Onneksi asun Helsingissä. Kun seinät melkein kaatuvat päälle kotona, ei tarvitse lähteä kauas, jotta voi rentoutua. Kävelin kotoa Töölöstä Kauppatorille ja yhtäkkiä edessäni hämärässä loistivat valot ja turkoosit, höyryävät altaat. Seurakseni lähti ystäväni Nina. Hänelle on hyvä avautua aina, kun jokin painaa mieltä, ja sellainen tilanne on päällä.

Maksoimme uintikerrat ja suuntasimme pukuhuoneisiin. Kävimme vuoroin ulkona uimassa ja vuoroin pehmeissä löylyissä sisällä. Allas Sea Poolilla on myös sekasauna, mutta me viihdyimme naistensaunassa. Vähän hämmensi eräs leidi, joka venytteli vieressämme lauteilla erilaisissa jooga-asennoissa. Jos muuten merivesiallas tai muutenkaan ulkona uiminen ei nappaa, Helsingissä voit uida myös kattojen yllä lasipohjaisessa(!) altaassa.

Löylyjen ja loiskuttelun jälkeen söimme vielä päivällisen yhdessä. Lohikulhoni on superherkullinen! Pakko tarkistaa, saako tätä tilattua Woltilla kotiin. Aivan törkeän hyvää. Join pitkästä aikaa viiniä ruuan kanssa, ja niinhän siinä kävi, että jo 12 senttilitraa veivät yöuneni. Eihän tässä ole mitään järkeä. Pitänee lopettaa kokonaan alkoholinkäyttö, kun elimistöni ei kestä edes yhtä lasillista ruuan kanssa. Ennen sellaista ongelmaa ei ollut.

Muutaman tunnin jälkeen oloni oli aivan uudistunut. Paluumatkalla kotiin keuhkoissani alkoi tuntua hassulta ja oivalsin heti, että olin napannut pojaltani flunssapöpön. Rassu kun oli sairastanut jo parisen päivää. Eipä noilta oikein voi välttyä, mutta nyt, kun alan itse olla terve, juoksen kyllä heti influenssapiikille! Päiväkodissa on viikottain tarjolla pöpöjä, minkä lisäksi työpaikalta saa erilaisen pöpökattauksen, joten ei kai näitä oikein pysty välttelemään.

Mutta hei, käy Allas Sea Poolilla, jos vaan pysyt. Edellisvisiitiltäni löytyy kuvia tästä postauksesta. Jopa minusta itsestäni. ;)