Silloin tuntui jotenkin vähän väärältä. Halusin pois. Halusin muuta. Halusin sinne, missä tapahtuu. Olin päässyt blogini kanssa pinnalle ja jokaiselle päivälle olisi ollut kivaa tapahtumaa, mutta asuin Jyväskylässä. Sieltä tuli junalla kolmisen tuntia Helsinkiin ja viimeinen juna takaisin lähti typerän aikaisin. Oli ystäviä ja oli rakastumisia, mutta oli myös epävarmuutta ja kaipuuta. En missään nimessä halunnut jumittua.

Nyt muistelen aamulenkkejä Jyväsjärven rauhallisilla rannoilla, Lutakon rakkaita maisemia, turvallisia katuja (joita pitkin voi kävellä Karmasta aamuyöllä ilman kenkiä kotiin Puistokadulle) ja ihania tyyppejä, joihin tutustuin. Palaan ajatuksissani Jyväskylään tasaisin väliajoin, mutta nyt siihen oli kunnon syykin. Keskisuomalainen, tuo ensimmäinen freeelancer-kirjoittajatyöllistäjäni, pyysi minua haastatteluun. Olen imarreltu, että sain haalean Jyväskylän tyttö -leiman asuinvuosieni aikana.

Jyväskylä tulee olemaan osa minua, halusin tai en. Välillä murre muistuu mieleeni salamana, kun joku käyttää sitä, ja alan heti venyttää sanoja. Toisinaan taas löydän itseni selostamasta Jyväskylä-muistoja suu vaahdossa. Tunnustan myös, että olen koukussa stoori.fi-sivuston blogiyhteisöön, sillä tuttujen asioiden bongaamisesta tulee kiva olo. Rakastan asua Helsingissä, mutta välillä on ikävä pienempään kaupunkiin.

paitamekko – Ellos (saatu)

shortsit – Sonia Rykiel pour H&M

hattu – KN Collection (saatu)

saappaat – vintage

Se muistoista. Tähän päivään kuului herätys aamuviideltä kasvukipuilevan pojan toimesta ja sitä edeltänyt stressin vuoksi valvottu yö. Ei muuten ole kovin hyvä yhdistelmä. Nyt ipana nojailee sohvalla minuun ja hokee, miten häntä ei nukuta. Minä viimeistelen tekstiä, jonka aloitin eilen, etten nukahtaisi itse.

Tuosta paidasta ei näy ihan noin paljon läpi kuin kuvat antavat ymmärtää. Ylivalotin kuvat, koska otin ne vastavaloon. Näissä asukuvissa näkyy sifonkihuitulan oikea peittävyysaste. Onneksi marraskuu on kohta ohi, sillä kaipaan paljon värikkäämpiä vaatteita tämä synkkyyden ja pimeyden keskelle. Aion ottaa mukaan paljon kirkkaanpunaista ja keltaista.

Onko teillä muilla jokin kaupunki tai entinen asuinpaikka, johon suhtaudutte oudon ristiriitaisesti?