Viime lauantaisen Kinky Boots -musikaalikokemuksen jälkeen oli pakko pukea töihin ylipolvensaappaat. Mitään välkkyvää paljetti-inspiraatiota en lähtenyt toteuttamaan toimistolle, mutta musikaalista huokuneen itsevarmuuden otin kyllä mukaani. Puin ylipolvensaappaani harmaiden farkkujen kanssa ja yläosaksi valitsin laatikkomallisen ruutubleiserin, jonka sain jo keväällä KappAhlilta. Se on kokoa L ja minulle aivan väärää mallia, mutta tykkään kuosista ja sen takia nappasin sen itselleni mallikappalerekistä.

Tuo “väärää mallia” -ajattelu on juurikin jotakin, mitä vastaan olen aina taistellut varsinkin täällä blogin puolella, vaikka päivätyössäni joudun sille alistumaan. Inhotuslistallani ovat myös vartalotyypit, leikkauksien imartelu, vartaloihanteet ja kaiken maaiman kehostandardit. Tosin, mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän jaksan niitä vastaan kapinoida. Siksi muistelin aamulla oman vartalotyyppini stailausvinkkejä ja kiepautin ison bleiserin ympärilleni kaksinkerroin, minkä jälkeen puin vielä vyön korostamaan vyötäröäni.

Toki bleiseri loppuu silti aivan väärään (dramaattista touhua tämä pukeutuminen) kohtaan eli juurikin lantioni leveimpään kaareen. Onneksi nämä korolliset saappaat vähän häivyttävät tätä karmeaa vartalotyyppityylimokaa. Oikeasti päätin, etten jaksa kyllä jatkossa hittojakaan välittää siitä, miten pitäisi pukeutua, jotta vartalo muistuttaisi mahdollisimman paljon tiimalasia. Tänne kaikki vyötärön piilottavat lötköneuleet ja lyhyitä jalkoja korostavat pillifarkut, kiitos! Rakastan niitä.

 

kinky boots moumou

Itse Kinky Boots -musikaalin, johon postauksen alussa viittasin, pääsin katsomaan Helsingin Kaupunginteatteriin medialipuilla. Esityksen alku oli hieman tahmea, kun yritin viritellä aivojani musikaali-tilaan, mutta musikaali pomppasi aivan eri tasolle, kun Lola astui lavalle. Nauliuduin penkkiini ja kuuntelin lumoutuneena esiintyjiä. Tarina kertoo siis miehestä, joka perii vastahakoisesti isänsä kenkätehtaan ja saa, pelastaakseen tehtaan sekä sen työntekijät, idean keskittyä kohderyhmään, jota kukaan muu ei ole vielä huomioinut.

Niinpä tämä drag queen -taiteen fani sai nauttia kaksi ja puoli tuntia (sisältäen väliajan) klassikkomusikaalista, jossa naisiksi pukeutuneet miehet kiukuttelevat, kun naisten kengät eivät kannakaan täysipainoista miestä ja miten meikkaaminen saattaa johtaa homotteluun ja sotkea perhesuhteita. Musikaali käsittelee tärkeitä aiheita kepeällä tavalla ja tahtoisin raahata sitä katsomaan kaikki ne sukulaiseni, jotka pyörittelevät silmiään meikkaaville miehille. Jos tahdot nähdä Helsingin Kaupunginteatterin upean esityksen, osta liput heti! Niitä myydään ennätystahtia.

Vaikka punaiset glittersaappaat ihastuttivat musikaalissa, minun tyyliini ylipolvensaappaat sopivat mattamustina ja mukavilla koroilla! ;)