Eristyspäivä Finski-kissan kanssa
“Toivepostauksen aika! Osa teistä kuulemma kyseli, mitä minulle kuuluu nyt, kun mihinkään ei saa oikein mennä, joten tässäpä kuulumisiani ja ihan kuvien kanssa. Aloitetaan päivän parhaasta hetkestä eli aamusta. Silloin kiertelen makuuhuoneiden välillä mouruten ja herätän ihan jokaisen palvelijoistani. Ohjaan heidät ruokapaikalleni antamaan aamiaista. Ihmiset kun eivät vielä vuosienkaan jälkeen tajua kävellä sinne suoraan, miä tolloja! Tuon hienon, miehekkään vaaleanpunaisen julisteen omalla nimelläni(!) voitin kissojen arvonnasta.
Rakastan juoda aamupalan jälkeen kylmää vettä hanasta. Oma kipponi on ihan okei, mutta kun ihmisväki lukee aamulehteä, koen velvollisuudekseni pitää heille seuraa sen sijaan, että kävisin juomassa toisessa huoneessa omalla kipolla. Ai niin, teetin itsestäni eräällä taiteilijalla muotokuvan ja se kehystettiin toissapäivänä. Eikö ole upea teos? Jalkani eivät tosin ole oikeasti ihan noin paksut tai sitten kehonkuvani on vääristynyt.
Joskus, kun ihmisväki viettää aikaa terassilla, pääsen syömään rappusten luokse ruohoa. Se on ihanaa! Olen kovin arka, joten tarvitsen aina jonkun kaverikseni ulkoreissulle, ja jos jossakin kolahtaa, pinkaisen heti sisälle. Linnut ovat pelottavia, pakkoko on pitää niin kamalaa meteliä heti aamusta. Ei minusta ulkokissaa saisi enää, vaikka kuinka tahtoisi. Vähän tosin haaveilen sellaisesta häkistä, jossa voisin hengailla ulkona. Toisaalta jo ajatuskin siitä jännittää.
Välillä temppuilemme mamman kanssa niin, että hän pitelee karkkia ilmassa ja minä nousen takatassuilleni nappaamaan sen häneltä. Dreamies-nappulat ovat parhaita nameja! Vastauksena sinulle, joka kysyit, pelottaako tämä korona minua, niin ei pelota. Sen sijaan pelkään, että mamma muistaa, miten hassulta näytin viimeksi, kun turkkini ajeltiin pois ja päättää siksi viedä minut uudelleen trimmattavaksi. Voi sitä nöyryytystä. Sanokaa nyt sille, että olen parempi pitkäkarvaisena kuin kaljuna? Kiltit..?
Finski”
Psst! Kaikki ne hetket, joita ei kuvattu tähän postaukseen, Finski-papparainen viettää sohvalla nukkuen.
Viola
Finski on best ❤. Kiitos ajastasi lukijoiden hyväksi. Ja ilman muuta pitkäkarvaisena parempi (joskin kesäkuumalla vastaus olisi ehkä toinen). Leppoisia kevätpäiviä sinne!
Iina M.
Kiitos ja samoin! 💚 Onneksi voi aina ryömiä sohvan alle piiloon, jos ei tahdo lähteä trimmattavaksi.
Viola
Kiitos!
Finskin lisäksi wanha kunnon postaustoive olisi My day 🤗. Iloista viikonloppua!
Iina M.
Sellainen voisi tullakin pian, kun arki vähän normalisoituu. :)
Viola
Jee 🤗, kiitti!
Miuliu
Finski <3
Miten vanha herra nykyään on?
Iina M.
Kohta kymmenen. Ja alkaa jo käyttäytyä selkeästi arvokkaammin, kuten kissapapan kuuluukin. 🖤
Maaria
Turkkihan näyttää vielä ihan hyvältä eli ei ole takkuja niin paljon, että pitäisi trimmauskoneen laulaa. Itse olen vanhalle kissallemme luvannut, että enää ei tule autoreissuja. Viimeinen piikki sitten toivottavasti kotona eläinlääkärin toimesta joskus vuosien päästä. Finskin katseesta kyllä näkee, että luonnetta piisaa. Niin kuvauksellinen kissa. :)
Iina M.
Hän kiittää kauniista sanoista. <3
Tuo turkki on kyllä niin murheenkryyni kesäisin, kun vatsakarva vetää takkuun ja kissapappa vihaa harjaa. 🙊
Emma Forss
Voi ihana Finski <3
Iina M.
Hän on kyllä hurmaava! :)