Vanha kotitalo ja sen rakkaimmat muistot
Väännä vaan. Se on mun synnyinkodin avain. Se sama, joka roikkui aina tietyssä piilopaikassa, josta se piti hakea, jos unohti omat avaimet sisälle. Avaimesta oltiin tarkkoja ja se piti aina viedä heti takaisin paikalleen periaatesyistä. Meidän kotona tosin tehtiin paljon asioita juuri siitä samaisesta syystä. Olin ainoa, jolla oli kakarana kotiintuloaika niin, että tiettyyn kellonaikaan piti olla kotona. Muiden piti aina lähteä tiettyyn aikaan. Ehkä siksi laskeskelen edelleen hysteerisesti, moneltako lähden, että olen tiettyyn aikaan









