Kaksi isoa, nahistunutta omenaa. Mitä niillekin ryppyisille punaposkille sitten tekisi? Näin viime yönä unta riisipuurosta, joten päätin keittää omenoista kompottia puuron seuraksi. Mitään reseptiä minulla ei ollut, mutta kirjoitin ainekset ylös, jos lopputuloksesta sattuisi tulemaan herkullista. Ja tulihan siitä. Siitä todellakin tuli.

Nautiskelin kompotin seuraavana aamuna treenin jälkeen aamiaiseksi. Mannapuuro oli hautunut uunissa jälkilämmöllä minun hikoillessani rannalla PT:ni komennettavana. Suihkun jälkeen otin käteeni ison kipon, jonka täytin lämpimällä puurolla. Kruunasin annoksen karamellisoituneille omenapalasilla sekä pähkinöillä ja yritin imeä niistä itseeni voimaa, jotta jaksaisin tämän harvinaisen vapaapäivän aamusta iltaan. Minä suuntaan nyt (eli heti kiharoiden jäähdyttyä) Tampereelle, makustele sinä kompottiohjettani.

Mausteinen omenakompotti

2 isoa omenaa

1 rkl vaahterasiirappia

1 tl vaniljasokeria

1 tl piparkakkumaustetta

Pilko omenat ja laita ne pannulle. Lisää sokeri ja piparkakkumauste. Kypsennä omenapaloja keskilämmöllä n. 15 minuutin ajan niin, että sokeri alkaa karamellisoida palasia ja seos muuttuu tahmaisemmaksi. Lisää lopuksi vaahterasiirappi ja purkita.

Piparkkkumauste toi mieleen sen j-kirjaimella alkavan sanan, josta ei kai saa vielä puhua. Vai saako? Tuntuu höpsöltä, miten syksyisin elämässäni toistuu sama kaava. Alkusyksystä ihoni räjähtää ilman sen kummempaa syytä. Jossakin vaiheessa kahvi alkaa ällöttää ja jätän sen juomisen pariksi viikoksi kokonaan. Fiilisten ensimmäisiä kellastuneita lehtiä. Tulen surulliseksi, kun kaunein syysaika kestää vain hetken ja menee aina liian nopeasti ohitse.

Yhtäkkiä tajuan, että on jo liian kylmä syystakeilleni. Oloa kuitenkin helpottaa, kun kaupungilla aletaan koristella ikkunoihin joulua. (No niin, käytin kuitenkin sitä sanaa.) Tämän vuoden joulusta saattaa tulla vinoutunut. Jotakin sinne päin, mitä ennen. En tiedä missä sen vietämme. En tiedä keiden kanssa. Enkä tiedä, olenko uudesta arjesta enemmän innoissani vai kauhuissani. Mutta tämä reseptin myötä alan odottaa joulua. :)