Kaupunkiasuntoon sopiva pakastin ja täydellinen sienipiirakka
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ / HOBBYHALL.FI-VERKKOKAUPPA
Tyttö voi lähteä landelta, mutta landeus ei lähde tytöstä. Ja lande-termihän on tässä blogissa 100-prosenttisesti rakkaudella latautunut, vaikka joku sitä kuulemma yrittää aina välillä käyttää haukkumasanana. Pöh, kateellisia ovat! 😉 Elämä landella 16 vuoden ajan oli kivaa ja sen aloin oivaltaa suunnilleen 30-vuotiaana. Kesällä herkuteltiin oman pihan raparpereilla ja hieman myöhemmin omenoilla. Vadelmat ja erilaiset herukat kerättiin pakastimeen, joten talven vitamiinisaanti olisi turvattu. Läpi vuoden äiti leipoi oman pihan antimista, olisinpa jo lapsena arvostanut sitä näin paljon.
Pihan lisäksi saalistimme herkkuja pakastimeen myös lähimetsästä. Sieltä poimimme puolukat, mustikat ja suppikset. Kantarelliesiintymiäkin löytyi välillä ja niistä ei saanut hiiskua muille, jos ne olivat pieniä, kuten yleensä olivat. Söin pienenä sieniä varmaankin eniten jauhelihamurekkeen seassa, vasta vanhempana aloin arvostaa niiden makua sellaisenaan. Nykyään teen sienistä wokkeja, munakkaita ja tietysti piirakkaa. Siihen saat ohjeen hieman myöhemmin tässä postauksessa. Ohjeessa käytän kuivattuja sieniä, sillä tuoreita tai pakastettuja ei ole kumpiakaan käsillä vielä. Voit kuitenkin korvata reseptini kuivatut sienet tuoreilla jättämällä ohjeesta veden pois ja käyttämällä puoli litraa tuoreita suppiksia kuivattujen tilalla.
Järkytyin jo 10 vuotta sitten muutettuani Helsinkiin, jossa tuhottoman pientä kylmää lokeroa jääkaapin yhteydessä kutsuttiin pakastimeksi. Eihän sinne edes mahdu mitään! Halusin kotiimme kompaktin, mutta tilavan pakastimen, ja opin nopeasti Hobbyhall.fi-verkkokauppaa ja sen pakastinvalikoimaa selatessani, että 200 eurolla saa jo laadukkaan, himpun alle 100 litran vetoisen arkkupakastimen. Sellainen mahtuisi kivasti lapsen huoneen oven viereen.
Minun valintani oli Midea LF-199 -arkkupakastin vaalean kinuskisessa sävyssä. Pakastimen sisällä on kaksi koria, jääpalamuotti ja skraappa, mikä ikinä sen virallinen nimi onkaan. Mietin, että tarvitsen vielä jonkin hyvän logiikan täyttämiseen, jotta perhe oppii esimerkiksi sellaisen täyttölogiikan, että marjat sekä hedelmät löytyvät vasemmalta ja sienet sekä lihat oikealta. Mutta hei, nyt kun vielä odottelemme sienikautta, tehdäänkö suolaista piirakkaa kuivatuista sienistä?
Täydellinen sienipiirakka (kuivatuista suppilovahveroista)
Pohja:
3 ½ dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta
150 g margariinia
½ dl vettä
Täyte:
1 rkl voita
1rkl öljyä
iso sipuli
200g kesäkurpitsaa
1tl (valkosipuli)suolaa
200g Creme Bonjour (kantarelli)
25g kuivattuja suppilovahveroita
1dl vettä
125ml ruokakerma
muna
150g mietoa juustoraastetta
Pane uuni lämpiämään 200 asteeseen tasalämmölle. Sekoita jauhot ja juustoraaste keskenään hyvin. Paloittele joukkoon voi ja nypi sekaisin. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina kevyesti painellen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Tällainen keraaminen vuoka ei kaivannut voitelua, mutta jos yhtään epäilyttää, voitele se vuoka. Esipaista sitten piirakkapohjaa 200 asteessa kunnes se saa hieman väriä, tähän menee suunnilleen 10 minuuttia hieman uunista riippuen. Valmista esipaiston aikana täyte.
Kuullota pieneksi pilkottua sipulia ja kesäkurpitsakuutioita n. 10 minuuttia isolla paistinpannulla öljyn ja voin seoksessa. Mausta suolalla, minä käytän kesäkurpitsan kanssa aina valkosipulisuolaa. Lisää maustettu tuorejuusto, vesi ja kuivatut sienet. Anna kiehua noin 5 minuuttia. Vatkaa ruokakerma ja muna sekaisin erillisessä kulhossa. Lisää ne ja juustoraaste muuhun täytteeseen, sekoita nopeasti tasaiseksi ja levitä täyte sitten tasaisesti pohjan esipaistetun, hieman väriä saaneen pohjan päälle. Paista piirakkaa 20 minuuttia ja annan vetäytyä toiset 20 minuuttia ennen tarjoilua.
Tämä piirakka tunnetaan meillä nimellä “kantarellipiirakaksi tekeytynyt suppispiirakka”. Maista, niin tiedät miksi! 💛
Rilla
Nyt tiedän mihin mun veronpalautukset menee! Tää ois just meille sopivaa kokoa. Ja aika jees toi retrosävy. 🙌
Iina M.
Siis niinpä! Mietin ensin vaaleanpunaista pakastinta, mutta lopulta tää sävy tuntui vielä omemmalta. 🫶🏼
Noora
Nappasin ohjeen heti talteen! Pakastin on kyllä niin kätevä, viimeiset viime kesänä pakastamani mansikat söin aamupuurossa keväällä ja nyt kovaa vauhtia aion pakastaa uuden setin pakkaseen tulevaa talvea varten. :)
Iina M.
Sama juttu! Viimeinen mansikkasurvos survottiin eilen. 🍓
Siiri
Kyllä pakastin on pakollinen laite eri herkkujen säilömiseen!
Iina M.
No eikö! Varsinkin, jos vielä rakastaa leipoa. 😍