MEKKO SAATU / ELLOS

*KAUPALLINEN LINKKI

Uusi elämäni ei alkanut ihan haasteitta. Ehdin nauttia kahdesta vapaasta maanantaista. Sen jälkeen olinkin flunssassa kaksi seuraavaa ja kirosin ääni käheänä, kuinka 100-prosenttisella työviikolla olisin saanut vielä palkkaa sohvalla yskimisestä. Vihdoin olin kuitenkin terve (tai no, lähes oireeton yskämörkö) ja edessäni oli kokonainen vapaapäivä. Poikakin oli isällään, joten minua ei tarvittu yhtään missään. Se on äidille aika ihana tunne. Illalla toki on toisinaan pakko soittaa videopuhelu, jos ikävä kasvaa sietämättömäksi.

Hiljalleen pääkopassa alkaa kimpoilla satunnaisia jouluajatuksia. Lähikaupassa myydään glögiä, tuttu hävikkinettikauppa mainostaa joulukalentereita ja suunnittelen kuuselle paikkaa suuresti rakastamani kissavalaisimen lähelle… Hups! Ai niin, en ole varmaan muistanut edes blogissa kertoa, että meillä vietetään joulu ihan uudessa kodissa. Instassa asia saattoi esiintyä jossakin sivulauseessa.

Vanhan vuokranantajani yllättävä 100 euron korotus nykyiseen vuokraan ei ainakaan saanut minua harkitsemaan, josko sittenkin mahtuisimme vielä kaksioomme. Ehkä mahtuisimme, mutta korotetun vuokran hinnalla saisi jo kolmion. Varsinkin, jos jossakin vaiheessa vihdoin Suomeen muuttava poikaystäväni osallistuisi vuokramenoihin. Ja kohta muuten osallistuu, sillä muutamme yhteen uuteen kotiin. Olen viihtynyt reilut kaksi vuotta vanhassa taloyhtiössäni vanhalla vuokranantajalla upeasti, toivottavasti myös seuraava asukki viihtyy siellä yhtä hyvin. Terkkuja vaan sinne!

Olen ylpeä siitä, miten hankkiuduin edes päiväksi eroon viime aikaisesta synkästä uniformustani eli mustista housuista ja tummanharmaasta neuleesta. Tutut turvavaatteet on niin helppo vetää aamulla ylle, että olen jotenkin hukannut tyylini noiden turvariepujen alle. Jonkun pitäisi piilottaa nuo vaatteet minulta, ihan tosissaan. Ne ovat liian helppo ratkaisu aamuisin. Näiden kuvien vaalea *neulemekko on tosin helppo sekin, mutta fiilikseltään paljon tummia vaatteita raikkaampi.

Mekko on osa Elloksen premium-mallistoa ja kyllä, sen olisi voinut ottaa kokoa pienempänä, jotta se istuisi paremmin, mutta mukavuus voitti imartelevuuden jälleen kerran. Tuntuu, että tyylini on nykyään yksityiskohdissa (kuten filosofisessa rannekoruröykkiössä) ja materiaaleissa. Sekoiteneuloksessa on sekä villaa että mohairia, jotka eivät yksinään olisi iholla välttämättä kovinkaan miellyttäviä, mutta keskenään ja keinokuitujen vahvistamina toimivat hyvin.

Tarjolla tästä pehmoisesta, pallohihaisesta mekosta on myös vaaleampi kermanvalkoinen versio ja upea, syvän metsänvihreä, jota alan himoita viimeistään siinä vaiheessa, kun saan vuosittaisen hyvin uniikin ideani värjätä hiukseni punaisiksi. Täytyykin piilottaa kuparishampoopullo äkkiä. Toistaiseksi kuitenkin tämä kermanvalkoiseen taittava vaaleanharmaa kaunotar on osa arkeani. Ja hei, saan jakaa alekoodin, joka on voimassa koko lokakuun ajan.

Itse päädyin jostakin kumman syystä suoraan *jouluosastolle. 🎅🏻 #jouluttaja