Tänään onkin ollut kiireinen päivä! Aamu alkoi aikaisin Lindexin Missoni-mallistoon tutustumalla ja jatkui sen jälkeen erään PR-firman Wellness-pressipäivällä. Esittelen kuitenkin nyt aluksi suosikkijuttuni tuosta “raitarakkausmallistosta”. Iso kaulaliina herätti ensimmäiset himot, mutta sen perässä tulivat hyvin nopeasti muoviset korut ja siksak-ballerinat. Lastenvaateosastollahan sekosin täysin, koska kaikki oli niin suloista ja pientä. Sateenvarjokin oli sen verran ihana, että se piti kuvata huonoa karmaa uhaten aukinaisena sisällä. Mallisto tulee myyntiin syyskuun 25. päivä.

Poikkesimme Espan puistoon porukalla napsimaan asukuvia. Aino kuvasi Kaisan ja Kaisa Ainon sillä välin, kun minä kuvailin Jonnaa ja Jonna luonnollisesti minua. Näin se käy näppärästi, kun on monta bloggaajaa samassa porukassa. Yhteisen kattosivuston myötä on kyllä tullut tutustuttua niin ihaniin tyttöihin, etten olisi uskonutkaan. Päivän asusta ihan sen verran, että ihonväriset olkaimettomat rintaliivini sanoivat sopimuksensa irti, joten rumat olkaimet näkyvät valitettavasti kuvissa. Tällä kertaa ette saa asusta sivukuvia, sillä tuo paitani ei ollut oikein edukseen valokuvissa.

paita – Guess by Marciano

farkut – Wrangler (saatu)

kengät – China Girl

laukku – Minna Parikka

takki – Vero Moda

Puistosta siirryimme viettämään pressipäivää kattojen ylle. Tutustuimme erilaisiin tuotteisiin ja nautiskelimme teet sekä salaatit aurinkoterassilla. Korkeanpaikankammoni hieman lannisti tunnelmaa, mutta sinnittelin urheasti muiden seurana ulkona. Kuvasin tytöt aamupalalla ja pyysin vielä itsestänikin kuvan muistoksi, mutta tuo blogipikkusiskonipa päätti, että kameralle on saatava myös hänestä pärstäkuva. Ai että, kuinka kaunis siitä kuvasta tulikaan! :D

Illan voisinkin kuluttaa muutaman ensi viikon postauksen kuvaamiseen. Outoa, kun tänään ei ole töitä. Olen jo niin tottunut vaeltamaan Kluuviin, että sinne tulee aika nopeasti ikävä. Toisaalta on mukava olla ihan vapaallakin, vaikka sillä tunti- ja energiamäärällä, joka tähän blogiin kuluu, tämän voisi jo laskea tavallaan työksi. Joka toinen päivä tämä tuntuu työltä ja joka toinen harrastukselta. Toisaalta en tiedä, tarvitseeko tätä edes sen tarkemmin määritellä. Pääasia, että bloggaaminen tuntuu hyvältä! <3