Erilainen tarina ystävyydestä
Elämässäni on nykyään läsnä ystävä, johon en ikinä olisi kuvitellut tutustuvani tällä tavalla. Olemme kyllä tunteneet ihan pienestä, mutta ensimmäiset 13 vuotta olimme lähinnä rähiseviä riitapukareita keskenämme. Lavastimme toisiamme syyllisiksi mitä typerimpiin rötöksiin, riitelimme äänekkäästi emmekä vain jotenkin tulleet yhtään toimeen. Kaikki ärsytti eikä toisesta tuntunut löytyvän mitään tarttumapintaa. Kaverin naama vaan lähinnä ketutti, mutta sitä ei päässyt oikein karkuunkaan. Lopulta muutin toiselle paikkakunnalle.
Jotakin outoa alkoi kuitenkin tapahtua. Täytettyäni 20 vuotta aloin hieman kypsyä ajatusmaailmaltani ja kokonaiskuva meidän kahden välisestä suhteesta hahmottui hiljalleen. Naljailu siitä, miten toinen oli typerä, olikin pohjimmiltaan pelkoa siitä, että näytti itse typerältä toisen silmissä. Julistus, että elämä olisi parempaa ilman toista, oli negaatio, jolla koetettiin viestiä, kuinka tyhjältä maailma tuntuisi, jos toista ei olisi. Vihdoin kaikki loksahti kohdilleen ja negatiivisuuden sekä hämmennyksen alle hautautunut totuus alkoi paljastua. Tärkein ja rakkain ystäväni tässä koko maailmassa on oma pikkusiskoni.
En kirjoittanut tätä tarinaa huvikseni, vaan erään elokuvan innoittamana. Elokuvassa Koskemattomat (Intouchables) on pääosassa neliraajahalvaantunut rikas mies, jonka henkilökohtaiseksi avustajaksi palkataan tummaihoinen mies. Leffa on rikkonut monia ennätyksiä Euroopassa ja meillä Suomessa se pistäytyi menestyksekkäästi Rakkautta & Anarkiaa -festareilla. Elokuva tulee leffateattereihin aivan pian eli 30.11. ja sain etuoikeuden järjestää teille arvonnan elokuvan tiimoilta. Blogissani on aikamoinen arvontaruuhka meneillään, mutta joskus näinkin. Se kertoo vain lähestyvästä joulusta.
Pääpalkintona tässä arvonnassa on on ihan mieletön kahden ystävyksen päivä Helsingissä (28.11.), jonka aikana onnekkaat voittajat pääsevät mm. herkuttelemaan Fransmanniin palkintolahjakortilla, nautiskelemaan ranskalaiseen luomukasvohoitoon L’Atelier des Delices -sarjalla Cindy Rieran luo, tietysti rentoutumaan Koskemattomat-elokuvan kutsuvierasnäytökseen, jonne itsekin ajattelin suunnata, ja vielä lepäämään yöksi Sokos Hotelli Torniin. Aika upeaa! Pääpalkinnon lisäksi arvon vielä “lohdutuspalkintoina” kolme kappaletta 2 leffalipun paketteja, joten muuallakin päin Suomea asuvat pääsevät halutessaan osallistumaan ja katsastamaan elokuvan lähielokuvateatterissaan.
Kumpaan tahansa arvontaan voi osallistua kertomalla oman tarinansa erilaisesta tai jopa jotenkin yllättävästä ystävyydestä tällä sivustolla. Tämä arvonta tapahtuu siis ulkoisen arvontalomakkeen kautta. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 25.11.2012 kello 23:59 asti. Kiitos vielä Mimmille ja Pepille, jotka mahdollistivat tämän upean ja hieman erilaisen arvonnan! :)
Saraa
Ehdottomasti mukana arvonnassa :) Oman siskoni kanssa oon aina ollut tosi läheinen, ja tuo pääpalkinto olis täydellinen meille kahdelle:)
MouMou
Olisi kyllä suloista, jos palkinnon voittaisivat siskokset. :)
Nonna
Tapasin parhaan ystäväni vuonna 2006, uudelleen 2008, silloin rakastuimme. Häät on ensi syksynä. Hän on pyörätuolissa, neliraajahalvaantunut, mutta en tiedä ketään elämäniloisempaa ja positiivisempaa ihmistä. Olen oppinut häneltä niin paljon, etten tiedä, miten voin koskaan “korvata” sen hänelle, elämäni miehelle <3
MouMou
Ihana tarina! Kerroithan sen myös arvontalomakkeeseen? :)
Nonna
Joo kerroin, en vaan hoksannut tohon laittaa :)
MouMou
:)
Xeve
Mukana leffalippujen arvonnassa. Olisi ihanaa yllättää rakas ystäväni leffaillalla! :)
MouMou
Se olisi kyllä kiva yllätys. :)
heisi
Mukana ollaan. Mukaani raahaisin joko oikean siskoni tai “adoptio” siskoni (=entisen kämppikseni joka on käytännössä toinen siskoni)… Kumman aikataulut tuohon nyt sitten ikinä paremmin sopisivat. :)
MouMou
Kumpikin vaihtoehto kuulostaa hyvältä. :)
Dr.Sugar/Jinna
Upea kisa! Oli aivan pakko osallistui ihanan blogikumppanini (ja tosielämän kumppanini) kanssa <3
Ihana tuo sinun tarinasi! Oma kahdeksan vuotta minua vanhempi siskoni on minulle todella rakas! :)
MouMou
Ihana, että osallistuitte. :)
Jenni
Miten mahtava teema arvonnalla, mukana ollaan!:) Tähän sopisi useampikin tarina koska onnekseni olen huomannut että olen siunattu toistaan ihanammilla ystävillä. Erityisesti haluaisin kuitenkin korostaa viime vuonna löytämääni sielunsiskoani, joka valitettavasti asuu toisessa maassa. Näimme kuitenkin viime viikolla ja toivon ettei seuraavaan kertaan olisi kovin pitkää aikaa! Häntä en siis voisi leffaan viedä, mutta mukaan pääsisi ehdottomasti joku lähempänä olevista rakkaista :)
MouMou
Kaunis ajatus silti, että hän tuli ensimmäisenä mieleesi. :)
Jutta
Tasan vuosi sitten elämässäni sattui erittäin suuria ja niissä elämän käänteissä en mitään muuta olisi kaivannutkaan kuin ystävää rinnalle, kuinkas muutenkaan. Minulla on aina ollut opiskeluidenikin aikana vankka ystäväpiiri omassa kotikaupungissani, joiden kanssa jaettiin niin ilot ja surut. Mutta… Kuinkas sitten kävikään; menetin kaiken ja kaikki siinä kohtaa kun tukea olisi tarvittu. Tapasin mm. nykyisen avomieheni, omassa perheessäni tapahtui vakavia asioita ja muutenkin elämä oli vähän sekaisin. Kukaan ei tullut kysymään että miten voin tai että mitä kuuluu, kukaan ei onnitellut seurustelusuhteen alkamisesta, vaan reaktiona oli välinpitämättömyys ja katkeruus. Oli kuitenkin tasan yksi ja ainoa, joka tyyliin tuli saman tien ovelleni, onnitteli uudesta suhteesta ja kyseli millainen hän on; oli oikeasti kiinnostunut!
Näin suuria muutoksia en ole koskaan tuntenut elämäni aikana, mutta samalla oivalsin kuka tosissaan on ystävä; vaikka heitä olisikin edes yksi, on sekin se kullan arvoinen. Tällä hetkellä tätä kirjoittaessani ystäväni on synnytyslaitoksella, ja minä jännitän joka sekunti miten hän pärjää. Samalla itse olen raskaana, toki erittäin alkuvaiheessa, mutta tiedän nyt kenen vuoksi olen myös itse nyt valmis antamaan tukeni ja ystävyyteni! Tämän tarinan kirjoittaessani haluaisinkin tarjota ystävälleni Hotelli Tornissa yön ja yhden kivan yhteisen hetken. Hän on sen ansainnut.
MouMou
Voi apua, miten ihana tarina! Arvostan todella, että jaatte näitä minullekin. Valitettavasti kun en pääse vastauslomakkeen tietoja katselemaan. :/
aasim
Minulla on paljon kavereita mutta vain muutama oikea ystävä. Olen hyvin perhekeskeinen ja suku on minulle tärkeä, yllättäen parhaimmat ystäväni ovat serkkujani. Haluaisin jakaa tämän kokemuksen joko serkkuni kanssa tai edellisen kämppikseni.
Olen alkanut arvostamaan oikeita ystäviä enemmän vasta kun muuttin toiselle puolelle Suomea. Olemme tulleet paremmiksi ystäviksi sen jälkeen kun välillemme tuli 500km. Jokaisesta hetkestä toisen kanssa nauttii eikä sekunttiakaan halua tuhlata turhanpäiväseen kinasteluun mitä esim. kämppisten välillä yleensä on.
MouMou
Ihana kuulla, että sukulaisetkin voi nähdä ystäviä eikä vain ns. pakollisena pahana. :)
Jenna
Mulla on yks aika mielenkiintoinen tutustumistarina :D Olin muistaakseni 13 tai 14, kun join itseni “vähän” liian kovaan humalaan ja jouduin sitten vähän törttöiltyäni poliisiauton sikaosastolle odottelemaan kyytiä kotiin… siinä sitten tovin istuttuani sinne heitettiin mun kanssa yksi jätkä (myöskin kännissä törttöiltyään), jonka kanssa muistin juttelevani kauan mutta en muistanut nimeä tai mitään. Kuitenkin alettiin jossain vaiheessa hengailemaan samassa porukassa, onneks! Nyttemmin on meno kyllä rauhoittunut mutta huumorintaju on kyllä ihan samaa luokkaa kuin silloin aikanaan, ja on aina hauska muistella että mitenkäs me alun perin muuten tutustuttiinkaan. Veikkaan ettei kauheen moni oo samanlaisesta tilanteesta löytäny yhtä hyvää ystävää ku meikä!
Jenna
ohoh hupsista en malttanu näköjään lukea sääntöjä kunnolla!
MouMou
No mutta, kopioit tuon sinne lomakkeeseen. :)
MouMou
Eikä! Ihana tarina. <3
maijaliini
Mulle rakkain ja tärkein ystävä on kanssa mun pikkusisko, jonka kanssa viettäisin ehdottomasti tuon voittopäivän, koska siskoni todellakin ansaitsee sen. Parasta on vaan se tunne, kun tietää, et maailmassa on aina sisko, vaikka kaikki muut jutut meniski pieleen.
Siskon kanssa tutustuminen on tullut niin luonnostaan, et kerron tähän loppuun vielä mun ja yhden mun parhaimmista kavereista tutustumistarinan, josta on nyt noin 10 vuotta aikaa, kun ystäväni etsi koululaislehden nettisivuilla sähköpostinvaihtokaveria ja minä reippaana tyttönä vastasin viestiin. Siitä alkoi meidän ihana ystävyytemme, vaikka välimatkaa onkin yli 400 km. Näin 5 minuuttia ennen arvonnan päättymistä, olis kyllä mahtava voittaa! :)
MouMou
Toivottavasti kirjoitit tämän tarinan myös osallistumislomakkeeseen. <3
Annu
Mä olen ateisti, hän on ainakin jossain määrin uskonnollinen. Hän jaksaa edelleen uskoa politiikkaan, mä alan olla vähitellen kyynistynyt vanha p*ska… Hän on valmistunut, mä olen (isääni lainatakseni) “ikuinen opiskelija”. Hänellä on aviomies ja lapsia, mä edelleen roikotan miestä (hän ja mies ovat molemmat teekkareita, selittäisikö tämä kaiken?) viidettä vuotta… Mutta koskaan ei tule hetkeä, että epäilyttäisi hänelle soittaa, koskaan, siis kirjaimellisesti EI KOSKAAN- valitettavasti – tule tarkistettua kellonaikaa… Onko tämä jotenkin outoa??? :D
MouMou
Kuulostaa juuri oikealta. <3