On aika käydä läpi blogihistoriani aprillipilat. Joka vuosi huijaan lukijoitani blogissani ja joka vuosi joku suuttuu. Päätettyäni tehdä tämän katsauksen, aloin jännittää, löytäisinkö aivan ensimmäisiä piloja, sillä ne julkaistiin aikanaan Vuodatus-blogini puolella. Aika hyvin tuota materiaalia löytyi.

En muistanut, että jätin väliin yhden vuoden kokonaan! Otsikkoa klikkaamalla pääsee lukemaan postauksen kokonaan, mutta referoin hieman ideoita kuvien alle. Kaksi uusinta pilaa on “lainattu” toisen blogini puolelta. Varokaa vaan, sillä en yhtään tiedä, kumpaan blogiin ensi vuoden pila tulee. Vai tuleeko sitä ollenkaan?

2017 – MEILLE TULEE VAUVA!

Jotkut yhdistyksethän tukevat kissojen ensikoteja pienellä summalla ja keskusteltuani mieheni kanssa, sovimme lopulta, ettei Nöpsy menekään vielä syksyllä hoitoon. Minä jään vielä pojan kanssa kotiin ja alan samalla pyörittää omaa kissojen ensikotia. Täydellinen suunnitelma! Saan olla lapseni kanssa pidempään ja voin samalla viettää aikaa noiden eläimistä jaloimpien kanssa.

Aion hyödyntää molemmat blogini aina, kun tulee aika etsiä kissalle uusi koti. Mietin jopa, jos jollakin koodilla voisi etuilla kissanottojonossa. Siis että blogini lukija voisi ”ohittaa” toisen omistajaehdokkaan kertomalla, että lukee blogiani. Näin tärkeä asia tarvitsee kaiken mahdollisen näkyvyyden.

 

2016 – PÄIVÄKOTIPULMAN RATKAISU

En nukkunut viime yönä juuri ollenkaan. Tiedättekö, kun jossakin vaiheessa tuntuu vaan vahvasti siltä, että asiat eivät järjesty, jos kohtaloa ei ota omiin käsiinsä? Että muita ihmisiä ei edes kiinnosta niin paljon, että he tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen eli tässä tapauksessa kasvatuksen lapselleni. Minun mittani täyttyi lopullisesti eilen ja soittelin koko päivän ympäriinsä äitibloggaajaystävilleni.

Huomasin nopeasti, että muilla äideillä on kanssani hyvin samanlainen tilanne. Bloggaamista ei tahtoisi lopettaa, mutta lapsi on kuvaustilanteessa vain tiellä. Toisaalta ei tahtoisi jonottaa kuukausitolkulla päiväkotiinkaan, jos siellä kasvatus on vain vähän sinne päin. Mietin, miten tämän asetelman voisi kääntää hyödyksi ja kello 02:43 minulla viimein välähti. Perustamme oman yksityisen päiväkodin nimeltä BLG HELSINKI.

 

2015 – VÄLIVUOSI

2014 – MIKSI? (ei aprillipila, joten lukijakunta hämmentyi tosissaan)

… koska Pirkko on odottanut kuuliaisesti jo kuukausia, että pääsee kertomaan teille, miten blogikuvauksissa on oikeasti pähkäilty masun kanssa.

… koska nyt tiedän, että kaikki onkin pienellä ja tärkeällä ihmisellä ihan hyvin, enkä pelkää enää niin hysteerisesti hänen menettämistään

… koska tuntui liian oudolta vain lopettaa perinteiset sivusta otetut asukuvat ilman minkäänlaisia selityksiä.

2013 – MAAILMANVALLOITUKSEN ALKEET

Eräs jättifirma, jonka kanssa olen tehnyt ennenkin yhteistyötä tahtoi minut palkkalistoilleen. Blogiani saisin jatkaa normaalisti Indiedaysissa, mutta uuden pestini vuoksi minulle haluttaisiin kustantaa asunto Lontoosta. Kyllä! Luitte aivan oikein. Ihana nainen puhelimessa ehdotti siis minun mittapuullani hämmentävän hyvän palkan lisäksi ilmaista asuntoa eräässä suosikkikaupungissani, jonne minun pitäisi muuttaa.

Hyvällä palkalla elämiseen jäisi varaa helpostikin, koska vuokra maksettaisiin puolestani. Lamaannuin ehdotuksesta niin, että olin hetken vain hiljaa ja annoin kyynelten valua poskilleni. Kuinka näin ihanaa elämää ehdotetaan minulle, jolla ei ole tutkintoa alalta, jolle minut tahdottaisiin ja vielä asiantuntijarooliin? Ai, että mitäkö vastasin?

2012 – “MÄ HALUUN VIIHDYTTÄÄ…”

Pääsin mukaan Indiedaysin ja SuperEntertainereiden yhteistyökamppikseen. Olen tästä valinnasta varsin otettu, sillä kampanjaan pääsi mukaan vain muutama bloggaaja. Faktahan on se, että monia julkkiksia voi “vuokrata” juontamaan tapahtumia tai esiintymään erilaisiin tempaukseen.

Päätimme kokeilla, olisiko samanlainen sivutyö mahdollista bloggaajien kanssa. Esimerkiksi muotinäytöksissä voisi olla kiva nähdä juontajana jonkun turhan missin asemesta ajan ja muodin hermolla oleva bloggaaja.

2011 – LEIMATTU TYTTÖ

Kuva on tehty siis Ideaparkin Customartissa, jonka kotisivut löytyvät täältä. Rohkaisunani tatuoinnin ottamiseen toimivat erään ystäväni tatuoinnin tähdet. En halunnut kuitenkaan samanlaista tarraa, mutta jotenkin tähdet piti saada mukaan. Niiden punainen väri ei muuten ilmaise mitenkään poliittista kantaani, punainen vaan sattuu olemaan yksi suosikkiväreistäni.

Teksti puolestaan on eräästä minulle tärkeästä biisistä, jonka moni teistä ehkä tunnistaakin. Toki tuo itse lausekin kuvaa sisällöltään minua täydellisesti, mutta sanamuodon keksin sitten siitä biisistä. Vaikka blogimaailmassa moni on viime aikoina himoinnut tatuointia, en silti koe kulkevani massan mukana.

2010 – MOUMOU SHOP

Äh, tämä postaus on jo kadonnut bittiavaruuteen, mutta ystäväni muistavat tämän edelleen. Ensimmäisen blogiaprillipilani idea oli, että perustin muka ihan oman verkkokaupan, jossa myytäisiin MouMou-fanitavaraa. Muistan, kuinka kommenttiboksi kuhisi vihaisista viesteistä ja minut haukuttiin alimpaan helvettiin, kun olin niin täynnä itseäni. Kuka muka haluaisi ostaa bloggaajan fanituotteita? Vuonna 2010 ei selkeästi osattu ennustaa, että vuonna 2017 fanituotekaupat bloggaajien tuotteilla olisivat normaalia asia. Olin siis vain aikaani edellä.

Mikä pila oli suosikkinne? Itse tykkäsin tuosta viihdytyspalvelusta ja blogipäiväkodista! :D