Kun etsimme uutta kotia, ohitin kaikki upeatkin ilmoitukset, joissa vain mainittiin kaasuliesi. Se tuntui ajatuksena pelottavalta, koska perheessä asuu 3,5-vuotias ja hänen hajamielinen äitinsä. Mielikuvissani oli räjähdyksiä, kaasumyrkytyksiä ja vaikka mitä kamalaa. Sitten törmäsin nykyisen kotimme ilmoitukseen ja ajattelin, että kohdetta on pakko käydä katsomassa kaasuliedestä huolimatta. Se vaan sykähdytti heti toisin kuin muut kohteet, joita selailin.

Rakastuin asuntonäytössä. Kotona oli pakko lukea heti kaasuliesi-aiheesta. Lopulta päätin, että seuraan vaistojani ja otamme asunnon. Kuulumme kaasuverkkoon eli käytämme kokkailuun maakaasua, jonka hiilidioksipäästöt olivat riemukseni öljyä ja kivihiiltä alhaisemmat. Suurin osa kaupunkialueella taitaa käyttää juurikin maakaasua, mutta kotimaisen biokaasunkin käyttö on mahdollista. Meillä on kotona nimenomaan kaasuliesi, mutta sen alapuolella oleva uuni on ihan normaali sähköuuni eikä kaasu-uuni.

Kaasulieden turvallisuus mietitytti kaikista eniten, mutta luettuani juttuja turvallisuudesta ja asunnon omistajan näytettyä minulle lähes kädestä pitäen lieden toimintamekanismin, oloni oli heti turvallisempi. Kun nappia vääntää eli kun lieden “levyn” vääntää päälle, sininen liekki syttyy, ja kun levyn vääntää kiinni eli sammuttaa, liekkikin sammuu heti.

Nykyajan kaasuliesissä on älykäs mekanismi, joka katkaisee kaasuvirran, jos se tunnistaa, ettei liekkiä ole. Lisäksi kaasuun on sekoitettu pistävää hajuainetta, jotta sen haistaa ilmassa. Tämä ei tietenkään korvaa turvahälytintä, joka mittaa ilman kaasupitoisuutta ja reagoi monenlaisiin kaasuihin. Se takaa mielenrauhan.

Vinkit kaasulieden käyttöön ruoanlaitossa:

  • tee esivalmistelut hyvin. Liekki kuumentaa paistoastian todella nopeasti eli kuumenemista odotellessa ei ehdi sipulia pilkkoa. Hyvä kun silmäänsä ehtii räpäyttää.
  • mieti sijoittelua. Me emme voineet siihen vaikuttaa, sillä muutimme valmiiseen kotiin, mutta jos tämä olisi minun asuntoni, olisin sijoittanut kaasulieden myös saarekkeelle kauaksi helposti syttyvistä materiaaleista.
  • valitse levyn koko huolella. Keittoastian täytyy olla kuuman liekin kestävää materiaalia, ne tosin merkitään nykyään hyvin tuotteisiin, mutta myös kooltaan riittävän suuri, jotta astian pohja peittää liekin eivätkä kyljet kuumene hurjasti.
  • mieti, voitko hauduttaa maitopohjaiset ruoat uunin puolella. Jos et, voikerros kattilan sisäpinnalla vähentää pohjaanpalamisriskiä. Maitopohjaisen keitoksen sekoittaminen koko ajan on välttämätöntä, ainakin meidän lietemme kohdalla.
  • hanki suosiolla patalappuja ja -kintaita, sillä paistoastian kahvat kuumenevat helposti varsinkin, jos levy on vähän liian iso astialle. Kaasulieden huonot puolet tulevat esille kokkaillessa, sillä induktioon tottuneen on vaikea muistaa aluksi, miten teräskattilan teräksiset kahvat kuumenevat. Sanonpa vaan, että auts – virheistä onneksi oppii ajan kanssa.
  • älä jätä sekoitinta kattilaan, sekin kuumenee. Ei, en suinkaan kerran sekoitellut ruokaa metallilusikalla ja jättänyt sitä kaurapuurokattilaan ja polttanut siinä sitten näppejäni. Kuka nyt sellaista tekisi? :D

        

Yhtä kauniita kuin liesi ovat sen kanssa käyttämäni keittoastiat. Kuten jo sitruunapasta-postauksessa kerroin, sain Eva Solo -brändiltä paistinpannun, kattilan ja padan sekä ottimet itselleni blogin kautta. Nämä kuvat nappasin aiemmin mainittua sitruunapastaa tehdessäni, jos joku sattuu miettimään, mitä kuvissa kokkailen. Eva Solo -astiat ovat kevyempiä kuin miltä näyttävät, sillä ne eivät ole valurautaa, vaan alumiinia.

Astioiden design on mielettömän kaunista, ja tuotteet ovat saaneet jo yli 50 designpalkintoa. Yli satavuotiaan Eva Solo -merkin tuotteita myy mm. Stockmann ja täältä* voi kurkkia lisäinfoja ja hintatietoja. Jos olet törmännyt somessa kuviin vesipulloista, joiden sisälle on lävistetty kauniisti hedelmiä, nuo MyFlavour-pullot*, joita en Stockalta löytänyt, ovat myös tämän brändin!

Sellainen info-pläjäys tiistain kunniaksi! Kuka muu kokkaa kaasulla? :)

(*kaupallinen linkki)