Ajatuksia kapselikuukaudesta (marraskuu)
Alkaessani kasata kuukausikatsausta hämmennyin, kuinka vähän näitä sekalaisia asukuvia tuli. Asupostauksia sain postattua niin paljon, ettei räpsyjä muista asuista tarvittu. Marraskuun kapseli oli ihan okei, mutta kenkien kanssa oli niin paljon ongelmia, että se laski yleistunnelmaa.
Huomasin omistavani paljon laukkuja, jotka ovat liian pieniä arkikäyttöön, mikä oli yksi sysäys kohti asustekirppistä. Iltalaukkuja ja korkkareitakin on aivan liikaa, kun ottaa huomioon sen, kuinka harvoin sellaisia käytän. En silti vieläkään omista klassisia mustia korkkareita, jotka näin pikkujoulukaudella olisivat kyllä kova sana.
1. viikko:
Voihan kengät! Parikat eivät olekaan niin hyvät jalassa kuin leveämpilestiset serkkunsa. Kyllä ne tästä muotoutuvat kuitenkin! Huitulaan rakastuin heti ja keksin sille useita käyttötapoja. Skin pantsit ovat niin ihanat jalassa, että vähän harmittaa, että myin ne pois toisessa värissä. Mutta tämä juuri on avain kapseliajatteluun! Miksi en iloitse yksistä housuistani, vaan haluan niitä lisää? Crocseja tekisi mieli käyttää koko ajan, mutta ne ovat aika lämpimät ja näköjään nuhjaantuneet vuosien aikana rumiksi. Voikohan niitä pelastaa?
2. viikko:
Nyt sujuu kivasti. Vähän jumitan skinpantseissa, mutta löysä neule tuntuu niin sopivalta niiden kanssa. Huomenna lupaan vaihtaa farkkuihin. Outoa kyllä, mutta kaduttaa, että jätin Nanson trikoomekon viime metreillä kapselista pois. Parikoiden kohdalla alkaa olo olla toivoton, kengät eivät vaan tunnu hyviltä muutaman kilometrin kävelyn jälkeen? Vietin illan pohtimalla, onko järkeä omistaa kenkiä, jotka jalassa voi vain pönöttää. Kenkien lisäksi rikoin muuten myös aluslakanan ja tyynyliinan, mitä hittoa?
3. viikko:
Shortsikelit! Ilma lämpenee, joten vaihdan jumitushousut villashortseihin ja mokkanahkaisiin ylipolvensaappaisiin. Makaan kotona kipeänä kolme päivää pyjamassa ja harmittaa, kun aikaa valuu hukkaan. Oksutauti litistää kuitenkin masua kivasti ja puenkin sen jälkeen ylleni lyhyen raitapaidan. Asun kuitenkin vaaleanpunaisessa neuleessani, joka alkaa ärsyttää, sillä keinokuitu hiostaa ällöttävästi. Toimistollakin kuittaillaan neuleen käyttötiheydestä, hupsista vaan. Heivasin huonot Parikat pois kapselista ja vaihdoin tilalle kumisaappaat.
4. viikko:
Kenkätilanne ärsyttää. Epäsopivat puputennarit myin pois. Crocsit taas hajosivat ja kun etsin kenkiä verkkokaupasta, huomasin kauhukseni kenkien värimaailman muuttuneen jollakin tavalla tunkkaisemmaksi. Muuten voisin jatkaa vaikka elämäni loppuun tällä kapselilla, sillä silkkitoppi, “skinpantsit” ja neule(takki) on sellainen kombo, etten kyllästy siihen koskaan. Ehkä silti vaihdan neuletakin seuraavaa kapseliin ja otan mukaan lisää värejä.
Psst! Ei, en enää koskaan koeta tehdä “rentoja laineita” satiinipatukoilla. Muutuin puudeliksi! :D
Anniina
Tuo puudeli-efekti on niin tuttu :’D mutta sen saa kivasti hallintaan muuttamalla kampauksen muutamalla pinnillä nutturaksi, jolloin mitä enempi kähärää sitä parempi :)
Iina / MouMou
Mulla onneksi auttoi jo vähän vesisade matkalla, niin pahimmat kikkarat suoristuivat! :D
Siirirosmariini
Toinen puudeli täällä hei! En jaksanut pestä hiuksia, joten pistin suolasuihketta ja yöksi kaksi sykerönutturaa. Aamulla hiukset olivat päältä littanat ja latvoista säkkärit. Pelle Hermanni -look oli valmis. Mutta se ei ihan ollut, mitä tavoittelin :D
Ai luoja. Piti piilottaa ne kahdella käänteisellä ranskanletillä.
Ja elämä on liian lyhyt huonoille kengille!
Iina / MouMou
Joo, siis just toi! Ja silti se pitää kerran vuodessa kokeilla. ;)
Jenni S. | big mamas home
Jälleen kiva lukea näitä ajatuksia. Oma vaatekaappini on edelleen niin niukka, että se toimii valmiiksi kapselina. :D
Iina / MouMou
Ja mä edelleen oon kade! :D <3
Epätoivoinen skinpantsien etsijä
Yritin googlettaa tuollaisia skin pantseja mutta saan vaan tuloksia urkkahousuista. Niistä ei kuitenkaan taida olla kyse tässä tilanteessa? Mistä nuo saa?!
Iina / MouMou
No kun ne myydään niin nopeasti aina loppuun. :/
Silloin, kun niitä on, niitä löytää TÄÄLTÄ. Nyt on näköjään värillisiä vaan.