Eilinen oli vihdoin se päivä, kun pääsin katsomaan paljon odottamani Tom of Finland -elokuvan kutsuvierasnäytöksessä ennakkoon. Sitä suunnittelee lyövänsä monta kärpästä yhdellä iskulla ja pelkää pettyvänsä, mutta jotenkin sitä kuitenkin lopulta onnistuu. Sain sekä asukuvat että materiaalia vlogiini. Jos tämä tahti pysyy yllä, kohta uskallan luvata ääneen julkaisevani joka viikko uuden videon. Olisipa hienoa.

Päivällä testailin Lumenen lähettämiä uutuusmeikkejä, sillä illan tapahtuman pukukoodi oli juhlava enkä halunnut edustaa puolikaljuilla ripsillä ja rohtuneilla huulilla.  Ripsiväriin ihastuin tosi paljon! Nordic Noir -mascara on Lumenen ensimmäinen ripsari, johon olen todella tykästynyt. Tähän asti ajattelin, että ripsivärit ovat Lumenen heikko kohta. Natural Coden Angry Birds -ripsarihan oli törkeän hyvä, mutta vaikka se on Lumenen pikkusiskomerkki, en laskenut sitä Lumenen saavutukseksi. Nyt on tilanne toinen!

Saman sarjan luomiväripaletin kanssa onkin vielä vähän opeteltavaa, sillä luomivärinpohjustusaineeni ei ollut paras mahdollinen ja tuntui, ettei luomiväri oikein levittynyt tasaisesti. Sävyt olivat hyvät tuossa Utuinen Ilta -paletissa ja tämän päivän arkimeikki onnistui jo paremmin. Valokynän päälle sävyt asettuivat aika kauniisti, seuraavaksi kokeilen Urban Decayn kulttimönjää silmäluomenpohjustukseen. Olen muutenkin niin käsi luomivärien kanssa, että uuteen merkkiin totutteluun menee aikaa. Säälittävää, tiedän!

Neitsytmatkalle uusien meikkien lisäksi pääsivät myös uudet kenkäni. En yleensä syty heti uusille muotivirroille, mutta mule-malliset kengät (eli töksähtävästi ja epäseksikkäästi suomennettuna muulit) miellyttivät silmää. Eikö näitä voi vaan kutsua pistokkaiksi? Kenkiä joutui vähän kyllä tuunaamaan, mutta siitä touhusta on tulossa ihan oma postauksensa. Tämä postaus keskittyy asuuni, mutta itse tapahtuman kuvasin videolle, jonka voi katsoa YouTube-kanavaltani tai suoraan tuosta alta. Tilatkaa ihmeessä videokanavani, eniten tulen jatkossa varmaankin tekemään My Day – ja kauneusvideoita.

Tom of Finland -elokuva oli hämmentävä. Ensitunnelmat elokuvan aikana olivat positiiviset. Kirjoitin puhelimeeni muistiin, että on ihana, kun elokuvassa puhuttiin pääosin suomea. Pidin myös värimäärittelystä ja siitä, että rakkaus oli elokuvassa suuressa osassa. Elokuvan jälkeen kerroinkin videokameralle, että rakkaus ja huumori olivat leffassa pääosassa ja että elokuvasta jäi hyvä mieli. Vaikka siinä oli surullisia kohtia, lopussa usko, toivo ja rakkaus ottivat vallan.

Kotona aloin miettiä asiaa enemmän. Eino tiivisti illalla Facebookissa sen, mikä minua oikeastaan jäi vähän tietämättänikin häiritsemään. Älkää ymmärtäkö väärin, pidin elokuvasta. Se vaan oli oikeastaan hyvän mielen leffa, jonka päällä on selkeästi leima: “MYYKÄÄ TÄMÄ AMERIKKAAN!” Odotin ehkä suomalaisten elokuvien inhorealismiin tottuneena rajumpaa menoa ja se jäi puuttumaan. Kertoo paljon, kun sanon, että olisin voinut katsoa elokuvan äitini kanssa punastelematta. Siihen, miten totuudenmukainen Touko Laaksosen hahmo oli, en osaa ottaa kantaa, kun en ole asiaan perehtynyt.

 

t-paita – H&M

housut – H&M

takki – JC

laukku – Olympus (saatu)

lakki – H&M

kengät – H&M (tuunattu)

Postauksen asukuvat otti muuten Kaisu, johon törmäsin Tennispalatsin edessä. Kerrankin kehtasin kysyä kuvausapua! Jätin lopulta minimekot ja stripparikorot kotiin ja otin elokuvan teeman haltuuni hieman eri tavalla. Arvatkaapa, kuinka moni vieras oli tehnyt samoin? Farkkujen kanssa kun pukee valkoisen t-paidan ja kruunaa asun nahkatakilla sekä lakilla, ei jätä ketään miettimään otsa rypyssä, mitä elokuvaa sitä ollaan menossa katsomaan. Kuulitteko muuten jo, kuka oli livahtanut mukaan näytöstä katsomaan? Itse Jean Paul Gaultier! Kävelin aivan hänen ohitseen miettien, että olipa siinä kyllä hyvä tyyli ja mieskin näytti tutulta, mutta eihän se voi olla… OLI SE!

Aiotteko mennä katsomaan Tom of Finland -elokuvan? Mitä odotatte siltä? ♥