Mennään suoraan asiaan. Epäilen vahvasti, kestävätkö farkkuni kapselihaasteen loppuun. Koska vartaloni ei ole malliltaan näppärästi tasainen eli samaa kokoa eri kohdasta, on pakko antaa periksi ja ostaa farkkuja, joissa on paljon elastaania. Se taas tarkoittaa sitä, että kun kiipeilee, istuu risti-istunnassa ja tekee muuta “venyvää”, saumat venyvät ja paukkuvat. Polvien reiät kasvavat kasvamistaan ja jossakin vaiheessa jonkin sauma antaa periksi.

 

Hätäpäissäni ostin Tokmannilta liimapintaisia farkkukangaspaikkoja, joilla väsäilin laastariratkaisun ongelmaani. Pitäisi löytää farkkumerkki, joka myy tällaiselle vartalolle farkkuja, joissa ei ole elastaania juuri yhtään. Tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Olisin valmis maksamaan useamman satasen farkuista, sillä mieluummin tekisin niin kuin ostaisin näitä 40€ farkkuja parin kuukauden välein.

  

Kirppis meni eilen tosi kivasti ja kiittelinkin Instagramin ja Facebookin puolella jo kaikkia, jotka poikkesivat juttelemassa ja ostoksilla. Nämä asukuvathan ovat kirppistelyä edeltävänä päivänä Hatanpäällä avomieheni toimesta ja kirppisasu on vielä jemmassa. Kirppiksen päätyttyä alkoi pienoinen alamäki. Olin luvannut viedä lapsen HopLoppiin enkä yhtään tajunnut, että neljän tunnin seisomisen ja höpöttämisen jälkeen olisin aivan rikki.

Sinnittelin kuitenkin parin tunnin riehumisreissun loppuun vain herätäkseni kolmelta aamuyöstä siihen, että lapsi yskii. Siis se sama lapsi, joka on nyt vajaan viikon verran ollut terve edellisen flunssan jäljiltä. Kyllähän minua varoitettiin, että päiväkodin aloittaminen saattaa olla eri tautien läpikäymistä jouluun asti, mutta nyt on huumorintaju koetuksella.

Farkkuvinkkejä otetaan vastaan kiitollisuudella! Olen epätoivoinen. :(

(laukku saatu Zalandolta)