MITÄ TAPAHTUI MOKSULLE (VUONNA 2015)?
Tänä vuonna vuosikatsaus tuleekin huippuaikaan, sillä blogimuuton yhteydessä tänne on eksynyt ihan uusia kävijöitä. Tervetuloa vaan! Vuosikatsauksen ideana on siis listata menneen vuoden kohokohtia kuukausi kerrallaan. Aiempien vuosien katsauksia on valitettavasti kadonnut näiden blogimuuttojen yhteydessä, osa ihan tahallisestikin, mutta muutama löytyy kurkistettavaksi. Vuodet 2014, 2013, 2012, 2011 ja 2009 ovat vielä tallella, niihin pääsee vuosilukua klikkaamalla. Suuremman mittakaavan faktoina kerrottakoon uusille seuraajille, että asuin koko viime vuoden avoliitossa Helsingissä, aloitin vuoteni puolivuotiaan pojan äitinä ja olen pyörittänyt koko ajan äitiyslomalla/vanhempainvapaalla kahta blogia. Kaikki muu oleellinen selviää kuukausilistoista.
TAMMIKUU Vietin tunnelmallista talvilomaa mieheni isän luona Rovaniemellä. Mietin, pitäisikö opiskella lisää, mennä töihin vaiko hoitaa vauvaa kotona mahdollisimman pitkään. Harkitsin muuttoa maalle lapsuudenkotiini. Viihdyin lähes mustissa hiuksissa. Pidin kotihotellia parvella, siellä yöpyi niin ystäviäni kuin perheenjäseniänikin. Pakkasin pienen perheemme tavaroita. Myin pois vaatteita, joita huomasin omistavani edelleen aivan liikaa. Vaunulenkkeilin monta kertaa päivässä, jotta pääsisin eroon huonosta olosta ja löytäsin jälleen “itseni”. Loppukuusta muutimme uuteen asuntoon Helsingin keskustaan ja onnekseni uusi asunto tuntuikin ihan heti kodilta.
HELMIKUU Haaveilin erikoisista valaisimista. Heitin viimeisetkin äitiyshousut roskiin. Kävin työhaastattelussa aivan mieletöntä duunia varten, jota en kuitenkaan saanut, sillä putosin pelistä ihan viimeisellä kierroksella. Ihmettelin, miten helmikuussa on niin lämmin, että tarkenee ohuella trenssitakilla tai nahkarotsi auki. Muistelin ystävänpäivänä rakkaimpia ystäviäni, jotka onnekseni ovat ystävystyneet myös keskenään. Käytin lähes pelkästään kiilakorkotennareita, sillä mukavuus voitti tyylikkyyden ihan heittämällä. Haaveilin pääseväni pitkästä aikaa luistelemaan kaunoluistimillani. Löysin vuosien jälkeen itselleni sopivan kulmakarvamallin ja nypin raivostuttavan omituiset kulmani kuntoon.
MAALISKUU Kävin ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Casinolla, seuralaiseksi otin pikkusiskoni. Vein mieheni juhlimaan syntymäpäiviään Don Huonojen keikalle Tampereelle. Ostin äitini kauhuksi hurjan kasan Tom of Finland -tuotteita tarjouksesta. Kokeilin Vita Liberata -suihkurusketusta ja rakastuin lopputulokseen. Järjestin tuoksuteemaviikon, jonka aikana pukeuduin joka päivä jonkin hajuveden luoman mielikuvan mukaisesti. Käytin yllättävän paljon huulipunaa. Ärsyynnyin taloyhtiön remontista, jonka äänet herättivät vauvan samalla, kun rakennuspöly leijaili ihan kaikkialle.
HUHTIKUU Käväisin Kaapelitehtaan bloggaajakirppiksellä seisomassa turhanpanttina. Pääsin lenkkeilyn makuun viettäessäni aikaa vanhempieni luona. Ymmärsin, että kun pyytää apua, saa omaa aikaa ja on taas helpompi hengittää. Syyllistyin eroahdistuksen keskellä siitä, että halusin välillä olla yksin. Liimasin keittiöömme kuiva-ainekaapin oveen valtavan kissatarran. Juhlin lukioni (TYK) 120-vuotisjuhlia Tampereella vanhojen ystävieni kanssa. Istuin ystäväni kampaamotuoliin ja muutimme yleisilmeeni vaaleammaksi. Kokkailin paljon enemmän kuin pitkään aikaan. Käytin paljon Minna Parikan valkoisia puputennareitani. Matkustin ensimmäistä kertaa ikinä Kööpenhaminaan Vichyn reissulle seurani Mari.
TOUKOKUU Nautiskelin ensimmäisestä äitienpäivästäni äitinä. Kärsin jokavuotiseen tapaani inhottavasta allergiasta. Vietin aikaa Jonnan kanssa ja osallistuin Ravintolapäivään. Tutustuin kunnolla uuteen asuinseutuuni ja varsinkin sen läpi kulkevaan Baanaan. Ahdistuin syvästi, kun Blogilista lopetti toimintansa, sillä moni suosikkiblogi jää nyt luematta tämän tragedian vuoksi. Pukeuduin pitkästä aikaa pieneen punaiseen mekkooni puutarhajuhlissa. Vaalennutin hiuksiani vieläkin lisää ja kokeilin samalla Olaplex-hoitoa pettyen siihen. Osallistuin taas huulipunavallankumoukseen. Ostin vihdoin jukkapalmun, josta olin puhunut jo pitkään. Sain Glitterin myymälässä niin hyvää asiakaspalvelua, että kirjoitin siitä kokonaisen postauksen.
KESÄKUU Haaveilin pienemmistä rinnoista. Pulahtelin paljon viileässä järvivedessä, sillä kärsin pahasta lihasjumista niska-hartiaseudulla ja se heijastui jo pahimmillaan sekä näkökykyyni että jopa lopulta purentaani. Ostin pitkästä aikaa itselleni käsilaukun. Tajusin tosissani, miten kiva tyyppi Noora on ja aloin hengailla naisen kanssa enemmän. (On Mattikin kiva.) Kirjoitin pitkästi suhteestani alkoholiin. Vietin huippukivaa aikaa tyttöjen kesken Sallan mökillä. Pohdiskelin, miten valheellisen mielikuvan blogi voi kirjoittajansa elämästä parhaimmillaan ja pahimmillaan antaa. Otin loppukuusta pienen blogiloman.
HEINÄKUU Pohdiskelin, miten blogiminä ja minä eroamme toisistamme. Esittelin ylpeänä Natalia Ritarilta ostamani mittatilausvalaisimen, johon olen täysin rakastunut. Testailin hieman villimpiä silmämeikkejä. Pidin blogissa hyvinvointiteemaviikon, jonka aikana postasin mm. herkullisia smoothievinkkejä ja -reseptejä. Joogasin nettisovelluksen avulla sekä ulkona että sisällä. Poimin pakastimeen mustikoita talven varalle. Kirjoittelin siitä, miten kävelyharrastukseni on muuttunut juoksuharrastukseksi.
ELOKUU Haaveilin kesämökistä. Kävin päiväreissulla Porissa moikkaamassa Veeraa. Stailasin kotini Hobby Hall -kamppiksessa ja vilauttelin siinä samalla ensimmäistä kertaa kunnolla valoisaa kaksiotamme täällä blogin puolella. Rakastuin lehtikaalisipseihin. Kävin äitini kanssa Jari Sillanpään syntymäpäiväkeikalla Stadionilla. Fanitin Madaran misellivettä. Muistin, kuinka paljon rakastankaan vanhoja vaatteitani, joihin jälleen mahduin. Käväisin uudelleen Kööpenhaminassa, tällä kertaa äitibloggaajaseurassa. Haaveilin Minna Parikan sushimalliston laukusta ja kengistä. Aloin summata blogiin kuun lupussa sen kuukauden luetuimmat postaukset ja tietysti oman suosikkipostaukseni siltä kuulta.
SYYSKUU Olin flunssassa, mutta uudet salmiakkikurkkupastillit helpottivat oloa. Pidin Wolfordin mustaa merinovillamonitoimihuivia lähes päivittäin. Mietin, pääsisikö päänsärystä eroon, jos tarkistuttaisi näön ja hommaisin uudet rillit. Pääsin osallistumaan Hanna-Maria Seppälän vetämään uimakouluun Ninan kanssa. Sain uuden luottomekon Nansolta, “hän” on nimeltään Mona. Löysin täydellisen vitriinin olohuoneeseen. Postasin aktiivisemmin kuin muina kuukausina eli yhteensä peräti 27 kertaa, mikä on tosin pieni määrä, jos vertaa siihen, että Jyväskylä-aikoina postasin parhaimmillaan n. 90 kertaa yhden kuukauden aikana.
LOKAKUU Rakastuin moderneihin lämpörulliin. Koukutuin Grace and Frankie -sarjaan Netflixissä. Innostuin uudesta Roosa nauha -nauhasta niin, että kuvasin fiiliskuvat huvikseni teeman ympärille. Lensin jälleen kerran Tanskaan, tällä kertaa minut lennätti sinne Mamalicious, jonka äitimalliksi pääsin. Huomasin, että tekemistä alkoi olla niin paljon, että tunsin itseni pitkästä aikaa kunnolla stressaantuneeksi. Olin I love me -messujen yhteistyöbloggaaja ja stailasin siksi messuilla kaksi “tavismallia”. Ilahduin kommenteistanne niin, että valitsin yhden lukijan, jolle postitin yllätyspalkinnon kiitokseksi aktiivisuudesta. Jumiuduin käyttämään Palmrothin tilaisuudesta saamaani mokkalaukkua todella, todella usein. Ostin jättikasan sohvatyynyjä.
MARRASKUU Ostin täydellisen nahkatakin vuosien etsimisen päätteeksi. Kirjoitin pitkän postauksen siitä, miten joskus on ihan oikeutettua sanoa: “vittu”. Sävytin tylsyyksissäni vaaleahkot hiukseni kuparisiksi värinaamiolla. Tarjosin kahvi- tai teekupposen tuntemattomalle ihmiselle. Sekosin Stockmannin jouluosastolla, ja päätin hankkia jouluksi kotiin aidon joulukuusen, vaikka varsinaisen aaton viettäisinkin muualla. Tuunasin pimeän vuodenajan ja lumettomuuden kunniaksi kumisaappaistani hauskat heijastinversiot. Otin virallisen joulukäsilaukkuni käyttöön.
JOULUKUU Tilasin joulukuusen netistä. Kärsin laimeahkosta autokuumeesta, joka onneksi meni nopeasti ohi. Toteutin leikkimielisen stailaushaasteen mieheni kanssa. Kokkailin erilaisia pikkujouluherkkuja. Kävin Antti Tuiskun keikalla Tampere-talossa ja peto oli todellakin irti. Pohdiskelin, millainen seuraava blogibannerini voisi olla. Paljastin, että blogini muuttaa loppuvuodesta omilleen ja tammikuun puolivälissä Allerille, missä MouMou-blogi muuttaa Oliviaan ja Bebe au Lait -blogi muuttaa Mamalife-sivustolle. Tajusin, etten tarvitse Joulupukilta mitään. Leivoin jättikasan pipareita ja onnistuin jopa koristelemaankin niitä hyvällä lopputuloksella. Käväisin kotona Helsingissä vain palatakseni vaihtamaan vuotta maalle.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! ♥
Karjula
Oot sääkin ihan (muumi)mukiinmenevä.
Iina M.
Ja sieltä tuleva. ;)
nasu86
Paljon on tapahtunut vuonna 2015 ja ensi vuodeksikin on jo tiedossa kaikkea kivaa sinulle ? perheellesi kaikkea hyvää ensi vuoteen ❤
Iina M.
Kiitos, ja samoin teille! <3
Tipitii
Ihanaa Uutta Vuotta teille sinne! <3 Ja kiitos ihanista blogeista!
Iina M.
Samoin sinne! Tänä vuonna jatketaan taas. :) <3
Susanna
Kerroin miehelleni että ajattelin tehdä samanmoisen postauksen vuodestani. Hän siihen: ai silleen että tammikuu:ei mitään tapahtunut, helmikuu: mitään ei tapahtunut..
No kyllä nyt jotain tapahtui vaikken blogia kirjoittanutkaan..
Sain tai siis otin vihdoin kirjoittamiseen käyttööni vanhan ipadin. sillä ei saa kuvia laitettua eikä ajastettua mutta se onkin mainio kun tulee heti jotain mieleen niin voi kirjoittaa ja sitä ei käytä kukaan muu :)
Iloista onnellista vauhdikasta ja hauskaa seuraavaa vuotta! Pysytään messissä!
Iina M.
VOI EI! Ei sulla kyllä niin tylsä vuosi ole ollut. Listaa vaikka parhaat kirppislöydöt vuoden varrelta? :)
Ihanaa vuotta 2016! <3
Susanna
Nonnin. Kertarysäksellä se tuli tehtyä. Olipa vaikeaa rajata mitä kirjoittaa kaiken kansan luettavaksi, mutta en liiemmin sitten ajatellut että mitä laitan. Kai siitä saa jonkinmoisen käsityksen “ei tapahtunut mitään”-vuodesta? Kuvat uupuu vielä mutta lisäilen ne kun pääsen oikealle koneelle…. Vietä kiva viikonloppu
Iina M.
Jee, kuulostaa kivalta! Hyvää sunnuntain jatkoa. :)
Veera
Huh! Kuin ekat puoli vuotta ihan kauhuissani, että enkä mä kuulunut sun vuoteen lainkaan, mut tulihan se sit sieltä!! :D :D
Iina M.
Se olisi ollut jo huolen (ja vauvakeskustelun) paikka! :D <3