… jokin seuraavista. Törmäsin Instagramissa hauskaan kyselyyn, jossa muut saivat kertoa, missä ammateissa näkisivät sisällöntuottajan, jos hän ei olisi sisällöntuottaja. Minulle blogi ei ole ainoa työ, mutta jos kuvitellaan, että Zadaa “antaisi minun mennä” eikä enää “tarvitsisi palveluksiani”, keräsin vastauksistanne listan, jota voin sitten alkaa käydä läpi. Hauskaa oli se, että ehdotusten seassa oli muutamia työnkuvia, joita olen jo aikaisemmin enemmän tai vähemmän kokeillut.

Hauskat ja aiemmin testatut:

  • muotitoimittaja oli joskus haaveammattini ja niitä hommia olen pariinkin otteeseen tehnyt, mutta tutkintoa minulla ei alalle ole. Ihan ensimmäinen muotipalstani oli Keskisuomalaisessa, sinne kirjoitin muistaakseni ylpeästi omalla nimelläni tai nimimerkilläni. Nykyään kirjoitan muutamaan lehteen säännöllisesti muotijuttuja, mutta en omana itsenäni. Siitä laskutan enemmän, sillä silloin myyn myös brändiäni ja ihan suoraan sanoen joudun friikkuna joskus kirjoittamaan juttuja, joiden sanoman takana en voisi omalla nimelläni seistä.
  • alakoulun tai eskarin opettaja, yläasteen opettaja tai kemian ope. Uuh, näitä opeehdotuksia tuli hämmentävän paljon! Viittailen satunnaisesti sivulauseissa kemian opintoihini, joita tein kandiin asti ja “vähän” ylitse, mutta en juurikaan ole puhunut siitä, että luin myös opettejaopintoja siinä sivulla appron verran. Tämä siksi, että työharjoittelujakson päätteeksi totesin, että minusta ei tule opettajaa. Harmi sinänsä, sillä moni opiskelukaverini tienasi kivat rahat sijaisuuksilla opintojen ohella. Minusta opettaminen oli kamalaa eikä persoonani sovi siihen lainkaan. Eskarissa voisin juuri ja juuri pärjätä, kun esiopetusta voisi hoitaa enemmänkin leikin varjolla.
  • myyjä jossakin ihanassa puodissa. Bingo! Olen ollut myyjänä sekä Jumpin Storessa, jossa myytiin aikuisten collegehaalareita, että Miun-putiikissa, jossa myin Ilona Hyötyläinen upeita vaatteita ja asusteita. Tykkäsin kovasti kummastakin työpaikasta, jälkimmäistä rakastin. Ensimmäinen lopetettiin kannattamattomana ja toisesta jäin äitiyslomalle, mutta en sitten koskaan palannut sinne, vaan päädyin Zadaalle viestintäpäälliköksi. Sillä tiellä olen edelleen, tosin hieman eri tittelillä.

Uudet ja inspiroivat:

  • stailisti. Tämäkin mainittiin muutamaan otteeseen. Itse pidän itseäni niin tylsänä, etten kokisi soveltuvani tähän hommaan. Kivaa se toki varmasti olisi.
  • hotellialalla konseptisuunnittelija. Hei vautsi! Kuulostaa todella kiinnostavalta! Konseptien suunnitteleminen yleisestikin on kivaa, mutta toteutusvaiheessa välillä tökkii. Olisi kiva vain suunnitella ja jättää sitten niin sanotusti tylsä toteutusvaihe muille.
  • ylimmäinen pippurienmaistaja. Tämäkin olisi hauska. Tosin en tiedä, olisiko kiva olla viikko ilman makuaistia, kun olisi turruttanut sen maistamalla jotakin maailman tulisinta pippuria.
  • sisustusarkkitehti. A-pu-a. Tämä touhua en osaa yhtään, olen nimittäin maailman surkein sisustaja. Lisäksi koen, että tyylini on hyvin rajoittunut. Olen oikeastaan kateellinen kaikille, jotka loistavat sisustusarkkitehteinä.
  • pelisuunnittelija. Tämäkin kuulostaa superkivalta. Jos siis saisin todellakin suunnitella “vain” ulkoasua, strategiaa, pelikarttaa ja muuta, jossa ei tarvitse ymmärtää koodaamisesta yhtään mitään.
  • kissojen ammattisilittäjä. MYYTY! Tämä se on! Julistan usein, että jos saisin lottovoiton, muuttaisin asumaan kissojen turvataloon ja käyttäisin rahani suurilta määrin siihen liittyvään toimintaan. Ison osan ohjaisin avustustyöhön esimerkiksi turvakoteihin (siis ihmisille), mutta sellaisessa en voisi herkän luonteeni vuoksi työskennellä. Kissoista selviäisin ehkä vielä kunnialla, vaikka pienen elämän lopettaminen eli sen päätöksen tekeminen olisikin aina kova paikka.

Kiitos vielä kaikille Instagramissa vastanneille. Lisää ehdotuksia saa jättää tämän postauksen kommentteihin! :)