Erilainen joulu
Rutiineja rakastavan ihmisen maailma tulee järkkymään tänä vuonna. Olen saanut viettää 27 joulua perheeni kanssa niin, että sukulaisissa eli lähinnä isovanhempien luona on käyty joko nopeasti aattona tai hieman pidemmän kaavan mukaan joulupäivänä. Poikaystäväni ovat viettäneet joulupäivät omien perheidensä luona ja minä omani. Olen ollut tyytyväinen asetelmaan, sillä arvostan omaa aikaa. Tänä vuonna se ei vaan ole enää mahdollista, sillä oma aika on kadotettu jo kuukausia sitten, ja olen osa pientä perhettä, jolle aletaan luoda aivan omia rutiineja. Kaikki täyttyy miettiä ja suunnitella tarkkaan. Ketkä sukulaiset ovat missäkin ja kumman vanhempien luona käydään minäkin päivänä. “Mitenkäs se joulu?” on kysymys, joka on leijunut ilmassa jo viikkojen ajan ja vihdoin siihen saatiin vastaus.
Meidän pikkuinen perheemme matkustaa jouluksi Rovaniemelle mieheni isän luokse. Olen huikean innoissani, sillä onhan siellä aivan upeat maisemat ja Joulupukkikin lähellä. Mies tosin spoilasi tämän minulta toteamalla, että Joulupukkihan on hänen koulukaverinsa isä. (Kiitos hei tästä, pojaltani ei tasan pilata joulua tällä faktalla!) Toisaalta sitten päässä risteilee myös niitä eri tavalla jännittyneitä ajatuksia. Joulu on rentouttava tauko arkeen, jonka aikana voi rauhoittua. Mutta että joulu, jona en makaakaan viikkoa sohvalla pyjamassa, kun pitää tsempata ei-niin-tuttujen ihmisten keskellä? Jaiks! Pitää vaan ottaa se asenne, että joskus ne uudetkin rutiinit pitää aloittaa ja minun jouluni muuttuu tänä vuonna. Jännittää! Jos joku muistaa vielä itsensä samassa tilanteessa, vertaistuki olisi tarpeen. :)
amie
Pari vuotta jaksettiin miehen kanssa sitä koko joulun ympäriinsä suhaamista (eli aatto jommankumman porukoilla ja päivä toisen porukoilla, ajomatkaa välissä pari sataa kilometriä), mutta kun viimein muutettiin yhteiseen, siedettävän kokoiseen kämppään tehtiin päätös, että se stressi ja ne riidat ei vaan oo vaivan arvoisia. Nyt porukat tulee meille jouluksi, ja mä oon huomattavan paljon vähemmän kireä, kun äiti auttaa jouluruokien teossa eikä tarvitse tehdä minuuttiaikataulua :)
MouMou
Ah, kuulostaa täydelliseltä! :)
Emma
Mulle tää joulu tulee kans olemaan erilainen. Tänä vuonna asun ensimmäistä kertaa omillani poikaystävän ja koiranpennun kanssa ja jostain syystä (ei ehkä tarvis mut mä nyt oon mä) askarruttaa kovasti miten me toimitaan tän joulun kanssa. Vietetäänkö aattoaamu kolmestaan, jonka jälkeen siirrytään molemmat omien vanhempiemme luo? Joulupäivänä ollaan aina menty mun isovanhempien luo, minne kokoontuu koko isin puolen suku joten se on ihan ehdoton tänäkin vuonna ja sinne poikaystävä tulee mukaan. Mutta jäiks. Mä oon “stressannut” tätä asiaa about siitä asti kun me muutettiin yhteen, eli heinäkuusta asti :-D
MouMou
Lohduttavaa kuulla, etten ole ainut, joille nämä “mitättömät asiat” tuottavat päänvaivaa. Toivottavasti teilläkin loksahtaa kaikki kohdilleen! :)
Reetta
Jep, täällä sama tilanne! Kauhistuttaa jo nyt. Ensimmäinen joulu aviossa meillä ja nyt vietetään myös ensimmäinen yhteinen joulu – ja mies välttämättä halusi viettää sen kotonaan. Tai oikeastaan päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että ennen aattoa mennään miehen kotiin ja ollaan joulupäivään asti, ja sitten vaihdamme minun kotiin. Tuntuu oikeasti pahalta, vaikka tiedän, että joulu miehen ja hänen perheensä kanssa on varmasti ihana, ja uudet perinteet ja tavat eivät ole vain huono asia. Silti – oma perhe, vanhemmat ja sisarukset, mummola, kaikki se kotijouluun kuuluva jää nyt välistä ja tuntuuhan se oudolta, ikävältäkin. Täälläkin vaan tsemppaan kovasti ja ajattelen, että ensi jouluna ollaankin sitten minun kotonani. :)
MouMou
Ehkä me ollaan niitä ihmisiä, joita muutos pelottaa AINA. Vaikka se muutos olisi lottovoitto! :D
heidi
kannattaa käydä joulupukin postitoimistossa
MouMou
Käyty jo kerran, mutta haluan sinne kyllä takaisin. :)
sissu
nooh… eka joulu oli melko hirveä. kolme vuotta sitten. tytär oli puoli vuotias ja sitä ennen olin viettänyt omat jouluni töissä tai ulkomailla. miehen perhe on oikea ydinperhe, minun ei.
kiusallisinta siinä oli kuitenkin niinkin pinnallinen asia kuin lahjat. itse olen sitä mieltä, että pieni muistaminen riittää aikuisille, eikä mitään lahjavuorta tarvitse meille aikuisille hankkia. se tavaran määrä oli järkyttävää, lisäksi kaikki oli pakattu erikseen ( esim. teepaketti), joten se avaamishetki kesti ja kesti ja kesti ja kesti. eikä meillä (lue: mulla) tietenkään ollut kaikille kuin yksi paketti.
aika paha paikka oli myös joulusauna… siitä nyt ei sitten sen enempää kuin se et musta on edelleen ihan helvetin kiusallista et miehen veljet (3 kpl) ovat nähneet mut alasti ja päinvastoin. hyvin vapaamuotoisen saunomisen päätteeksi nukuttiin kuitenkin eri huoneissa miehen kanssa. pojat vanhassa lastenhuoneessa ja minä ja vauva miehen äidin kanssa heidän makuuhuoneessaan. (miehen isä vierashuoneessa). tätä sitten jatkui kaikki joulupyhät.
sittemmin olen kieltäytynyt saunasta ja viime jouluna olin vatsataudissa ja yksin kotona. tänä jouluna mennään taas reissuun :)
MouMou
ÄÄK! Mun paniikki triplaantui juuri! :D :D :D
Elina
Multa ei valitettavasti saa vertaistukee, kun en oo tällaseen tilanteeseen vielä joutunu, vaan yksineläjänä saan tänäkin vuonna viettää joulun perheeni kesken, kuten aina ennenkin. Oon kuitenkin joskus miettiny tota, että apua, mitä sitten joskus, jos oonkin perustanu oman perheen ja tarvis alkaa muuttaa perinteitä… Eli mä voin toivottaa sulle vaan tsemppiä! Hyvin se varmasti menee ja mielelläni kuulen sitten jälkeenpäin miten selvisit :D
MouMou
Haha, kiitos! Eiköhän tästä “hurjasta kriisitä” selvitä hengissä. ;) <3
hanna
Mullakin hiukan muuttuu joulujutut tänä vuonna – ei niin radikaalisti kuin sulla, mutta kuitenkin. Muutin tänä kesänä omilleni ja erosin entisestä poikakaveristani syksyn alussa. Nyt olen vähän aikaa tapaillut uutta ihanaa ihmistä, mutten tiedä yhtään miten ja missä hän viettään joulunsa. Toisaalta haluan viettää joulua perheeni kanssa, mutta toisaalta haluan viettää aikaa nallekarhuni kanssa kun viimeinkin on loma. Pyhäpäivät varmaan menee perheen kanssa, loppulomasta kun shoppailukausi taas alkaa voi luultavasti tulla takaisin Jykylään ja nauttia nallen seurasta. Innolla odotan jo teidän joulukuulumisia :)
hanna
http://www.hannamariav.com
MouMou
Ihanan jännittävä tilanne teillä! Ikävä on toisaalta kivakin juttu, sen jälkeen on mahdottoman suloista viettää jälleen yhteistä aikaa. <3
Veera
Vihaan joulua. Siinä sulle vertaistukea. Tai siis tykkään siitä, jos saan just maata pyjamassa himassa ja syödä suklaata. Mutta ei kiinnosta pätkääkään se ruokapöydästä toiseen raahautuminen ja muiden nurkissa tököttäminen. Valitettavasti minun ei anneta toteuttaa tätä haluani olla omassa kotona. Ei saa aikuinen ihminen itse päättää asioistaan. Viime joulu oli kiva kolmestaan vanhempieni kanssa ja se oli puhdasta himassa rötväilyä. Nyt tänä jouluna en pääse mihinkään pakoon, koska olen joulun lähipäivinä töissä. Joten niin sitä taas pönötetään miehen sukulaisissa.
MouMou
KIITOS! :D <3
Annis
Voi että, ai feel you!! Joulusi kuulostaa täsmälleen samanlaiselta kuin minun, sillä aloin tämän vuoden alussa seurustelemaan poikaystäväni kanssa ja meillä tulee siis olemaan ensimmäinen yhteinen joulu. Minä olen aina ollut hirveän perhekeskeinen ja joulurakas ihminen, jolle on tärkeintä ollut se että saa viettää joulun vanhempien luona ja omien sukulaisten parissa. Nyt haluan kuitenkin viettää joulun yhdessä poikaystäväni kanssa, joten meidän tulisi alkaa miettimään joulun ajanviettoa; mitä, missä & milloin. Tuntuu sydäntämurskaavalta ajatella jouluaattoa poissa kotoa, mutta toisaalta sydämeni murtuu myös ajatuksesta, etten vietä sitä poikaystäväni kanssa samassa paikassa. Äitini on myös todellinen jouluhöperö, joka on aloittanut jo ahdistavan kyselyn joulun suunnitelmista hyvissä ajoin, mutta emme ole vielä päässeet päätökseen kuinka vietämme joulun. Tuntuu ihanalta ja samalla todella ahdistavalta suunnitella joulun aikataulutusta… Miksi pitää olla niin rutinoitunut viettämään sen aina samalla tavalla? Jouluhöperö mikä jouluhöperö :D
MouMou
Niinpä! Luulisi, että näin (muka) aikuisena, ei olisi niin väliä… Ja pöh! :D
Tiina / Fit Fat Mama
Me ollaan tehny Tuomaksen kanssa ennen Eetua ja Eetun syntymisen jälkeenkin silleen, että vietetään vuoro vuosin vanhempien luona joulua :). Viime vuonna lahjat avattiin miun porukoilla ja tänä jouluna ollaan sitten Tuomaksen porukoiden luona.
Ekana jouluna kun olin “vieraassa paikassa”, jännitti aluks vähän, mutta kaikki meni kuitenkin jees.
MouMou
Kuulostaa reilulta peliltä. :)
Siiri
Mulle on tulossa kolmas joulu miehen vanhemmilla. Olisihan se kiva olla oman perheen kanssa mutta luontevinta on mennä tuonne koska oma perhe on ripoteltu ympäri suomea. Lapsen takia meilläkin siirryttiin yhteisiä jouluja viettämään, silti ajatus kotona kolmestaan olosta tuntuu jotenkin arkiselta…
MouMou
Mä salaa toivon, että joku joulu ollaan ihan vaan kolmistaan. <3
Lotta
Meillä joulu on sen sortin juoksemista, että olin itse asiassa salaa tyytyväinen, kun pari vuotta sitten olimme kummatkin niin kipeinä, ettei ennen uutta vuotta liikuttu mihinkään. Ei nimittäin riitä, että käydään kummankin vanhemmilla, sillä minun vanhempani ovat eronneet, molempien suvuissa on omat tapaninpäivän sukujuhlat ja minun toinen mummini viettää syntymäpäiväänsä 27.12. Neljän päivän sisään mahtuu parhaimmillaan kuusi kyläpaikkaa. Koska kaikki asuvat pääkaupunkiseudulla, tämä on mahdollista. Siinä mielessä on siis siunaus, jos kummankin perheet asuvat kaukana toisistaan. Meillä jouluaatto vietetään aina yhdessä paikassa, joka vaihtuu vuorovuosina, saatamme tosin mennä yöllä kirkkoon isommallakin porukalla. Joulupäivänä on yleensä kaksi vierailukohdetta, ja tapanina saatamme kutsun ajasta ja paikasta riippuen käydä yhdessä tai kahdessa paikassa. Ihan ensimmäisenä jouluna yhteisessä kodissa olimme aaton kahdestaan, mutta se aiheutti tunkua muille päiville.
MouMou
A-pu-va. Pahin pelkoni on juurikin, että joulusta tulee juoksemista. :/
Katja
Me olemme avomiehen kanssa päätyneet siihen ratkaisuun, että joka toinen vuosi olemme aaton hänen perheensä luona ja joka toinen minun. Joulupäivänä sitten teemme vaihdon kulkemalla mummoni jouluruokapöydän kautta, jossa näemme molemmat isän puolen serkkuni ja toisen serkun perheen sekä tätini. Näin ollaan menty nyt viisi vuotta, eka aatto vietettiin omien perheidemme luona. Tänä vuonna asetelma on sikäli erilainen, että keväällä aloitin vuorotyössä ja Tapaninpäivän olen töissä. Onneksi sentään sain sen tänä vuonna sumplittua näin, ensi vuonna sitten “kiinni” joko aaton tai joulupäivän…
Kieltämättä tämä on melko raskasta, suhata nyt eestaas koko joulu. Toistaiseksi nyt kuitenkin menemme näin, vaikka välillä mielessäni saattaakin käydä ajatus joulusta ulkomailla tai ihan vain kahdestaan kotona tai jotain muuta!
Lapsena suhasimme aattona molempien mummojen luona monta vuotta, kunnes veljeni ja minä pyysimme, josko voisimme olla ihan vain kotona, rauhassa. Joulupäivänä menimme silloinkin mummon jouluruokapöytään ja Tapanina toiselle mummolle. Saas nähdä, millaiseksi muodostuu tulevaisuuden joulumme ja varsinkin sitten jos / kun saamme joskus omia lapsia!
P.s. Joulupukkispoileri oli julma!
MouMou
Tämä suhailu taitaa olla sitä hankalampaa, mitä rikkonaisempi perhe/suku on. Pitää kohta tehdä jonkinlainen karttasuunnitelma. ;)
Tiia
Hyvin se menee. Ennen luulin, että minähän en vietä joulua muualla kuin mummolassa, sitten luulin, että minähän en vietä joulua muualla kuin vanhempieni luona. Nyt olen ihan varma, että tämä on kaikkien aikojen joulu omassa uudessa kodissa <3
MouMou
Se on oikein! <3
Mari
Oi, joulu Rovaniemellä kuulostaa vallan ihanalle! Ainakin näin jouluhullun mielestä. :)
Me ollaan mieheni kanssa vietetty joulua yhdessä koko tämänhetkisen seurusteluaikamme (rapiat 8 vuotta), alkuvuosina vuoroteltiin, että oltiin aina jommankumman porukoilla.
Mutta viimeiset neljä joulua ollaan vietetty ihan kahdestaan
(+karvalapsen kera) kotosalla, ja
nautittu toistemme seurasta. Ja
täytyy kyllä sanoa, että nämä joulut
ovat olleet ihan parhaita. Saa rentoutua ja rauhoittua. Luoda ihan
omia jouluperinteitä. Ja luulisin, että jos meille lapsia joskus siunaantuu, niin tätä perinnettä jatketaan.
Uskon, että tekin saatte varmasti luotua uusia, ihania joulumuistoja. Rohkeasti vain kohti uutta! ❤
Ja ihanaa Joulunodotusta! :)
MouMou
Uuh, uskon! Tuollainen joulu kuulostaa juuri siltä rauhalliselta. <3
Saraseeeni
Joo. Viime joulu oli erilainen kuin kaikki edeltävät ja samoin tuleva joulu on taas erilainen kuin viime joulu. Viime joulu oli ensimmäinen vanhempieni eron jälkeen. Se kuitenkin vielä vietettiin lapsuudenkodissa, mutta oli aika alakuloinen, eikä kaikki perheenjäsenet tietenkään olleet enää paikalla.
Tuleva joulu puolestaan vietetään mummolassa. Eka mummolajoulu kahteenkymeneen vuoteen. Tässä mummolassa sitä ei ole vietetty aiemmin koskaan. Mutta kun kaksi isovanhempaa nukkui kesän aikana pois, niin moni asia on muuttunut. Ainakin omassa pääkapossa. Tärkeintä on olla rakkaitten ihmisten kanssa, joiden kanssa voi olla. Ja olla onnellinen niistä, jotka ovat vielä täällä, vaikka eivät saman katon alla. Ja muista niitä, jotka ovat jo täältä lähteneet.
On erilaisia jouluja, mutta toivon, että joskus niihin tulee taas samanlainen kultareunus kuin mitä oli muutoksiin asti. Tai että joskus on jälkikasvua, jolle yrittää rakentaa sellaisia jouluja. :) Tästäkin joulusta tulee varmasti ikimuistoinen.
Tsemppiä Iina jouluusi! Uskon, että vaikka se on erilainen, niin ainakin juniori auttaa pitämään tunnelman välittömänä. :)
Ps. Sori avautuminen. Osui vain aika lähelle omia mietteitä tämä jouluteema.
MouMou
Halaus sinne! Ero vaikuttaa uskomattoman moneen asiaan ja vielä moneen ihmiseen.
Hyvää (erilaista) joulua meille! <3
Giassilina
Mä olin viime vuonna ekaa kertaa viettämässä joulua toisen perheen luona eli poikaystäväni vanhemmilla. Meidän perhe on hullunkurinen, joulupöydässä on läsnä vähintään 13 henkeä ja meno sen mukainen. Poikaystävän luona joulu alkoi hautuumaalle menolla, joka on mulle kanssa ihan vierasta, meidän perheessä kun ajatellaan, että ihmisten kanssa vietetään aikaa kun ollaan hengissä ja hautausmaalla käydään hautajaisissa. Poikaystävän äiti kuitenkin vaati, että sytytän kynttilän jonkun läheisen muistolle. Joulupöydässä poikaystävän vanhemmilla meitä oli 6hlö ja tunnelma oli vähintäänkin rauhallinen. Joululahjoja ei jaettu, perheen isä oli käynyt automaatilla ja antoi kummallekin pojalle kirjekuoressa rahaa. Onneksi olin vaatinut, että ostetaan poikaystävän veljelle lautapeli, jotta oli edes jotain tekemistä illallisen jälkeen. Poikaystävä olisi halunnut jäädä yöksi, mutta vaadin päästä kotiin yöksi, onneksi oltiin kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna yritetään uudelleen :) (Mun äidillä joulua vietetään aina jouluaattoa edeltävänä lauantaina, jolloin kaikki pääsevät puolisoiden perheille jouluaattona jos haluavat, ei tarvitse kiistellä kenen vanhemmille minäkin jouluna mennään ja äiti saa lähteä mökille loikoilemaan kun muut vielä stressaavat joulusta. Toimii!)
MouMou
Hei, hyvä toimintapa teillä! Kuulostaa fiksulta. :)
helmimuru
Tätä on pohdittu meilläkin, ilman kolmatta osapuolta tosin :) Hienosti tsempattu ja päätetty! Itse olen myös viettänyt kaikki jouluni kotonani ja niin taitaa käydä tänäkin vuonna, lähinnä isäni sairastumisen vuoksi. Onneksi miehelleni ei ole niin merkityksellistä ja hän tulee mukaan. Kommentoin äärimmäisen harvoin, enkä nyt antanut varsinaista vertaistukea. Hyvää alkanutta talvea kumminkin! Oon lukenut blogiasi siitä asti,kun ksml:sta sut bongasin :)
MouMou
Herttinen, siitä onkin sitten aikaa! Hauska, että muistutit siitäkin elämänvaiheesta. :)
Siny
Voin arvata kyllä sinun fiiliksiäsi! Koska itse en osaisi kuvitella joulun viettoa mieheni perheen luona, eikä me olla vietetty siellä yhtään näistä jouluista mitä ollaan yhdessä oltu (7v). Ja tiedän myös, että miehelleni ja hänen perheelleen ei joululla ole samanlaista merkitystä ollut ikinä kuin mitä itselleni, olen kyllä niin jouluihminen ja siitä tunnelmasta nauttiva!
Ja olen myös perinteiden ihminen, VAIKKA ne on viime vuosina muuttuneet. Viime vuosi oli ensimmäinen joulu, joka vietettiin miehen kanssa ihan kaksistaan meidän omassa kotona ja jo se oli ajatuksena outoa perhejoulujen jälkeen, mutta osoittautuikin tosi tunnelmalliseksi ja ihanaksi jouluksi (mutta edelleen erilaiseksi). Tuleva joulu tulee olemaan ihan samanlainen, eli meidän tunnelmallinen pariskunta-joulu, koska vuoden päästä joulussa on TAAS jotakin erilaista, silloin meidän pikku perheessä pitäisi olla vähän alle 1vuotias- vipeltäjä :)
Mutta sen tiedän, että vuoden päästä meitä taas haluttaisiin varmasti joka paikkaan kylään, niin minun vanhemmille kuin myös anoppilaan. Ja siinä on taas pohdintaa, että kuinkahan sen joulun ajan oikein järjestäisi, huh! :D
Eikö sinun vanhempia harmita yhtään, kun ette mene heidän luokse joulun viettoon?
MouMou
Karmivinta olisi kieltämättä olla joulu jossakin, missä ihmiset eivät välitä joulusta. Huh!
Meillä ei tänä vuonna oikein ole joulua maalla. Äiti otti työvuoroja, kun ei poika ole jouluna käymässä, isäkin on ehkä pois ja pikkusiskoni julisti, että jos minä en ole kotona, hänkään ei ole. :/
s
No mutta etkös sä ole ihan sosiaalinen tapaus, ainakin blogin kautta on saanut sellaisen kuvan :) itse olen vähän ujo tuppisuu, ja jutun aiheen keksiminen ja puhuminen vieraampien kanssa on yhtä helvettiä…
MouMou
EN! Sehän tässä on pahinta, että kaikki olettavat niin ja meikäläinen hikoilee nurkassa paniikissa! :D
Mönkkeli
Samassa tilanteessa ollaan… Oltu jo 3 joulua. Toisaalta se on kivaa, toisaalta taas olisi mukava maata juurikin siinä pyjamassa omassa kodissa. Onneksi siihen on mahdollisuus loman aikana muutaman päivänä edes :D :D. Aion ottaa siitä kaiken irti. Mitä uusiin perinteisiin tulee, niin nopeasti tulet sinuksi miehesi perheen kanssa ja luulatavasti uskallat sielläkin pyjamassa hillua;), et ehkä koko päivää mutta suhteellisen pitkään kuitenkin :). Kyllä se Iina siitä ^_^ Muutos on joskus hyvästä :)
MouMou
Jos aloitan ensin villasukilla ja etenen siitä pyjamahousuihin. Hitaasti, mutta varmasti! :D
laura
Toivottavasti on upeat maisemat jouluna, kun ei oikein ainakaan vielä ole pahemmin tuota lunta tullut, vaikka pakkasta onkin. Eli täällä kaamoksen keskellä on ihan helevetin pimeää joulunaikaan, jos ei lunta tule, kun ei ole aurinkoa valaisemassa… Mutta viime vuonnakin lunta tuli oikein urakalla just ennen joulua, vaikka aluksi näytti siltä, ettei ole valkoista joulua tiedossa. :) Eli tervetuloa tänne Rovaniemelle!
MouMou
Eikä! Tarvitaan lunta! PALJON! :D
laura
Eilen oli satanut lunta eli peukut pystyssä, että ne myös pysyy! Heti paljon pirteämpi ja iloisempi olo, kun on tuota lunta, jossa koiran kanssa kahlata :)
MouMou
Oujee! Pidetään kiinni niistä lumista. :)
katsku
Me ollaan miehen kanssa rampattu nyt muutama joulu/uusivuosi pohjois-suomi – etelä-suomi väliä, silleen että “missäs me nyt ollaan joulu, ollaankos mun vanhemmilla vai sun, jos ollaan sun niin ollaan mun vanhemmilla uusivuosi” ja se oli suorastaan uuvuttavaa! Tai näin jälkikäteen mietittynä ainakin. Nämä hullut (me siis) asui siis pohjoisessa, mutta etelään oli pakko päästä mun vanhemmille ja joskus sinne pääsi vain pariksi päiväksi. Jep, reilut 700km ja pari yötä. :D Miehen vanhemmat eivät edes viime jouluna meinanneet virallisesti viettää joulua, vaan kuulemma pikkuriikkinen kalkkunarulla korvaa kinkun, “pyh me mitään pipareita tehdään” ja mitä sitä karjalanpaistia saati laatikoita tekemään. Tehtiin sitten itse! Ja mun porukoilla joulu on aina ollut niin perinteinen ja siitä pidetty kiinni, arvatenkin iso shokkihan se anoppilan joulu oli. Mutta nyt tulee muutos, nyt meillä on omakotitalo etelä-suomessa ja joulu vietetään meillä! :) Mun porukat tulee jouluksi ja miehen joulun jälkeen. Minä vielä hirmuisena joulufriikkinä suorastaan hihkun täällä onnesta. :D
Tulipa vain stoori..
Niin ja Rovaniemi, ei ole kauniimpaa kuin Lappi jouluna, kunhan vain lumi tulee. <3
MouMou
Ramppaaminen on kyllä tylsää! Olisipa molemmilla niin kompakti suku, että voisi kutsua kummankin suvun meille jouluksi. Niin, ja iso talo! <3
raija nevalainen
Ollaanhan me isovanhemmat ikävissämme, jos ja kun lasten perheet ei 400-500 km päästä pienten kanssa jouluaatoksi tulekaan, kuin joskus joku perhe, riippuen pyhien sijainnista. Väleissä ei ole mitään vikaa, mutta työn perässä on pitänyt lähteä etelämmäksi.
Joulu on meillä kuitenkin silloin, kun he käyvät: Itsesäisyyspäivänä, tapanina, joulun välipäivinä, uutenavuotena tai loppiaisena. Olemme silloin viettäneet joulua yhteisten aterioiden, piparien leipomista, lahjojenkin parissa. Valokuvien perusteella lapset muistavat “sinä jouluna mummolassa”, vaikkei kyseessä olekaan 24.12. vaan vaikkapa 27.12. Jos perheessä pieni vauva, eivät ole matkojen päästä lähteneet ollenkaan joulun seutuna. Meille kuitenkin oma koti on paras joulun viettopaikka ja lapset tervetulleita oman aikataulunsa mukaan. Niin kauan kuin puoliso on elossa, kahdestaan on hyvä viettää joulua haikeudesta huolimatta, soitella lapsille ja katsoa nåiden videotervehdykset. Itse matkustamme lasten luo keskimäärin joka toinen kuukausi ja lapset ovat läheisiä meille.
MouMou
Tuo on tärkeä huomio, ettei se päivämäärä tee lopultakaan joulua. Ihana kuulla, että olette läheisiä. :)
Sissi Mai
Voi muistan kyllä tuon kauhistuksen muutama vuosi sitten: ekana seurusteluvuonna oltiin kumpikin omien perheidemme luona, mutta ei sekään ollut kivaa, toista oli kauhea ikävä. Seuraavana vuonna päätettiin sitten, että aatto vietetään miehen suvun parissa ja joulupäivänä ajellaan mun perheen luo. Ajatuksena oli vaihtaa sitten seuraavana vuonna, mutta…. Kolme vuotta on menty samalla reseptillä, ja toimii hyvin! Miehen vanhemmat on eronneet, lisäksi ohjelmaan kuuluu mammalla vierailua ja pari päivää ennen joulua käydään myös mummilla. Ohjelmaa on jokseenkin paljon ja kaikki tapahtuu tietyssä järjestystyksessä.
Mä taas olen tottunut siihen, että joulu ollaan kotona oman perheen kanssa, rennosti monta päivää. Niinpä me ensin aattona hoidetaan noi juoksemiset pois ja sitten ajetaan useammaks päiväks loikoileen sinne mun perheen luo. Äiti on sairaanhoitaja, niin se usein tekee sitten aattona työvuoron ja me vietetään koko perheen kesken joulupäivänä varsinaista joulua lahjoineen kaikkineen. Nyt kun pikkusisaruksillakin alkaa olla avopuolisoita niin toivotaan että myös heidän systeemeihin sopisi tuo joulupäivä meidän suvun kesken helpommin kuin aatto. Tämä toimii meillä!
MouMou
Mitäpä sitä hyvää ohjetta muuttamaan. Ehkä meillekin löytyy kokeilemalla se oma “kaava” joululle! :)
Oldie
Onkohan teistä kukaan tullut ajatelleeksi, että vanhempanne haluaisivat kenties jo viettää joulua kahdestaan?(tai yksin). Omat lapset, joku vieras puoliso ja lapsenlapset eivät välttämättä oikeasti enää aiheuta jouluna “Wow” -elämystä.
Armahtakaa jo meitä ja tehkää ihana uusi joulu teille! Se ei ole meiltä pois. Rauhaa ja rakkautta.
MouMou
Surullista kyllä, jos joku ei tahdo ensimmäistä lapsenlastaan jouluksi luokseen. Toivottavasti sellaisia isovanhempia ei kukaan joudu kestämään. :(