Lapsen kanssa kanssa teatterissa: Tatu ja Patu Helsingissä
KUTSUVIERASLIPUT SAATU / HKT
Tatu ja Patu Helsingissä on Helsingin Kaupunginteatterissa esitettävä tarina siitä, kun outolalaiset veljekset saapuvat Stadiin etsimään serkkuaan Joria. Kiireistä Joria ei kuitenkaan ole helppo löytää. Varsinkaan, koska hän ei näytäkään enää ihan samalta kuin vauvana. Meillä ei ole kotona luettu Tatua ja Patua mitenkään hirveästi, mutta olemme pelanneet Tatun ja Patun Suomi -peliä koko perheen kesken paljo. Henkilöhahmojen ei tarvitse olla lapselle tuttuja, jotta esityksen ymmärtää ja siitä voi nauttia. Parivaljakolle tapahtuvat kommellukset uppoavat silti kuin veitsi sulaan voihin.
Tämä musiikkinäytelmä sopii 4-vuotiaille ja vanhemmille. Erityisesti myös meille vanhemmille, sillä tästäkin lasten esityksestä löytyi hauskoja elementtejä, jotka menivät pieniltä vähän ohitse. Minä esimerkiksi naureskelin lavalle rakennetussa Helsingissä pyöriville mainoksille, kuten “Rumenen” meikeille. Myös maantieteelliset faktat, jotka Tatulla ja Patulla olivat vähän sinne päin, hihityttivät. Tutustu esitykseen tällä sivulla, mutta jatka toki vielä lukemista postauksen loppuun, sillä jaamme Nöpsyn kanssa suosikkihetkemme esityksestä.
Parasta Tatu ja Patu Helsingissä -esityksessä 7-vuotiaan pojan mielestä:
- kakkajutut. Ja ne muuten vedettiin kunnolla överiksi! Niitä oli vain yhdessä kohdassa, mutta aiheella mässäiltiin niin, että pieni yleisö oli tikahtua nauruun.
- oikea koira. Loppupuolella esitystä lavalla kävi kääntymässä suloinen karvakaveri. En avaa hänen rooliaan sen enempää, mutta yleisö alkoi kollektiivisesti huokailla koiran kohdalla.
- saippuakuplat. Kun lapsiyleisö pitää hurmata, käytä kuplia. Niitä tulvi katosta valtoimenaan ja pienet ihmiset hullaantuivat.
Parasta Tatu ja Patu Helsingissä -esityksessä pojan 34-vuotiaan äidin mielestäni:
- tanssi, johon yleisö osallistui. Tämä helppo ja hauska tanssi opeteltiin ja tanssittiin ensimmäisen näytöksen loppupuolella, jolloin meidän aikuisten istumalihakset alkoivat olla jo hieman puutuneita. Mainio ajoitus siis!
- liivijengi eli tuossa ylläolevassa kuvassa näkyvät lapset. Kaupungilla näkyy usein huomioliiveihin puettuja päiväkotilaisia, jotka käyttäytyvät juuri kuin tässä esityksessä. Tämä kolahti!
- laulut. Sain muutamastakin laulusta illaksi oikein kunnon korvamadon.
Mitäs sanot? Kiinnostaisiko treffata Tatu ja Patu sekä serkkunsa Jori? Lippuja esityksiin näyttäisi olevan vaikka heti ensi viikon näytöksiin! :)
(kuvat esityksestä: Tuomo Manninen)
Riitta
Ensiksikin tonne on pakko mennä pohja kans! Toiseksi, mikä peli tuo Suomipeli on? Meidän Tatu ja Patu fani takuulla haluaisi! :)
Iina M.
Se on Martinexilta! Heillä on muitakin Tatu ja Patu -tuotteita. Tässä postauksessa näkyy tuota mainitsemaani peliä enemmän. 🙂
Lettu
Ihana postaus😍 Ja olisinpa minäkin saanut olla mukana nauruissa😄
Iina M.
Siis muahan naurattaa jo se, kun oma lapsi nauraa! 😅
Jenni - BMH
Ei vitsit, kuinka kivalta näytelmä kuulostaa. Pitänee tsekata lippujen hinnat, jos mentäisiin tyttöjen kanssa katsomaan. Minulla tulee teatterissa vaan yleensä hirveä hinku takaisin lavalle. :D Näytteleminen on kyllä edelleen ehdoton lempiharrastukseni, jonka pariin haluan vielä palata, kun joskus siihen on aikaa.
Iina M.
Oikeesti?! Mulla on nimittäin vähän sama vika! 😍 Joku oma improryhmä olisi mahtava.