Sorruin H&M:n aleosastolla hieman, koska…

… laventeli eli lila on vaan sellainen väri, että se vetää nyt minua kovasti puoleensa. Ja koska rakastan noita rannekoruröykkiöitä, joita omistan laatikollisen jo mustina ja hopean- sekä kullanvärisinä.

… olen vasta tajunnut, että collegepaidatkin voivat olla tyylikkäitä ja että syksy alkaa kuitenkin jo ihan kohta, vaikka kesää on muka vielä paljon jäljellä.

… hapsuja ei vaan voi olla liikaa. Ja koska olen tyhmyyksissäni myynyt kaikki vaaleat laukkuni pois, vaikka rakastan vaaleaa nahkaa.

… kirkkaat värit näyttävät kivalta rusketuksen kanssa ja kuten sanottu, fanitan noita rannekorukasoja mielettömästi. Vanhimmat omistamani taitavatkin olla kymmenen vuoden takaa.hmalet

Sen sijaan, että lukisin riippumatossa kasatolkulla hömppäkirjoja suunnitelmieni mukaan, päädyinkin nettishoppailemaan olohuoneen sohvalle. Ulkona pörrää parvi outoja verenhimoisia ötököitä, joita en tunnista. Ne eivät ole paarmoja, mutta haukkaavat kyllä mielellään ihoa himputin kipeästi. Jäi lukeminen lyhyeen, kun piti keskittyä yskimisen lisäksi vielä huitomiseen. Valaistuin muuten viime yönä alakerrassa käydessäni, että eihän tämä mitään flunssaa ole, vaan se perinteinen todiste kytevästä allergistani.

Kaupungissa en oireile niin pahasti, mutta nyt kun muistelen, olen kyllä kärsinyt 16-vuotiaasta asti joka kesä täällä maalla käydessäni vuotavasta nenästä, kutiavista silmistä ja hakkaavasta yskästä. Isukin Duact-varasto pelastikin loppuyön, vaikka koinkin tämän valaistumiseni valitettavasti vasta aamuneljältä. Nyt on kuitenkin helpompi olla, kun tietää, mikä auttaa oloon. Pitäisi vaan raahautua niihin allergiatesteihin, jotta olon aiheuttajan saisi selville eikä tarvitsisi joka kesä yllättyä tästä kamalasta olosta. Olisi vaan pitänyt jäädä maalle asumaan, sillä ensimmäisten elinvuosieni aikana, jotka siis täällä Kylmäkoskella asuin, en ollut allerginen yhtään millekään. Damn you, kaupunki-ilmasto ja alentunut sietokykyni! :D

(kuvat valmistajalta)