Lisää jotakin punaista
Vaate, jonka kaivan aina keväisin esiin suurella riemulla, on jälleen täällä. Punainen trenssi on niin rakas, että se on syrjäyttänyt klassisen beigen serkkunsa vaatekaapissani aivan heittämällä. En ole edes varma, omistanko enää beigeä trenssitakkia. Tuskinpa. Tänä vuonna kevät saapui jo helmikuussa luoksemme ainakin hetkeksi, joten hyödysin aurinkoisen ilman ja mieheni, jolla oli kamera mukana. Mairea hymyni johtui päivän aktiviteeteista, joihin lukeutui mm. tervehenkistä egonkohotusta, itsetuntobuustausta sekä omakehuharjoituksia. Elelen tällä hetkellä aika hurjan itsetutkiskelun kourissa, sillä kevään aikana pitäisi päättää, onko kohtaloni olla kotiäiti, uraohjus vai jotakin siltä väliltä. Vaakakuppi keinahtelee eikä vaan tunnu asettuvan, mutta kaipa tämä tästä.
Mikähän ihme siinä muuten on, etten osaa enää kirjoittaa arkirealismia, vaan tämä menee aina tällaiseksi muka-syvälliseksi jaaritteluksi? Perhana! Otetaanpa uudelleen. Nämä kuvat ovat siis keskiviikolta. Se oli varsin tyypillinen lapsiperheen arkipäivä, jona elelin iltapäivään asti muutaman kahvikupin voimalla ja päivälle suostuin mieheni pyyntöön ruokailla Tamarinissa. Tarjoilijattaret virnistelevät meidät nähdessään, sillä viime kuukausina on tullut ehkä eksyttyä turhan monesti thaikkuherkkujen pariin. Ravintoloista Iso-Roban Tamarin taitaa olla suosikkini, vaikka en kyllä osaa sanoa, mikä siitä tekee erityisen hyvän. Ehkä se hassu yksityiskohta, että tarjoilija muistaa aina, ettei meidän annokseemme laiteta sieniä, varmistaa sen vielä meiltä, mutta silti noin puolissa annoksistamme on niitä sieniä. Ei niihin kuole, lähinnä ne naurattavat.
Asuntomme alkaa olla jo ihan kivassa kunnossa, mutta muutossa tuntuu kadonneen vaikka mitä. Olen ilmeisesti jotenkin onnistunut pakkaamaan puolet ruokailuvälineistä jonnekin, mistä niitä ei ole vielä kukaan laatikonpurkajista onnistunut löytämään. Muuten hyvä, mutta kaikki isot lusikat ovat hukassa ja niille olisi kieltämättä käyttöä. Suunnittelin jo ensin perustelevani lukuisia Tamarin-vierailuja ruokailuvälinekämmilläni, mutta se olisi ollut valehtelemista. Ruokailuvälinekämmit eivät toki loppuneet siihen, että hukkasin meidän aikuisten syömävälineet, mutta poltin tänä aamuna pohjaan muoviset vauvanlusikat. Tämä päivä ollaankin tuuletettu asuntoa ja vaunuiltu ympäri kaupunkia, jotta myrkkykaasuista päästäisiin eroon. Ottakaa tämä varoittavana esimerkkinä, en suosittele kokeilemaan! Että sitä Vuoden äiti 2015 -palkintoa odotellessa. Taitaa tosiaan olla perjantai 13. päivä. ;)
(laukku saatu Zalandolta)
nasu86
meilläkin oli perjantai 13 päivä…ihan kirjaimellisesti. ei mitään vakavaa mutta kuitenkin. mutta se siitä , pääasiaan näytät UPEALTA!!!!
ps: toivottavasti muovi käryt on saatu pois!
MouMou
Tuuletus onneksi auttoi, mutta kyllä harmittaa, että piti kämmäillä noin. :(
nasu86
kyllä näitä sattuu. itse olin pessyt pojan tutin pesukoneessa tänään… :D eipä ole ennen sattunut tollastakaan.
MouMou
No mutta, onpahan puhdas! ;D
Nonna
Kuulostaa tutulta tuo että muuton yhteydessä vain katoaa tavaroita, vaikka on ihan varmasti pakannut ne mukaansa eikä heittänyt menemään!
Kerran hävitin yhden korjausta odottavan ihanan lämpimän talvitakkini, josta siis oli _vain_ hupun vetoketju rikki… Mutta kun sitä ei seuraavankaan muuton aikana tullut vastaan missään, oli pakko uskoa että olin turhautuneena hiettänyt sen varmasti roskiin :D
MouMou
En tajua, miten tällaista tolloilua voi tapahtua! :D
Sari
IHANAT nilkkurit! Mistä tuollaisia löytää?
MouMou
Huusin eBaysta muutama vuosi sitten eli ihan sattumalta taitaa tätä mallia löytää. :/
Pinja
Ihana asu ja näytät muutenkin upealle! :)
MouMou
Kiitoksia vaan! Oli niin mukava päivä ystävän seurassa, että hymyilytti vielä illallakin. :)
Leena
Hmmm, tiesithän et ei tarvii enää keitellä pulloja yms. Kun on kiinteiden ruokien nauttiminen aloitettu? Tutteja varmaan tarviikin ( en tiiä ku meil ei käytetty) mut muuten ei tarvii kyllä puhistustarkotuksessa. Mukavaa kevättä! :)
MouMou
Meillä on tuo mies niin hysteerinen, että keitellään varmaan alakouluikään asti! :D