Tissiliivit, rintsikat, sporttitoppi vai teipit?
Taisin saada ensimmäiset rintaliivini 11-vuotiaana. Ala-asteen lopussa se joka tapauksessa oli ja aika pian sen jälkeen, kun kauan odotetut kuukautiseni suvaitsivat alkaa. Muistan vieläkin, miten muutamalla tytöllä minun luokallani oli mustat rintsikat, mutta oma äitini ei suostunut ostamaan sellaisia niin nuorelle tytölle. Paheellinen värivalinta tai muuta. Minun liivini olivat vaaleita ja huomaamattomia, sillä niiden tarkoitus oli olla tukena eikä esillä. Näillä mentiin tasan siihen asti, kun pääsin itse valitsemaan liivini jossakin vaiheessa teini-ikää. Kävin yläasteella läpi hyvin aggressiivinen leopardiprinttivaiheen, joka sisälsi myös liivejä kissakuoseissa. Hauskaa on se, että tämä oli alusvaatehistoriani villeintä aikaa, minkä jälkeen suunta on ollut ehdottomasti kohti käytännöllisempää valikoimaa. Vähän ehkä liikaakin.
Olen melkein aina ollut tyttö, joka käyttää paikassa kuin paikassa (tai no, pitäisi kai sanoa tilanteessa kuin tilanteessa) mukavia ja käytännöllisiä t-paitarintsikoita. Vaaleiden vaatteiden alle puen ihonväriset liivit, tummien alle taas mustat. Ystäväpiirissäni on erilaisia rintsikoita fanittavia naisia ihan joka lähtöön. Yksi haluaa tukea joka suunnalta, toiselle riittävät kirjaimellisesti teipit, jotka pitävät nännit aisoissa. Kolmas käyttää vain ja ainoastaan treenitoppeja, kun taas neljäs käyttää rintaliivejä enemmänkin asusteina kuin alusvaatteina. Ne saavat vilkkua puseron alta ihan reilusti eikä liivien väri ole koskaan sattumaa. Lokeroisin itseni tämän pika-analyysin perusteella varsin tylsäksi rintsikoidenkäyttäjäksi, mutta en taida haluta olla enää sellainen.
Rintsikoissa ei ole tärkeää vain niiden väri, malli tai materiaali, sillä myös koolla on väliä. Tai voisi sanoa, että sillä vasta väliä onkin. Viitisentoista vuotta olin onnellinen pienirintainen nainen, ja kokoni häilyi B-kupin tienoilla aika pienellä ympärysmitalla. Sitten sain esikoiseni ja identiteettini vääntyi kuin huonolaatuinen kaarituki. Koska imetystaipaleemme jatkuu edelleen, elää etumukseni edelleen jonkinlaista siirtymävaihetta enkä malta odottaa, millaiset rinnat itselleni kiitokseksi tästä maratonista saan. Varmaankin terhakkaat ja kiinteät? Eh, sarkasmia. Etumukseni on nyt suunnilleen kaksinkertainen normaalitilaan verrattuna ja kuten joskus jo kirjoitin, en pidä itselläni tämän kaliiberin rinnoista. Nykyään olen jo hyväksynyt tilanteen, mutta jännitän silti vähän, millaisten rintojen kanssa kesällä elämääni jatkan, kun lopetan imettämisen.
Mistäkö tällainen yllättävän henkilökohtainen avautuminen? Ihan vaan siitä, kun aloin Marlies Dekkersin pressitapahtumassa aamulla miettiä, olisiko jo aika panostaa itseensä ja heittää kulahtaneet imetysliivit pois. Teidän ei tarvitse vastata minulle. Tiedän nyt, että olisi. Tänä viikonloppuna panostan kuitenkin siihen, että pystyn terveenä, sillä meillä myllään kotona vatsatauti. Siinä menivät ne viikonloppusuunnitelmat. :/
camilla
“kun kauan odotetut kuukautiseni suvaitsivat alkaa.”
Odottiko joku innolla niitä tuossa iässä? :D Meikäläisellä alkoi ne 16-vuotiaana, ja siihen asti elin niin leppoisaa lapsen elämää, josta tosin olen hyvin kiitollinen. :D
Siskoni sanoi joskus “mistä tietää,että Camillan parisuhteessa menee huonosti? Sen rintaliivit ja alushousut ei enää mätsää.”. Itse sanoisin, että silloin kun voi kulkea missä tahansa ryysyissä toisen läsnäollessa, on se pakko olla rakkautta, kun voi olla täysin oma itsensä, eikä sillä vaatteella ole niin väliä.. ;)
Pikaisia paranemisia sinne <3
Iina / MouMou
Haha, kyllä! Bestiksen kanssa odotettiin, milloin oltaisiin “naisia eikä tyttöjä enää”. KAMALAA! :D
Ja allekirjoitan kyllä tuon alusvaateteoriasi.
Surku
Apua, olisipa itsekin osannut suhtautua vähän positiivisemmin. :D Minulla alkoivat kans 11-vuotiaana ja heti kun tämän huomasin, sain hysteerisen itkukohtauksen, eikä vanhempien kömpelöistä lohdutuksista ollut paljon iloa. :P
Ekat liivit (tai siis “tissarit”, kuten sensuellina leidinä tapaan sanoa :D) hommasin vasta ysiluokalla ja ne olikin sitten mustat ja pitsiset SyntiLiivit. ;D Sukupolvien välinen kuilu tuli myös havaittua, sillä äidilleni (synt. -47) tuli _oikeasti_ yllätyksenä, että minua harmitti (silloin, ei nykyään) ostaa tosi pienessä koossa liivejä, koska hänen nuoruudessaan pienessä maalaispitäjässä taas oli ollut sitä nolompaa, mitä isommat liivit piti ostaa. Voi kun saisi karsittua kokonaan tuon nolousfaktorin liivien ympäriltä, toivottavasti nykyisillä teineillä ois edes sen kohdalla helpompaa.
Iina / MouMou
TISSARIT! Just hyvä. Sinä syntinen nainen, jota tasan olisin 11-vuotiaana kadehtinut mummokalsariliiveissäni! :D
Veera
Mä oon sun kavereista varmaan se johon viittasit tuolla “toiselle riittää teipit…” ;D
Iina / MouMou
Miten tunnistit itsesi heti?! :D
Surku
Ihan hirveetä myöntää näin täysin ulkopuolisena tyyppinä, mutta kun nyt kerran teidän molempien blogeja seuraan, myös mulla tuli tuon lauseen kohdalla Veera mieleen ja eka tosi kohtelias ajatus oli, että menis varmaan koko rulla teippiä. :D Kiitos ja anteeksi, otanpa takkini. ->
Iina / MouMou
Veeran tuntien neidillä on kohta blogissa postaus, jossa hän demonstroi, montako teippirullaa tähän operaatioon kuluisi. <3
VEERA, TÄMÄ ON HAASTE! :D
Saara
Kannattaa tsekata myös Changen ihanat Britney Spears -alusvaatteet! Niistä tulee tosi ylellinen olo. Äiti kysyi vähän aikaa sitten, miksi tuhlaan rahaa kalliisiin alusvaatteisiin kun ei ole miestä, johon vastasin, että pidän niitä itseni takia enkä kenenkään muun :D
Iina / MouMou
Ne on ihania! Koskeekohan se OTA 3 MAKSA 2 -tarjous, joka siellä tasaisin väliajoin on, sitä mallistoa? <3
Saara
Koskee kaikkea! Ja tosi usein on myös 40%-ale, mikä kannattaa hyödyntää :)
Iina / MouMou
KÄÄK! Hyvästi seuraava tili siis! :D
JMT
Meillä äiti teki aikonaan fiksusti ja vei ekoja liivejä ostamaan ihan alusvaateliikkeeseen niin sieltä sai vinkkiä oikeanlaisten liivien ostoon jo heti ensimetreillä. Suosisttelen! Ajattelin itteki tämän toteuttaa sitten joskus kun on aika ostaa tytölle ekat liivit :)
Iina / MouMou
Hyvä neuvo! Samoin se, että tarkistaa koon aina välillä, sillä se todellakin voi muuttua. :)
Marsa
Marliesin liivit olisivat ihania jos niitä vain saisi tarpeeksi pienellä ympäryksellä. Olisi mukava jos vain voisi mennä kauppaan ja valita ulkonäön mukaan liivit ja kokeilla. Nyt mennään sen mukaan, että löytyykö yksistäkään liiveistä kokoa ja sovitetaan niitä mistä löytyy. Jos löytyy.
Iina / MouMou
Se on kyllä kurja juttu vielä nykymaailmassa, ettei kaikkia liivimallistoja saa joka koossa. :/
Lotta
Itse olin ihan kiitollinen, että kuukautiset tuli vasta 14-vuotiaana, sen sijaan rintoja olisin kaipaillut aiemminkin. Ekat liivit (yhdet liilat ja toiset vaaleanpunaiset, joissa oli kummassakin ressuprintti, jota äiti esitteli ihastuneena kaverilleen kaupasta tullessa) sain vähän ennen kuin täytin 15. Ei niille siinäkään vaiheessa vielä varsinaista tarvetta ollut, mutta olin tyytyväinen, ettei riparille tarvinnut mennä harjoitustoppien kanssa. Rintojeni pienuudesta johtuen olen aina vihannut rintsikoiden ostamista ja välillä käytin muutaman vuoden ajan kaarituettomia liivejä, koska kaaritukien kanssa elo oli tuskaa. Kunnes sitten 26-vuotiaana totesin, että muutaman lisäkilon myötä vuosia käyttämäni 75A oli liian pieni ja Jonnan postausten innoittamana kävelin Changeen, jossa napsahti tuomioksi 70D. Sen jälkeen alusvaatteiden ostaminen onkin ollut ihan kivaa, ja ymmärrän kokosysteeminkin paremmin. Ei vaan opiskelijana ole juuri varaa ostella kuin käytännöllisiä liivejä, vaikka välillä mieli tekisikin. Toiset käyttävät alusvaatteita miehen silmäniloksi, minä taas pohdin, että kannattaako niihin panostaa, kun ei se mies niitä kuitenkaan katso, ottaa vain pois ;)
Iina / MouMou
Jonna mutkin sinne käännytti. Ja ostaminen kyllä helpottui, kun löysi ammattilaisen avulla oman kokonsa. :)