Lokakuussa 2011 tutustui Grimasin tuotteisiin. 

“Kerroinkin jo viime viikolla, että kävin Grimasin edustajan meikattavana. Samalla, kun tutustuin merkin tuotteisiin tulevan yhteistyömme tiimoilta, minulle rakennettiin meikkiä. Opettajanani toiminut Kaija Koskinen neuvoi minua kestävän meikkipohjan tekemisessä ja varsinkin sen pelottavan irtopuuterin käytössä. Kaija myös ryösti puolet kulmakarvoistani ja kiitos siitä – itse olen todella ujo nyppimään noita puskiani.”

Lokakuussa 2012 vietin Maailman eläinten päivää.

“Olen siis aina elänyt jollakin tapaa eläinten keskellä ja tottunut siihen, että niitä kohdellaan hyvin, niille annetaan nimet ja niistä voi tulla jopa perheenjäseniä. (Ei puhuta siitä jokajouluisesta siantappotaistosta ja hysteerisistä itkukohtauksista tässä välissä.) Siitä syystä meikäläinen on muksuna mm. ratsastanut sialla ja kesyttänyt itselleen lemmikiksi kanan. Näiden lisäksi olen omistanut ainakin lampaan ja pässin, joka kerran riehaantua jahtaamaan minua ympäri mummolan pihaa sarvet ojossa. Onneksi pappa pelasti pienen pörröpään. Eipä päässyt pässi pökkäämään! :D”

Lokakuussa 2013 aloitimme Veeran kanssa kenkähaasteen.

“Kilpakumppanini Veeran ja minun kunnianhimoinen Kenkähaaste2013-operaatio on nyt virallistettu ihan kunnolla. Haastetta on melkein kokonainen viikko takana, joten nyt on hyvä aika paljastaa, että saimme hankittua haasteellemme sponsorin, jotta myös te haastetta seuraavat pääsette osallistumaan. Kenkähaasteemme säännöt ja periaatteet voi tarkistaa täältä, mutta lyhyesti selostettuna homman nimi on se, että haasteen aikana jokaista omistamaansa kenkäparia saa käyttää vain yhden päivän ajan. Se, kumman kengät riittävät pidemmälle, voittaa lopulta haasteen saaden näin mainetta ja kunniaa.”

Lokakuussa 2014 haaveilin mahtuvani farkkuihini.

“Marimekon pisarakaulakoru sopii mekkoon niin hyvin, ettei sitä heti edes huomaa. Viimeksi yhdistin tuon villin korun kokomustaan mekkoon, mutta tällä kertaa halusin ylleni näyttävämmän asukokonaisuuden. Viime viikolla taidettiin kyllä elää viimeisiä päiviä tänä vuonna, kun voi pitää maksimekkoa ilman nahkatakkia. Ei nahkatakeissa tosin ole mitään vikaa, sillä mustan rotsin kanssa tuo mekkoni näyttää todella kivalta. Se on vaan hieman liian antava avoin edestä syysmekoksi.”

Lokakuussa 2015 olimme Sallan mökillä.

“Eilinen mökkilounas vei kyllä vähintäänkin kielen mennessään. Risoton ohjeen olen julkaissut jo aikaisemmin täällä, joten jos ette ole kokeilleet sitä, nyt on hyvä aika. Eikö olisikin ihanaa nautiskella risottoa rennon sunnuntain kunniaksi? Sen valmistaminen ei ole edes vaikeaa. Tärkeintä on ostaa oikeaa risottoriisiä ja olla kärsivällinen liemen lisäämisessä. Jotenkin ajattelin kesällä, kun suunnittelimme tämän syysreissumme menua, että poimisimme risottoon tulevat sienet itse, mutta olisi pitänyt arvata, ettei niin käy näiden naisten kanssa. Salla osaa olla välillä laiskuuden multihuipentuma, mutta saa sen anteeksi, koska lainaa mökkiään minulle ja Jonnalle.”

Lokakuussa 2016 fiilistelin Roosa nauha -kampanjaa.

“Roosa nauha on nykyään joka vuosi vähän erilainen. Tänä vuonna sen suunnitteli Michael Monroe, ja vaaleanpunaisessa nauhassa on samoja symboleja, joita sen suunnittelija käyttää omassa allekirjoituksessaan. Ne kun kuulemma symboloivat positiivisuutta. Roosa nauha maksaa kolme euroa ja sen hinta lahjoitetaan kokonaisuudessaan Syöpäsäätiölle eli suoraan suomalaisen syöpätutkimuksen ja neuvonnan hyväksi. Innostuin tästä nauhasta niin, että askartelin niistä koristeen takkiini. Aion pitää sitä koko lokakuun, sillä tämä koko kuukausi on aktiivista keräysaikaa ja kadulla saattaa tulla vastaan vielä joku, joka ei tunne ajatusta vaaleanpunaisten nauhojen takana.”

Lokakuussa 2016 kokkailin Tikka Masalaa.

“On olemassa ruokien nimiä, joita on vaikea sanoa ilman korostusta tai aksenttia äänessäni. Yksi niistä on Tikka Masala. En koskaan tilaa sitä ravintolassa, koska se kuulostaa tylsältä, mutta kokkailtuani sitä itse, tykästyin ruokaan. Tässä siis teillekin resepti, jonka avulla Tikka Masala valmistuu helposti ja nopeasti. Jos et kokeile tätä, kokeile edes lisukekurkkusalaattia.”

Lokakuussa 2018 stailasin samat housut kahdeksaan asuun.

“Eilisessä postauksessa paljastin, että olen koukussa kiiltäviin, mustiin housuihin. Jätin sitten kuitenkin loogisesti kuvan housuista pois! Naurattaa vieläkin. Sen kunniaksi kaivelin arkistoista kahdeksan asua, joissa nuo Katri Niskasen mustat skin pantsit esiintyvät. Niillä on käyty festareilla, kaupungilla, lentokoneessa ja toimistolla. Juhlavat ne eivät minusta ole, mutta kaikkialle muualle niissä voi mennä. Jopa lenkille!”

Lokakuussa 2019 risteilin Tallinnasta Tukholmaan.

“Vatsat täynnä suuntasimme kohti laivaa. Päivän Tallina-asuni voi muuten kurkistaa tästä postauksesta. Matka jatkui Baltic Queen -aluksella kohti Tukholmaa, ja hytiksi sain ison sviitin prinsessatyylisellä nukkumanurkkauksella. Sviittiin kuuluu aina myös pullo talon kuohuvaa ja hedelmiä, joista voi nautiskella. Vaihdoin vaatteet, purin laukkuni ja hetken päästä jo ruokailimmekin laivan venäläisessä Aleksandra-ravintolassa.”