Tykkään space buns -kampauksesta. Kokeilin tätä ensimmäisen kerran pitkillä hiuksilla niin, että en jättänyt yhtään hiuksia vapaiksi. On tämä kiva kyllä takatukallakin, sellainen laiskan ihmisen kampaus.

Tykkään oudoista farkuistani, vaikka joka toinen päivä en tykkää niistä. Ristiriitaista, tiedän. Pillifarkkukauden jälkeen suorat farkut, mom jeansit ja kaikki muut hullutukset vaativat totuttelua. Varsinkin, kun kyseessä ovat farkut, jotka heti pesun jälkeen ovat kireät kuten kuvassa, sitten mom jeansit ja lopulta ne roikkuvat lanteillani kuin boyfriend-farkut.

Tykkään uusista Parikoistani, jotka ostin mallikappalemyynneistä. Kenkien hinnat lähtivät siellä 50 eurosta ja kalleimmat taisivat maksaa 150 euroa. Nämä matalat puput toimivat kivasti mekkojenkin kanssa toisin kuin valkoiset, jotka myös pois.

Tykkään yllä olevan kuvan korviksista, jotka teetin itselleni. Niissä lukee toisessa “la la la la” ja toisessa “i can’t hear you”.

Tykkään välillä kuvailla myös sisällä, vaikka nyt kevään tultua ulkokuvia onkin kiva katsella. Silti jotenkin tasapainon kannalta on mukava käyttää sisäkuviakin.

Tykkään huulipunastani, jonka sävy näyttää siltä, kuin olisin varastanut tämä itsensä Kikan meikkipussista. Kasaripinkki on hyvin paljon siniseen taittava ja aika vaalea. Se jakaa varmasti mielipiteet.

Tykkään kuunnella automatkoilla mieheni kanssa Suplasta Aamulypsyä. Se tunnari jää vaan todella pahasti päähän soimaan. Siis TODELLA pahasti.

Tykkään vaakaraitapaidasta, vaikka se lisääkin optisesti vyötärölle viisi kiloa. Silti kevät ja vaakaraitapaidat kuuluvat yhteen eikä sille voi yksikään pukeutumissääntöpäällikkö yhtään mitään.

Tykkään hymyillä kuvissa. Vakavien kuvien jälkeen tuntuu raikkaalta katsoa hymyä. Huomaan myös, että tykkään esimerkiksi Instagramissa helpommin kuvasta, jossa ihminen hymyilee kuin kuvasta, joka on cool ja vakava. Tässäkin avainsana taitaa olla tasapaino. :)