Moikka! Löytyykö sulta lapsuudesta jotain muistoa, joka sai sut tuntemaan olosi vähän ulkopuoliseks? Ei välttämättä mitenkään huonolla tavalla tai surullisesti, mut sillai, ettet voinut osallistua keskusteluun aiheesta. Mulla oli vielä kesän alussa. Ei koskaan käyty Kalajoen hiekkasärkillä kesälomalla perheen kanssa, koska Yyteri oli niin lähellä Kylmäkoskee Kalajokeen verrattuna. Nyt kuitenkin otin vahingon takas ja buukkasin neljän yön mökkiloman tuosta lapsuuden retrokohteesta mulle ja poikaystävälle. Jos Kalajoen hiekkasärkät kiinnostaa yhtään, hyppää mukaan rantafiiliksiin!

“Rantahiekkaa halkoo puiset kävelytiet eli lankkupolut, joita pitkin voi kävellä rannan reunalta toiselle. Rantaan voi toki tepastella myös lämmintä ja sileää rantahiekkaa pitkin. Lasinsiruja en löytänyt koko loman aikana hiekalta kuin yhden, linnunkakkaa ei ollut lainkaan. Eikä itseasiassa lintujakaan, törmättiin vain kahteen lokkiin. Helsingissä osana hanhilaumaa elävälle se tuntu todella oudolta.

Pysyttiin rannan siinä päässä, jossa hotelli Rantakalla on. Meidän mökki oli sen lähellä ja koska mökkiin kuulu bonarina mahis syödä aamupala vain kympillä hotellissa, toki päädyttiin testaan se laiskamatoina. Ei ehkä muuten, mut ajopäivän jälkeen ei jaksettu lähteä kauppaan, joten aamuks ei ollut kahvimaitoa. Kamalaa, tiedän!”

“Hiekkasärkkien ns. ideana on, että matalaa rantaa pitkin pääsee kävelemään syvemmälle pitkänkin matka. Siis kymmeniä metrejä! En edes tiedä, kuinka pitkälle, koska käännyttiin kesken takas. Jos kapealta särkältä poikkesi sivuun, alkoi vesi syvetä asteittain. Matalaa oli niin monessa paikassa, että tällainen paikka on juurikin lapsiperheille hyvä. Jalat yltää pohjaan särkkien reunoilla ja väleissä.

Jos mietit, miks rannat on niin tyhjät, niin ajoitin tän loman koulujenalkamisviikkoon, kun poika oli isällään. Sain pari kertaa pienoisen morkkiksen siitä, etten ollu paikalla viemässä lasta kouluun, mut hei. Lapsi ei ollut kenenkään vieraan kans, vaan oman isänsä. Joskus vaan se ääni mun pään sisällä yrittää syyllistää, vaikka tiesin hyvin, et muutaman rankan kuukauden jälkeen tällainen irtiotto oli mulle suorastaan pakollinen.”

“Illalla tunnelma oli rauhallinen ja aika romanttinen. Otettiin hulluna pussailukuvia! Seuraavina päivinä palattiin särkille käveen, uimaan parikin kertaa ja myös suppaileen. Kun särkiltä tuntu loppuvan tekeminen, käytiin mm. tutustumassa läheiseen kotieläinpihaan Kalajoella. Muutakin tekemistä ois ollut esimerkiks cartingin tai vesipuiston muodossa, mutta ne jätetään seuraavaan kertaan, kun lapsi on mukana. Tällaiseksi romanttiseksi rentoutumislomaks lähes tyhjät hiekkasärkät oli täydelliset!”

❤️:lla Iina