Kaunistelemattomat kuulumiset
Kuulumisten perään kysellään aina, siksi niitä satelee nyt kokonaisen postauksen verran. Nöpsy parantui juuri silmä- ja korvatulehduskombosta, joten pääsin palaamaan tänään toimistolle keskelle Black Friday -härdelliä. Tai siis sen vastaliikettä, koska 2ndhand-sovellus ei Black Fridayta kannata, vaan kannustaa enemmänkin myymään turhaa pois. Joka tapauksessa tekemistä riittää ja pelkään, ettei minusta ole jouluna enää mitään jäljellä. Stressini oireilee jo aika pelottavilla tavoilla. Mutta se siitä, keskitytään nyt hetki kivoihin juttuihin, niin ehkä olokin paranee.
Itsenäisyyspäivälle tuli ohjelmaa, kun päädyin jotenkin lupautumaan Ninan kanssa Kämpin juhliin. Paha vaan, että pukukoodi on black tie, joten piti lainata mekko jostakin. Ostaa en sellaista aio, koska en usko, että tällaisia tilaisuuksia tulee eteeni kovinkaan usein. Tämä hopeinen tai tämä musta olisi ollut upea, mutta lainattavien joukosta löytyi lopulta eilen jotakin ihan muuta. Hauskaa juhlissa on se, että koska Veera on Linnan juhlissa kuvaamassa, hän päätyy kanssamme samaan hotelliin jatkoille ja vielä omana syntymäpäivänään. Juhlat saattavat lähteä käsistä ihan täysin.
Meikin vielä voin tehdä itse juhliin, mutta hiuksiini pyysin tutulta kampaajalta apua. Kampausinspiraatiota etsin tosin vasta mekon löytymisen jälkeen. Ai niin, hiukseni näyttävät nykyään aika erilaisilta kuin ennen. Se ei vaan näy täällä blogissa, kun tulossa on vielä useampi postaus Tanskasta vanhoilla hiuksilla. Arvaatko, millaisen tyylimuutoksen hetki sitten toteutin?
Pahoittelen, että kuulumiseni ovat viime aikoina olleet lähinnä ankeaa luettavaa. Kaikenlaista tapahtuu ja niin kovalla tahdilla, etten ehdi edes surra kuolleita rakkaita tai miettiä pelastussuunnitelmaa tästä oravanpyörästä, joka pyörii kovaa vauhtia jyrkänteeltä alas. Matkustan lauantaina maalle hautajaisiin enkä ole ehtinyt vielä edes ymmärtää, mitä on tapahtunut. Nyt pitäisi pysähtyä, mutta kuka auttaisi painamaan STOP-nappia. Täytyy vaan hengittää syvään ja ottaa väkisin aikaa itselle ja omille ajatuksille kuten tiistaina, kun kävin PT:n kanssa salilla.
Mutta mitä sulle kuuluu? Ihan oikeasti..?
nasu86
Otan osaa koita jaksaa ♥️
Iloa , surua , elettyä elämää ja uusia tuulia kuten lapset ovat niitä( kin ) on hyvä seurata ennakkoluulottomasti saadakseen kokea yllättäviäkin hetkiä.
Ihanaa että sinulle on tiedossa myös hyviä ja iloisia hetkiä ♥️ vieläpä ystävien kesken. Harvinaista herkkua 🥳
Uuteen vuoteen toivon paljon ilon ja onnen hetkiä sinulle ystäväiseni ♥️
Tiedätkin jo mitä mulle kuuluu.
Uutena tai no kolmisen viikkoa sitten sanoi tiskikone sopimuksensa irti. Suotakoon se sille palveli meitä jo 13 vuotta. 😅
Iina M.
Kiitos. Huomisesta tulee raskas päivä. 🖤
Susu
Mä aina hengästyn kun luen sun instastooreja ja näen kuvia susta face fiidissä tai luen blogiasi. Niin kova meno päällä. Se henkii jo tänne ruudun tännekin puolelle… voisko tehdä vähemmän?❤
Lepposaa tänne vaan. Ei tartte suunnitella juurikaan työjuttuja vaikka hommat on samat mutta välillä saattaa ‘työpistekin’ vaihtua kesken päivän, mistä tykkään. Asiakkaat on ihania vaikka toki välillä haastaviakin mutten oo ollut sairas juuri ollenkaan mikä on ihme. Kaikenlaisia tauteja ollu kyllä liikkeellä..
Yritähän hellittää vähän… huoli on sinun jaksamisesta.
*hali*
Iina M.
Hassua, koska musta taas tuntuu, etten ehdi päivitellä storyjakaan juuri koskaan muihin verrattuna. Tämä vaikuttajamaailma on sellainen sairas kupla, jossa todellisuus vääristyy. 😟
Jenni S. Big mamas home
Voi Iina. Minulla tuli vähän paha mieli tästä. Toivottavasti saat vähän himmattua.
Meille kuuluu parempaa. Ilokseni huomasin, että uupumukseni on helpottanut jonkin verran ja olen löytänyt uutta energiaa. Meillä on bestiksen kanssa tyttöjen viikonloppu edessä, jota odotan innolla. Paitsi hävyttömän kallista kuvausrekvisiittaa. 🙄 Onneksi siitä on muutakin iloa kuin pelkissä kuvauksissa.
Iina M.
Se olisi niin ihanaa. Onneksi viime viikon matka ystävän kanssa auttoi vähän, pitäisi vaan useammin ottaa omaa aikaa. ❤️
Jenni S. Big mamas home
❤️
Iina M.
<3
Anna-Maria K
Hei ihana, ei ole mitään syytä pahoitella kuulumisiaan, ne on mitä on eikä niitä lukijoita varten tarvitse silotella❤️
Mä olen pahoillani menetyksestäsi. Sekä liiallisesta stressistä ❤️
Iina M.
Kiitos. Tänään oli todella raskas päivä saattaa mummu haudan lepoon.🖤
Kirmi
Otan osaa surusi johdosta. ❤️ Toivotaan, että saat arkea parempaan suuntaan ja rauhoitettua syksyn kiireitä. Varmasti se, jos Nöpsy (ja te muut) pysyisitte terveenä auttaisi myös.
Itselleni kuuluu myös kiireistä, mutta erityisesti johtuen viikon päästä tulevasta muutosta. Huomasin myös rankan ajan jälkeen nauravani pitkästä aikaa vapautuneesti. Tämä oli ihana muutos.
Iina M.
Ihana kuulla! Ja jättitsempit muuttoon, ne on raskaita. <3
Anskutin
Otan osaa! <3 Joskus kyllä tuntuu että kurjuudella on tapana kasaantua aina samaan hetkeen… Jos nyt jotakin hyvää pitää keksiä, niin ainakin osaat tunnistaa stressin ja huomaat kun alkaa mennä lujaa. Itselläni on tapana padota stressi ja harmitus lähes tiedostamattakin, mikä johtaa sitten siihen että kiukuttelen läheisille, olen kireänä ja lopulta saan itkupotkuraivarit jostain näennäisen pienestä asiasta joka vain lopulta saa kupin keikkaamaan yli.
Iina M.
Joo, siis todellakin kasaantuu. Psykologin kanssa juuri puhuttiin, että oman tilan tunnistaminen ja rajojen vaatiminen/kaipaaminen auttaa, vaikka ei nyt siltä tunnu. :(