Suomi alkaa tuntua jälleen kotimaalta. Oivalsin, että täällä tuntuu vielä olevan enemmän kevät kuin kesä ja sehän on aivan mahtava asia. Kainalot eivät valu hikeä, korkkarit eivät hierrä turvonneissa rajoissa eivätkä vaatteet jätä outoja rusketusrajoja ihoon. En ole koskaan pitänyt talvesta tai kesästä niin paljon kuin syksystä ja keväästä, jolloin oloni on paljon tasapainoisempi ja onnellisempi. Tuulesta en niin välitä, mutta muuten tällaiset pilvisemmät ja viileämmät kevätpäivät ovat mieleeni. Alkukeväästä aurinkoa vielä jaksoi, kun se oli ollut niin kauan poissa. Nyt suhde aurinkoon riippuu enemmänkin päivän mielentilasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tästä päästäänkin varsin kätevästi miettimään sitä, miksi alkuviikolla ei huvittanutkaan pitää ballerinoja lämpimästä säästä huolimatta, vaan tahdoin väkisin vetää jalkaani pitkät housut ja viedä nahkatennarini neitsytmatkalle. Valitsen kenkäni ehkä turhankin usein mielentilan enkä sään mukaan. Asiaan saattoi kyllä vaikuttaa sekin, että eteisessäni aamulla komeillut kenkäpari inspiroi pukeutumistani tuona eräänä aamuna aika kovaa. Parempi silti näin kuin että minulla ja Pöllöbanaanilla olisi pari samanlaisia korkokenkiä tennareiden sijaan.

Ja kyllä, Pöllöbanaani on lempinimi tapailemalleni miehelle. Aakkoset on käytetty blogimaailmassa jo pariinkin kertaan loppuun, ja aion tästä kriisiavautumisesta huolimatta jatkaa tyypistä jauhamista, vaikka en saakaan kuvatodisteita teille herran olemassaolosta. En aio enää keskustelujemme jälkeen noteerata saamiani syväanalyyseja aiheesta, koska niitä tuskin voi vaillinaisilla tiedoilla aiheesta edes tehdä. Tai voi, mutta tuskin niistä kovin päteviä tulee. Olen näköjään itsekseni jo varsin pätevä analysoimaan tilannetta kuin tilannetta. Kriisiavautuminen rocks!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

paita – H&M

housut – Liu Jo Jeans

kengät – Bianco

Yhdistin kenkäni muuten kovin simppeliin asuun, mutta päätin kokeilla noiden kenkien seuraksi kimaltavia kuulokkeita, jotka Ranskasta toin itselleni tuliaisiksi. Vaikka nappikuulokkeita yleensä suosinkin, kyllä noissa isommissa jytkyissä on vaan sitä jotakin. Noiden lisäksi ostin lomalta vain yhden topin, joten shoppailuni jäi todella minimiin. Tai no, Pöllöbanaani sai kyllä itselleen tuoksun, mutta ei kai sitä lasketa. Olisin kyllä halunnut ostaa uudet haaremihousut vanhojen tilalle, mutta niiden hinta oli järkytyksekseni lähemmäs 40 euroa. Ei ihan taipunut tyttö tuollaiseen riistoon, joten pitää kaivella eBayta pitkästä aikaa.

Tyyliä metsästävä Veera, joka muuten käyttää seurassani nykyään jo melkein huolestuttavan värikkäitä vaatteita, matkasi jälleen eilen yökylään luokseni tämän päivän kuvauksia varten, joten alkuviikosta on tulossa takuulla viihdyttävä. Veikkaanpa, että aika tulee suorastaan lentämään. Lupaan, etten tällä kertaa tanssi BLOGi TV -videolla, mutta laulamisesta en sano kyllä mitään. Se kun on toinen heikkouteni. Muutenkin tämä viikko on tapahtumia täynnä ja huvipuistokausikin olisi tarkoitus korkata ystävien seurassa. En malta odottaa, ihana elämä! :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA