En meinannut saada millään unta illalla, joten selailin uutta kalenteriani. Hain sänkyyn myös uuden opinto-oppaan ja ennen kuin huomasinkaan, olin luonnostellut syksyn aikatauluni hyvälle alulle. Aamulla ilmoittauduin kursseille ja viimeistelin opintosuunnitelmani tavoitteenani vatsahaavan välttely ja opintopisteiden keräily.

Syksyn opinnoista on tulossa parin päivän sisään vielä erillinen postaus, joten en nyt takerru niihin sen tarkemmin. Olen vaan niin huojentunut, että sain lukujärjestyksen vihdoinkin suunniteltua, vaikka muutama kohta siinä onkin vielä hieman auki.


opinnot

Aamucyclingin jälkeen sovittelin paria mekkoa, jotka sain itselleni Jonnan kirpparikamojen jäämistöistä. Tuon suosikkini eli pinkin mekon mustilla koristeilla aion viedä ystävälleni lyhennyspalveluun perjantaina. Luvassa olisi saunailta tyttöjen kesken ja seuraavan päivän tutorkoulutukseen valmistautumista. Kuvan kampaus on muuten nykyään virallinen pyöräilykampaukseni, julkisilla paikoilla en pitäisi sitä koskaan. Tuo mininuttura on ehkä typerin hiustrendi ikinä!:D

pinkki kirpparimekko

Vaikka kämpän järjestelyssä olisi hyvä hoitaa ensin isot linjat kuntoon, vietin pitkän aikaa järjestellessäni uuden lipastoni ylintä laatikkoani. Ostin sinne kankaisia lokeroita ja tein siitä kosmetiikkavaraston itselleni. Kaikki tavara ei kylläkään yhteen laatikkoon mahtunut, joten myös keskimmäinen laatikko tuomitaan kannattelemaan naisellista hömppää.;)

kosmetiikkalokerikko

Olen muuten täysin haltioissani tästä saapuvasta syksystä. Nuuskuttelen innoissani ilmaa parvekkeella, odotan vesisadetta ja nautin veden ropinasta täysin rinnoin. Tuijotan ikkunastani lähimpien puiden lehtiä painostavasti, jotta ne muuttaisivat pian väriään. Pitäisi uhrata joku päivä syyssaappaiden huoltamiseen, jotta voin ottaa ne käyttöön. Suutarillekin pitäisi viedä muutama kenkäpari, mutta Norjaan kadonneet euroni estävät sen. Odottelen siis seuraavan tilin ja pidän siihen asti matalaa profiilia raharintamalla.

Blogin kanssa fiilis on yllättävänkin hyvä ja odotan jo innolla asukuvien kuvailua. Edes parin viikon tutorhässäköinti ei juurikaan pelota. Viime vuonna ehdin tuskin nukkua postaamisesta puhumattakaan, mutta tällä kertaa koetan hoitaa homman niin, että saan päivittäisen blogiterapia-annokseni. Jos se tarkoittaa herätyksen siirtämistä puolta tuntia aiemmaksi, olkoon niin. Te olette sen arvoisia, vaikka ette nykyään juuri mitään kommentoikaan.:)