereiden kannustuksistakin tulee yllättävän hyvälle tuulelle, vaikka ne ovatkin vain virtuaalisia.

Ruokavalioni muutin maanantaina kertarysäyksellä. Pahimmillaan puolitoistatuntisiksi venyneet lounastauot, joilta raahaa mukanaan tuhat kaloria lisää, vaihtuivat puolentoistaminuutin proteiinipatukkatauoiksi. Säästyi hurjasti työaikaakin! Varsinaisen aterian syön vasta töiden jälkeen kotona, jolloin raskas olo vatsassa ei hidasta työtehoani. Keskitän raskaimmat ateriat siis aamiaiselle sekä illalliselle. Tuossa alla olevassa kollaasissa on viikon ruokavaliostani kuvattuna mm. kapris-tomaattipasta, marjojen kanssa herkuteltu rahka (Skyr oli kaupasta loppu, nyyh) sekä patukoita samasta sarjasta kuin aiemmin hehkuttamani lakritsainen suklaavälipalapatukka, joka on muuten ihan törkeän hyvää. Lipsuin silti hieman heti ensimmäisellä viikolla. Perjantainahan Mert nimittäin sabotoi ansaituksi kostoksi dieettiäni ostamalla boksin poppareita ja lykkäämällä sen syliini, kun olimme elokuvissa! :D

kaikkeesontaa

Olipa siinä avautumista kerrakseen. Voitonhaluni on niin valtava, että voisin kirjoittaa aiheesta vaikka päivittäin. Voisin koettaa tehdä edellisestä viikosta yhteenvetopostauksen aina joka viikon sunnuntai. Silloin vaihekuvat laahaavat noin viikon jäljessä, mutta se tuskin haittaa yhtään ketään. Nämäkin kuvat otettiin muuten sunnuntaina. Ihan vaan, koska harvemmin meikäläisen aikataulusuunnitelmat koskaan toteutuvat, vaikka yritys onkin kova. Reaaliaikaista tilannetta voi kytätä Kylmäkosken metsäpoluilla, Hakiksen LadyLinella tai Kaivopuiston ympäristössä.