Tervetuloa meille! Meillä olohuoneen lattiaa peittää kerros legoja, vierashuoneen sohvalla on puhtaita pyykkejä ja televisioseinä näyttää niin autiolta, että moni ensi kertaa luonamme kyläilevä kysyy, kuinka vähän aikaa olemme tässä asuneet. Yli kaksi vuotta aikaa emmekä vaan saa tiettyjä asioita tehtyä, emme sitten millään. Ehkä juuri siksi kuvasin tämän postauksen kuvat sellaisista paikoista, joita yleensä siistin rajusti ennen niissä kuvaamista. Tällaista meillä on siis oikeasti, jos pistäytyy varoittamatta kylään.

Pyykinhuolto aiheuttaa minulle harmaita hiuksia. Käytämme vaatteita, kunnes ne ovat likaisia eli niitä ei heitetä pyykkiin vain siksi, että ne olivat päivän yllämme. Lakanat vaihdamme suunnilleen kolmen viikon välein, kylpypyyhkeet viikon. Käsipyyhkeet vaihdan parin päivän välein, koska pikkuherra uittaa niitä jotenkin lavuaarissa aina, kun silmä välttää. Silti tuntuu, että pesen pyykkiä 1-2 koneellista päivässä.

Mutta, mistä ihmeestä sitä pyykkiä tulee näin paljon? Vai miksi se on niin helppo vain kipata puhtaana ja kuivana sohvalle odottamaan viikkaamista sen sijaan, että sen taittelisi puhdaspyykkikoriin suoraan kuivurista ja kantaisi vaatekaappeihin? Pyykinhuolto on heittämällä heikko kohtani ja se vähän ahdistaa. Tahtoisin suosia pyykkitelinettä kuivurin sijaan, sillä se kuluttaisi sähköä ja vaatteita vähemmän, mutta telineitä pitäisi olla tällä pesutahdilla kolme. Äh. Ammattilaisvinkkinä muuten muille pyykkiahdistujille, että podcastien kuuntelu tekee viikkaamisesta kivempaa.

Olohuoneen ikkunalauta jaksaa ihastuttaa vieraita, mutta minusta se tulvii jo niin sanotusti yli. Kun kastelen kukat, joudun väistelemään LEGO-rakennelmia, joita on sekä ikkunalaudalla että seinällä(!) sen vieressä. Legoteippi on kuukausienkin jälkeen pitävää, ja olemme ostaneet sitä Nöpsyn kamuille lahjaksi. On muuten varma hitti pienille rakentajille eikä maksa paljon. Tahtoisin kiinnittää teippiä metritolkulla seinään, jotta ikkunalaudan sisällön saisi siirrettyä pois.

LEGO-kaaos varmaankin helpottaa, kun poika siirtää leikit omaan huoneeseen, mutta kun se huone sattuu olemaan tällä hetkellä vierashuone eli minun pyykkihuoneeni. Se pitäisi taas tyhjentää ja tapetoida, mutta prioriteettilistalla kaikki tuntuu menevän tuon pikkurempan edelle. Sanokaa minun sanoneen, että muutamme tästä pois ennen kuin pojan huone on valmis.

Paljas olohuone saa minut pyörittelemään silmiäni aina, kun istun sohvalla. En ole vieläkään siirtänyt nojatuolia takaisin joulukuusen paikalle, joten yksi nurkka on kokonaan autio. Eräs ikuisuusprojekteistamme on myös tauluseinän suunnittelu ja tilaaminen television ympärille. Pitäisi varmaankin merkitä kalenteriin joka kuulle yksi tällainen projekti, silloin vuoden aikana saisi hyvällä tuurilla 12 projektia tehtyä. Voisikohan tällainen suunnitelma toimia vai onko se hyvä vain teoriassa? Vaikka koti onkin meillä keskeneräinen kaaos, viihdyin täällä. Ainoa asia, joka ihan oikeasti pääsee ihon alle, on kodin pimeys, sillä valoa tänne ei juurikaan tule kuin aurinkoisina päiviä ihan keskipäivällä.

Mitä ovat sinun kotisi heikot kohdat? Samaistutko omiini?