KAUPALLINEN YHTEISTYÖ / DIDRIKSONS

Nyt on aihetta juhlaan! Perusmatematiikka sen jo kertoo, että jos yrittää survoa päärynän lieriöön, päärynän kapeaan kohtaan jää hurjasti tilaa tai päärynän “peppu”, eli tässä vertauskuvassa minun peppuni, joutuu kovin ahtaalle tai ei mahdu koko hiivatin lieriöön laisinkaan. Tiedätkö ongelman? Sama tulee vastaan, kun yrittää löytää housuja, joissa on tilaa pepulle ja reisille, mutta jotka silti istuvat vyötäröltä. Kuinka helppoa olisi blogissa peittää housujen yläosa aina pitkällä takilla ja leikkiä, ettei vyötäröosa lörpötä rumasti, mutta tahdon kehua vain vaatteita, joita oikeasti käytän, joten tänään kaivetaan peppu esiin!

Eilisellä ruskaretkellä Nuuksiossa tuli grillattua vaahtokarkkeja ja syötyä niitä kaurakeksien välissä, mutta myös koeajettua tämän syksyn ja talven ulkoiluvarustusta, jonka sain valita Didriksons-lähettilyyteni ansiosta. Suorastaan maagisen kaunis metsä ja reitin lopussa meitä odottanut keltaisena loistava grillauspaikka (kuvia myöhemmin postauksessa) innostivat monia retkeilijöitä kuvaamaan itseään ja toisiaan. Kauniin kuvauspäivän lisäksi sunnuntai jäi mieleen herkullista eväistä, kahvi ei ole koskaan maistunut niin hyvältä kuin nuotion äärellä “vaahtishampparin” kanssa. Hyvä, kun ehdin yhden maistaa, sillä 5-vuotias seuralaiseni oli kärppänä herkuttelemassa aina, kun sain uuden satsin paahdettua.

Tiesitkö, että Didriksonsin mallistoissa on useita tuotteita, joissa on huomioitu, että vartalomalleja on erilaisia? Päättelin tätä jo tuotetiedoista ja kuvista, joissa vaate oli mallin yllä, ja kun sain valitsemani vaatteet sovitettaviksi, kiljahtelin riemuissani peilin edessä. Ensinnäkin vyötäröltä kiristettävät Alta-housut ovat nerokkaat, kuten kuvista huomaa. Kun housut on pukenut ylleen, vyötärön voi kiristää sivuista juuri niin tiukaksi tai löysäksi kuin omalle kehotyypille hyvältä tuntuu. Suloista on, että jos odottaisin nyt vauvaa, kasvava vatsa ei aluksi haittaisi näissä housuissa lainkaan, kun vyötäröä voisi löysentää useita senttejä.

Koska Didriksons keskittyy tuotannossaan paljon vastuullisuuteen ja uusiin innovaatioihin, näidenkin housujen vuorikangas on värjätty solution dye -tekniikalla, joka säästää vettä, energiaa ja kemikaaleja. Pinta on tuulen- ja vedenpitävä, ja housut on kevyesti pehmustettu, joten nämä ovat hyvät niin välikausivuodenaikoina kuin talvisinkin. Puntit on suunniteltu niin, että voin käyttää näitä myös hiihtoretkilläni, sillä puntin voi vetää ison varsikengän tai monon päällä. Lumilukkokin löytyy. Tässä vaiheessa mieheni kysyi, onko tosiaan pakko kuvata takapuoltani metsässä, kun ihmisiä kävelee ohi. Todellakin oli! Sanokaa nyt, että esimerkkikuvat ovat tärkeitä.

Rakastan, kuinka Didriksonsin tuotesivuilla kerrotaan tuotteen vedenpitävyys, lämpötaso ja hengittävyys muiden tuotetietojen yhteydessä selkeästi kuvien kanssa. Esimerkiksi nämä housut saavat 3/3 pisaraa vedenpitävyysarviossa, mikä tarkoittaa, että vaate on vedenpitävä. 2/3 lumihiutaletta lämpöarviossa kertoo, että vaatteella on lämpöä eristäviä ominaisuuksia. Vaatteen hyvästä hengittävyydestä taas kertoo 2/3 arvosana.

Takki on toinen muodokkaalle hankala vaate ostaa, sillä jos takamus mahtuu takkiin, hartioissa saattaa olla koon tai jopa kahden verran tilaa. Toisaalta taas ylhäältä istuva takki voi kinnata takapuolesta rumasti. Jos vetoketjua saa siis edes kiinni, sellaisiakin takkeja on soviteltu. Kollegani Inka testasi Lydia- ja Agnes-takit, joten hänen postauksestaan näkee, kuinka nuo takit istuvat muodokkaalle. Minun ylläni Agnes-takki on tämän postauksen kuvissa.

Minun takkivalintani syksyyn ja talveen on musta Valentina-parkatakki karvareunushupulla. Hupusta saa reunuksen irti halutessaan, mutta minuun tuollainen koristus vetoaa aina. Didriksons ei koskaan käytä oikeaa turkista somisteena, joten tämä takki sopii eläinten ystäville. Takissa on vettähylkivä pinta, joka sopii Suomen syksyyn ja talveen. Et usko, että tuntuu ihanalta löytää omalle vartalolle sopiva takki. Muistan elävästi, kuinka nuorena sovitin jotakin toppatakkia ja mietin, että ostan sen ja laihdutan niin, ettei se kiristä lantiolta. Miten surullista. Tämä takki on sellainen, että se on yläosasta suunnilleen koon pienempi kuin alaosasta. Kokoon 36 mahtuu siis koon 38 takamus ja koko 38 mahduttaa sisälleen nelikymppisen pepun ja niin edelleen.

Nyt, kun housut ja takki on valittu, täydennän tyylin vielä Majorna-huivilla ja siihen sopivalla Olivedal-pipolla. Sävy Toffee Brown on klassinen valinta ja toimii kauniisti myös muiden värien kuin tutun ja turvallisen mustan kanssa. Keväämmällä yhdistän samat asusteet farkkutakkiin, sillä jotenkin tämä sävy ja farkunsininen suorastaan huutavat päästä yhdessä käyttöön. Pipoa voi käyttää hauskasti myssynä takaraivolla tai kaksinkerroin reunasta taitettuna perinteiseen tyyliin.

Didriksons avasi vähän aikaa sitten oman verkkokaupan ja juhlistamme sitä yhdessä arvonnalla. Arvomme kaikkien tätä postausta sunnuntaihin 20.10. kello 22:00 mennessä kommentoineiden kesken yhden Valentina-toppatakin. Takista on saatavilla koot 34-48 eli minun matematiikallani tuohon suurimpaan takkiin mahtuisi koon 50 takamus, jos vartalomalli on tällainen yläosasta yhtä kokoa pienempi päärynä kuten minulla. Enpä olisi uskonut, että harjoitan blogissani joskus peppumatematiikkaa! :D

Edit: Onnea nimimerkille Helvi! Laitan sinulle tänään sähköpostia. Kiitos myös muille osallistujille.

Ja nyt tunnustuskierros – mikä kehossasi tekee shoppailusta haastavaa vai kuulutko niihin onnekkaisiin, joille kaikki vaatteet tuntuvat istuvan?