Tekisi mieli perustaa blogiin “Iina <3 Helsinki” -kategoria, kun tästä kaupungista löytyy koko ajan vain kivempia ja kivempia paikkoja. Tällä kertaa tahtoisin jakaa innostukseni paikasta nimeltä Vapiano. Olin käynyt siellä ystävieni kanssa jo muutamaankin otteeseen, joten nyt, kun minut kutsuttiin sinne tutustumaan paikkaan tarkemmin, suostuin mielelläni. Jos Vapianon toimintatavat eivät ole tutut, kannattaa lukea tämä postaus. Itse ainakin tykkään kaikista hieman erilaisista konsepteista ravintolamaailmassa.:)

Pöytään kannettiin pullo kuohuvaa ja meille kerrottiin hieman talon tavoista. Esimerkiksi viinit valitaan niin, ettei niitä saa Suomesta. Hinnat koetetaan silti pitää sopivina, jotta asiakas valitsisi limun sijaan pastan seuraksi siihen sopivan viinin. Myös eri viinien valmistusmaat katsotaan sopimaan ruokalistan annoksiin, tämä kuulosti aika sydämen asialta. Tämä meidän valkopulloinen Astoria 9.5 -kuohuviinimme on kuulemma suosittua erityisesti muotikansan parissa ja täytyy kyllä sanoa, että tykkäsin sen keveästä ja makeasta kosketuksesta kielelläni.

Basilikapuskan ja muiden ihanien yrttien ympärillä istuivat iltaa minun lisäkseni blogi-isosiskot Peppi ja Mimmi, Jutta ja Sharon (ja heidän vieressään mediatoimiston Annina) sekä minulle uusi tuttavuus Xenia ystävänsä kanssa. Mukana oli myös kamerani linssiä paennut Anninan työtoveri, joka sattuikin olemaan vanha yläastetuttuni. Pienihän tämä maailma on jne.!:D

Alkupaloiksi saimme jaettaviksi isot piatti antipasti massimo -lautaset, joihin kuului myös herkkuleipää pestolla tai ilman. Erilaiset leikkeleet, juustot ja vihannekset muodostivat oliivien ja yrttien kanssa sellaisen herkkukombinaation, että meinasin nielaista kieleni. Pitäisi varmaankin joskus mennä maistelemaan erilaisia alkuruokia, kun niitä ei tule koskaan oikein tilailtua ennen pääruokaa. Pitäisi melkein syödä pitkän kaavan mukaan ja käyttää nelisen tuntia, jotta jaksaisi syödä täydet kolme ruokalajia.

Pääruuaksi jokainen sai haluamaansa pastaa. Vapianon tunnelmasta on koetettu tehdä kodikas ja siksi kokit valmistavatkin pasta-annoksen asiakkaan edessä. Pasta tilataan kokilta, valmistetaan asiakkaan silmien alla, maustetaan halutusti ja viedään itse pöytään. Aivan kuin italialaisessa keittiössä hakisi mummon hellalta lautasellisen ruokaa.

Pastojen lisäksi pöytään tuotiin erikoisempia pitsoja jaettavaksi. Maistoin makupareista mm. viikunaa ja hunajaa sekä poroa ja puolukkaa. Ei ihan normitäytteitä, mutta toimivat kuin häkä. Pitsojen kanssa tässä ruokapaikassa on muuten aika hauska juttu. Pitsa tilataan kokilta ja kokki antaa asiakkaan mukaan mustan laitteen. Kun laite alkaa väristä, pitsan voi noutaa kokilta. Ihana, kun joku on vaivautunut keksimään asiakkaille aktiviteetteja! Tosin ihmiset, jotka arvostavat palvelua henkeen ja vereen eivät ehkä tykästy tähän itsepalveluhenkeen.

Ruokailun ja bloggaajille tyypillisen höpöttelyn ohella ihailimme ravintolan ikkunoista rautatieasemaa ja jossakin vaiheessa myös taivaalta hiljalleen laskeutuvaa lumisadetta. Vapiano on siitä mukava paikka, että se on samaan aikaan niin kansainvälinen, että hetkeksi voi unohtaa olevansa ruokailemassa juuri Suomessa, mutta toisaalta taas se on isoilla ikkunoillaan juurruttanut itsensä osaksi Helsinkiä.

Illanvietto huipentui tietysti jälkiruokiin. Meikätytöllä kävikin munkki, kun saimme pöytään vielä suosikkiherkkuani. Tilaan tätä aivan joka kerta, kun käyn Vapianossa. Jos siis teillä on joskus vähänkään odotteluaikaa ennen junan lähtöä tai muuten vain energiavajaus shoppailureissulla, käykää ihmeessä maistamassa edes crema di fragola (kuvissa) tai perinteinen panna cotta. Takaan, että ne vievät kielenne!<3

Eräs erityispiirre tästä ravintolaketjusta pitää vielä mainita. Vierailun alussa asiakas saa nimittäin erityisen kortin, jota käytetään tunnistuslaitteessa aina ruokaa tilatessa. Lähtiessä sitten kassa tarkistaa, mitä ruokia kortille on tallennettu ja loppusumma on sen mukainen. Eli laskua (tai ylipäätään tarjoilijoita) ei tarvitse odotella, vaan asiakas voi tulla ja mennä silloin, kun huvittaa. Tätä filosofiaa kuvastaan ravintolan nimikin. Vapiano on italiaa ja se kehottaa ottamaan rennosti.

Vapianohan löytyy meiltä täältä Helsingistä Mikonkadulta. Kuinka moni on kokeillut konseptia jossakin maassa ja tykästynyt? Entä löytyykö nihkeämpiä mielipiteitä? Kokemuksia jakoon!:)