Odota hetki, virittelen jouluvalot ensin kuntoon. Noin! Vain kolme lamppua on palanut. Kiva, että tulit seuraksi. Kuuntelen täällä olohuoneessa pesukoneen tasaista hurinaa ja mietin, onko ulkona joka syksy näin pimeää vai onko tänä vuonna erityisen synkkää. Tänään tosin tuntui jo enemmän talvelta kuin syksyltä, kun lämpöasteita oli vain yksi ja tuulikin tuntui erityisen hyytävältä. Ilman tumppuja ei pärjää enää millään, joten niitä ei kannata unohtaa kotiin.

 

Joulunodotus lähtee helposti käsistä. En ole tehnyt kotiin vielä kamalasti sisustusmuutoksia, mutta pallovalot virittelin vähän aikaa sitten. Suunnitelmissa olikin kuitenkin aloittaa kunnon “joulutus” tällä viikolla. Lisäsin jopa oman JOULU-kategorian blogiini muille samanhenkisille. Se löytyy yläpalkista, menusta tai tämän linkin takaa.

Tämän postauksen rekvisiitta eli poronsarvet ja muki on ostettu jo aiemmin, ja joka joulun jälkeen pakkaan tammikuussa koristeet joululaatikkooni. Ensin laatikoita oli yksi, mutta nyt laatikon sisältö on jo tuplaantunut, joten laatikoita tarvitaan kaksi. Eniten tilaa vie havukranssi. Pitäisiköhän jo ripustaa se ulko-oveen vai onko liian aikaista?

TO DO -lista jouluksi:

  • joulukuusi. En vieläkään tiedä, mitä teen. Olen aiempina vuosina tilannut kuusen tutusta paikasta, mutta nyt mietin tosiaan sitä tekokuusta, joka kestäisi vuosia. Selvittelin asiaa ja mielipiteet ovat hyvin jakautuneet aiheesta, minkä kyllä ymmärrän täysin. Tämä Tiede-lehden artikkeli ynnäsi hyvin ajatukseni jo jutun alussa: “Selkäydinrefleksi on, että luonnonkuusi tietenkin! Sehän on uusiutuvaa materiaalia, ja muovikuuseen uhrataan uusiutumattomia raaka-aineita.” Lopussa päästään lopputulokseen, että hankintatapa ratkaiseee ja että ympäristövaikutukset ovat joka tapauksessa pienet. Selkärankani huutaa aitoa kuusta, mutta rahapussi ja käytännöllinen puoleni himoitsee muovista korviketta. Apua!
  • pöytäliina. Ostin viime joulun jälkeen alennusmyynneistä 70% alella kaksi punaista pöytäliinaa, jotka ajattelin ommella yhdeksi isoksi yhteen. Nyt meillä on uusi, valtava keittiönpöytä enkä tiedäkään enää, toimiiko pöytäliinaideani. Tai saanko aikaiseksi toteuttaa sitä.
  • leipominen. Pipareita tuli jo tehtyä ensimmäisen kerran ja tietysti helpolla suosikkireseptilläni. Leipomislistallani on ainakin piparkakku-mokkapalat, jonkinlaiset joulupullat ja joulukakku eli jokin mausteinen kuivakakku. (Saa vinkata hyviä ohjeita!)
  • luistelu. Rautatieaseman vieressä oleva Jääpuisto on aivan ihana paikka kahviloineen ja kaatuilevine taaperoineen. Rehellisesti sanoen olen kyllä nähnyt aikuisten turistien pyllähtelevän taaperoita enemmän, mutta jotenkin lapsia on söpömpi katsella. Jos paikka ei ole tuttu, katso täältä kuvia. En tänäkään vuonna taida ostaa pojalle luistimia, vaan vuokraan ne.

Mietin joskus, miten tämä joulu on niin tärkeä juhla minulle ja päädyin siihen lopputulokseen, että tämä niin sanottu joulutus on tapani kestää kaamosmasennusta. Parasta joulussahan ei ole se varsinainen joulu, vaan nimenomaan tämä odotusvaihe. Mitä lähemmäs jouluaatto tulee, sen haikeampi olo alkaa olla, kun tiedän, että kaikki on kohta ohi.

Kun keskityn johonkin kivaan ja positiiviseen, ulkona vellova mustuus ei pääse pääni sisälle. Aamuisin toki huimaa normaaliin tapaan kuten kaikkia, joiden verenpaine on matala, mutta muut oireet olen päättänyt pitää loitolla. Nyt ei murjoteta eikä anneta loskasään ja pimeyden voittaa! Kuka on mukana? :)