Luvattoman paljon välimerkkejä otsikossa, mutta tiesikö koko muu Suomi muka, että Tampereen keskustassa on kirsikkapuita Finlaysonin edessä? Kävin viikonloppuna Session Salonissa Teemun tuolissa vaalentamassa hiuksiani ja luopumassa hamppulatvoista, minkä jälkeen houkuttelin Nooran lounastreffeille. Hänessä taitaa olla enemmän bloggaajaverta kuin minussa, koska Norpalla oli heti visio kuvata uusi hiustyylini ihan kameralla kirsikkapuiden katveessa. “Siis missä?” Järkytykseltäni löysin kuitenkin perille vaaleanpunaisten puiden joukkoon ja liityimme kuvausjonon jatkoksi. Räpsistä vaan, nopea poseeraus, kamera kiertämään ja bestis linssin eteen.

Ryömittyäni marraskuun läpi ja selvittyäni vielä sitä seuraavistakin kuukausista kaamosmasista vastaan taistellen päätin, etten suostu pukeutumaan enää kokomustaan. Tai no, villatakkini on kyllä sävyltään tumma harmaa, mutta olen näyttänyt niin synkältä koko talven, että nyt tarvitaan väriterapiaa. Tänne kaikki kukkamekot, värikkäät laukut ja hohtavanväriset kengät. Haluan kimaltavia korviksia, huulipunaa ja värikkäitä silkkihuiveja niin, että vastaantulijoita häikäisee! Ei ehkä samalla kertaa päälle, mutta silti.

Minulle ennestään tuntemattoman Bistro Venlan uuniperuna oli täydellinen lounas, jonka jälkeen hörpimme vielä Sokkarin alakerrassa kofeiinittomat kahvit. Jaan aina mielelläni tietämystäni siitä, missä tarjoillaan myös meille hyperaktiivisille sopivaa kahvia, joka ei nosta kierroksia entisestään. Kierroksia on muuten laskettu myös tänään, sillä keskellä viikkoa oleva arkivapaa tuli kuin tilauksesta. Aloitimme aamun käyttämällä pian vanhenevia joululahjaleffalippuja, kiipeilemällä puistossa ja tapaamalla ystäviä. Viikonlopullekin on jo sovittu yhdet treffit ja kesän ystäväsuunnitelmat etenevät kovaa vauhtia.

Kesä 2023 saa luvan olla VÄRIKÄS ja täynnä ystäviä! 🫶🏼

KUVAT: Noora Näppilä