Pihlajasaaret: pieni matkailuopas
Terveisiä kesäisestä Helsingistä! En kertakaikkiaan voi käsittää ihmisiä, jotka lentävät etelään lomalle tällaisella säällä, kun aurinko paistaa kuumana ja lämpöasteet pyörivät 20 ympärillä. Nyt seuraavana viikonloppuna, kun juhannus katkaisee ihanasti työputkeni, lämpöä saattaa olla kuulemma jopa 30 astetta. Älä hyvä ihminen lähde ulkomaille, vaan ota esimerkiksi kesän tavoitteeksi käydä jossakin osassa kotipaikkakuntaasi, jossa et ole aiemmin käynyt. Tai jos kotipaikkakuntasi on pikkuruinen, tutustu Suomeen ja en upeisiin kesäkohteisiin, kuten vaikkapa Bengtskärin majakka. Itse testasin Pihlajasaaret Helsingin kyljessä.
Vain 10 minuuttia lautalla ja koet Pihlajasaaret
Pihlajasaariretki alkaa Cafe Carouselin takaa Merisatamasta (tai vaihtoehtoisesti Ruoholahdesta), ja ihmiset saaren rantaan kuljettaa JT-LINES. Lippuja saa esimerkiksi heidän nettikaupastaan. Aikuisille meno-paluu maksaa 8,5€, 7-17-vuotiaille lapsille tai eläkeläisille 5€ ja alle 7-vuotiaat matkustavat huoltajan kanssa maksutta. Merimatka kestää vain suunnilleen 10 minuuttia, minkä jälkeen on aika astua laiturille ja päättää saaren ensimmäinen vierailukohde. Saaria on oikeastaan kaksi: läntinen ja itäinen Pihlajasaari. Siksi saatan hieman hassusti viitata saareen yksikössä tai monikossa, älä anna sen häiritä. Saaret yhdistää kävelysilta.
Pehmeää hiekkaa ja matala ranta
Pihlajasaaren luonto koostuu kallioista, metsiköistä, lehtomaista sekä kallio- ja hiekkarannoista. Me päätimme viettää köllöttelyaamupäivän, joten leiriydyimme hirkkarannalle laiturin lähelle. Rantahiekka on saarella hämmästyttävän sileää ja lämmintä. Merivesi taas on vastavuoroisesti hyistä, sillä ohitse lipuvat risteilijät mylläävät vettä niin tiheästi, ettei se oikein ehdi lämmetä edes rannassa kunnolla. Rannan läheisyydessä on myös suihkuja ja vessoja sekä nuo söpöt uimakopit. Ai niin, saarelta löytyy myös naturistiranta.
Vihreää luontoa ja paljon kasveja tunnistettavaksi
Minä ja lapseni ra-kas-tam-me luonnossa samoilua. Poikani totesikin kävellessämme vehreitä polkuja pitkin, että hän rakastaa olla tällä saarella. Vaikka vehreä ja kesäinen Töölö on kaunis, kaipaan usein ympärilleni enemmän luontoa. En vaan aina muista, että Helsingissäkin isoja puistoja ja upea saaristo. Tänä kesänä aion tutustua kotikaupunkini paikkoihin, joihin en ole aiemmin saanut aikaiseksi mennä.
Pienille vieraille löytyy leikkipaikkoja
Toki lapsiperhelomalla olisi kiva vain kölliä rannalla tai polskia rantavedessä, mutta jossakin vaiheessa aktiviteetti käy yleensä lasten mielestä “tosi tylsäksi”. Silloin voi siirtää hieman leiriä ja ottaa haltuun jonkin saaren leikkipaikoista. Pihlajasaaret tarjoavat muutenkin paljon erilaisia aktiviteetteja, joten varaa aikaa vierailulle tarpeeksi. Meiltä jäi esimerkiksi testaamatta rannalta löytyvä rantalenttisverkko ja pienet maalit, vaikka meillä oli oma pallo mukana.
Symppis kahvila ja herkullinen lohikeitto
Polskimisen, vesisodan, pallottelun, käppäilyn ja leikkimisen jälkeen ainakin yhden retkiseuruelaisen masu murisee jo. Lähdimme ravintolaan hakemaan jäätelöitä, mutta nähtyään ruokalistalla lohikeiton, lapseni vaati saada sellaisen. Keiton, jota saa sekä lasten että aikuisten versiona, kanssa tarjoiltiin kuulemma maailman parasta saaristolaisleipää voinokareella. Itse nautiskelin ravintolassa ranskalaiset falafeleilla ja vegaanisella majolla sekä alkoholittoman oluen. Poikaystäväni, joka rakastaa munkkeja, valitsi yllättäen munkkirinkilän. Ihanan erilaiset ruokavaliot meillä.
Vastapainona hiekkarannoille sileitä rantakallioita
Kun nälkä, suolanhimo tai makeahampaan kolotus on taklattu, on aika jatkaa matkaa Pihlajasaaren kallioille. Ja niitähän riittää! Joiltakin korkeammilta kallioilta on rakennettu tikkaat mereen, jotta sinne voi pulahtaa, mutta tarjolla on myös matalampia kallioita. Kallioille muodostuineissa lätäköissä saattaa näin kesäkuussa uida pieniä tulokkaita vanhempiensa kanssa. Saarelta voi bongata ainakin hanhia, sorsia ja lokkeja poikasineen. Linnut ovat tottuneet ihmisiin, mutta niiden lähelle ei kannata mennä. Saarelta löytyy pesimäaikana myös kauniita munankuoria.
Vakuutuitko jo Pihlajasaarten vetovoimasta? Hyvä. Jos pitäisi listata vielä joitakin vinkkejä saaripäivään, voisin ainakin ehdottaa eväiden pakkaamista mukaan, sillä saarelta löytyy grillipaikkoja. Ainakaan näin kesäkuussa ravintolassa ei ole riesana amppareita, mutta en tiedä, muuttuuko tilanne loppukesää kohden. Lokkeja ainakin ruoka kiinnostaa, mutta terassilla sai silti syödä suhteellisen rauhassa. Kannattaa myös olla tarkkana, mihin laivaan saarelta lähtiessä astuu, sillä toinen laiva vie takaisin Merisatamaan ja toinen Ruoholahteen. Tarvitsiiko sanoa, että tätä vinkki kaikuu kokemuksen syvällä rintaäänellä! 😂
Write a comment