Rakas Helsinki sporineen ja steisseineen
Ensin sinne pelotti muuttaa. Muistot lapsuudesta Tampereen lähellä saivat maamme pääkaupungin tuntumaan isolta ja jännittävältä. Liian isolta ja liian jännittävältä, jos kysyttiin parikymppiseltä maalaishiireltä. Pitäisikö heti ymmärtää, mikä on spora ja missä on steissi? Puhuuko kukaan edes oikeasti niin? Kyselin ympäriinsä, mihin kaupunginosaan kannatti ylipäätään harkita muuttoa vai oliko se ihan sama. Lopulta tuuri tarttui suunnitelmiini ja muutin Jonnan asuntoon puoleksi vuotta koeajalle, kun neiti itse lähti vaihtoon. Annoin itselleni luvan palata pienempään kaupunkiin, jos siltä tuntuisi siinä vaiheessa, kun olisi aika etsiä oma asunto.
Lopulta päädyin asumaan Ullanlinnassa. Kauniiden talojen keskellä ja meren rannalla iso kaupunki ei tuntunut niin pelottavalta. Lähikauppaan uskalsi kipaista myöhään illalla vaikka pyjama päällä ja sporalla pääsi nopeasti keskustaan niin halutessaan. Ei sillä, että sinne olisi kävellenkään mennyt 12 minuuttia kauempaa, mutta moni täällä pitää kävelemistä yhtä tuhoisana harrastuksena kuin muutakin hyötyliikuntaa. Kun spora vie, sillä siirrytään joskus vain yksi pysäkinväli vain siksi, että niin voi tehdä. Minä en ole vieläkään oppinut tähän, vaan alitajunnassani on edelleen leikkimatemaattinen kaavio.
Jos etäisyys < 5 km -> kävele*
Jos etäisyys > 5 km -> käytä julkisia kulkuneuvoja
*jos korkokengät -> käytä järkeä
Elämä kuljetti ja tarvitsin yksiöni sijaan enemmän neliöitä jälkikasvulleni. Muutin Ullanlinnasta Tehtaankadun toiseen päähän päätyen Punavuoreen. Tämä elämänvaihe on jäänyt mieleeni jotenkin ahdistavana ja harmaana, vaikka alue taisi olla ihan kiva. En muista tarkalleen. Elämä käytti onneksi korjauskerrointa ja pääsin tornivankilastani pois Kamppiin. Kaikki on lähellä, vaikka joskus levoton keskusta ärsyttääkin. Siinä, missä Ullanlinnassa pystyi nukkumaan ikkuna auki, täällä se ei onnistu keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin, kun kadulla riidellään ja rakastetaan kovaan ääneen. Kesällä on vielä tapana tuplata metelin taso.
Silti rakastan tätä epätasapainoista kaupunkia kokonaisuutena. Taisin sittenkin kotiutua tänne. ♥
(reppu saatu Eccolta)
JJ
Kirjoitus osui juuri nyt kovaa ja korkealta. Olen siinä tilanteessa, että “joudun” miettimään muuttoa Helsinkiin. Kaksi vuotta sitten, en olisi edes voinut kuvitella sitä ja nyt se tuntuu lähes ainoalta oikealta ratkaisulta. Pari työpaikkaa on jo melkein varmoja, asuntoa olen katsonut ja asiat alkavat pikkuhiljaa puoltamaan sitä että muutto tulee.
Mietin noita samoja asioita itsekin kokoajan. Osaanko liikkua, eksynkö kokoajan, osaan vain muutaman paikan sieltä ja entä jos en pärjää. Mihin sitä sitten kannattaisi muuttaa ja mihin ei? Tottakai sitä haluaisi muuttaa lähelle tuttuja paikkoja tai tuttuja ihmisiä mutta paljonko säästyisi jos sietäisi pienen junamatkan?
Isoja asioita mutta uskon että tästä tulee hyvä tai sitten tästä tulee opettavainen kokemus joka tavalla ;)
Iina / MouMou
Hyvä asenne. Juuri noin muuttoon kannattaakin suhtautua.
Itselleni muutto oli siinä mielessä helppo, etten viihtynyt Jyväskylässä, joten jo se, että pääsi sieltä pois, teki hyvän fiiliksen. :)
Tämän kylän homopoika
Kiva ja itsellenikin ajankohtainen kirjoitus!
Täälläkin Helsinkiin muutto ja sen lähestyminen tykyttää takaraivossa. Pitkäaikaisena haaveena kylläkin, joka näyttää olevan aika tiiviisti konkretisoitumassa. Saa nähdä miten käy.
Ja vitsi miten ihanaa, että joku muukin on huomioinut ton kävelyn ja julkisten hulluuden :D. Itse kävelen hyvinkin mielelläni just kaikki alle 5km matkat. Siksi tuntuukin todella hullulta, että tyypit odottaa 10min kulkuneuvoa jotain yhtä pysäkinväliä varten, kun odotusajassa matkan kävelisi jo vähintään kerran.
Iina / MouMou
Tämä! Ehkä se on se oma tausta, mikä tosiaan vaikuttaa tähän kävelyasenteeseen. Meiltä meni kotikylästä ehkä kolme bussia päivässä läheiseen kaupunkiin, joten opin myös olemaan aina ajoissa sattuneista syistä! :D
Veera
Mukavaa, että oot kotiutunut noin hyvin! Mä edelleen aattelen sut jotenkin pienempien paikkakuntien ihmisenä ja muuton jälkeen oletin sun häipyvän takaisin “koeajan” jälkeen. Mut se on joka tapauksessa tärkeää viihtyä siellä missä asuu!
Iina / MouMou
Hassua, mutta usein itsekin vielä koen itseni edustavan pienempiä paikkoja. Sitten, kun miettii syvemmin, viihdyn täällä oikein hyvin. <3
(Kunhan välillä pääsee viikoksi maalle! :D)
Haituva
Helsingissä syntyneenä ja kasvaneena hippasen särähtää korvaan se, että ihan yhtä pysäkinväliä kuljettaisi. Spåra tosiaan on monesti aika samoissa kävelyn kanssa pysäkin-parin matkalla ja metrolla… No jo se sinne meno kuluttaa aikaa paljon. Itse en ehkä ihan viittä kilometriä pidä kävelyn rajana. Keskusta-alueella kuitenkin 2-3km menee ihan kivasti, jos kantamuksia ei ole liikaa ja taivaasta ei tule jotain töhnää. Eli keskustasta Ruoholahteen, Kallioon, Kaivariin tms.
Jännä on myös miten muualta muuttaneet asuvat useammin keskustan läheisyydessä tai ainakin ns. kävelymatkan päässä. Joku joskus sanoi, että on kotipaikkakunnalla tottunut, että pitää olla keskusta lähellä. Onko se sitten sitä julkisten kulkuneuvojen opettelun aristelua vai mitä? Kalliimpaa se monesti ainakin on. Itselläni on nyt noin puoli tuntia lähiöstä keskustaan, kotiovelta steissille. Toisaalta kuulin joku päivä sitten bussissa keskustelun sivukorvalla. Kaksi parikymppistä naista jutteli kuinka jo Kallio on siinä ja siinä onko se liian kaukana. Kun asuu _niin_ kaukana keskustasta, ei voi vain sopia “nähdään kohta”, vaan pitää etukäteen sopia ja matkaan menee aikaa. Niin… Se vartti ;)
Ja mitä uuteen kaupunkiin muuttoon ja eksymiseen tulee. Kiitos nykytekniikan, on uusien reittien käyttö helppoa. Itsekin saatan keskittyä netin selaamiseen ja annan sovelluksen kertoa “pysäkkisi on 2 pysäkin kuluttua, valmistaudu nousemaan bussista”, kun kuljen jonnekin aivan itselle uuteen paikkaan. Ja tämä on kuitenkin kotikaupunkini. Ei silti voi jokaista nurkkaa tuntea. Mutta kulkemalla niihin näin tutustuu vähitellen.
Iina / MouMou
Mulla ainakin oli! Siis juurikin aristelua. Ensin opettelin sporalinjoja, sitten busseja ja lopulta metroa ja vielä lähijuniakin.
Noita keskusteluja on muutdn hauska kuunnella. Minäkin ajattelin asuvani Ulliksessa keskustassa, mutta monelle se on “kaukana”! :D
Mutta hei, mikä sovellus auttaa bussien kanssa? Olen vieläkin tyrmistynyt, ettei kaikissa busseissa lue pysäkkejä, minkä vuoksi en tykkää käyttää busseja…
Haituva
Sovelluksia on useampia, itse olen tykästynyt Moovit sovellukseen, jolle saa asetettua myös muutaman vakikohteen, jonne ottaa ohjeet. Reitin saa toki nimetyistä osoitteista tai omasta sijainnista jonnekin.
Iina / MouMou
Iso kiitos! En tajua, miksi busseissa ei vaan voi lukea pysäkkejä samalla tavalla kuin ratikoissa… Ei kun siis sporissa! :D
JJ
Itse olen yrittänyt kysellä Helsingissä asuvilta tutuilta, että mihin kannattaisi muuttaa. Itse koen Kallion jotenkin sympaattisena enkä yhtään liian kaukana olevana. Olen myös jotenkin niin tottunut kävelemään välimatkoja.
Kallio ja pari muutakin aluetta saa tosi kaksijakoista palautetta ja ymmärrän tavallaan (mutta toisaalta en:D) joten..ota tästä nyt sitten selvää.
Ehkä löydän itseni jostain Töölöstä, Vallilasta tai Kalliosta..ihan sama kunhan tuntee että täällä on juuri nyt hyvä olla
Iina / MouMou
Kallion ns. maine on kyllä parantunut huimasti viime vuosina, se tuntuu olevan kovinkin suosittua aluetta. Mun (sala)haaveissa on puutalo Vallilassa. <3
Sara|Sara's Fab Life
Tuohon pysäkki opas juttuun, niin ite käytän “Reitit” sovellusta. Ei ole HSL:n tekemä, mutta käyttää HSL:n tietoja. Reittioppaan lisäksi näkee pysäkkien aikatalulut pari tuntia eteenpäin, ja sitten ainakin junat ja uudet sporat näkyy ihan “livenä” kartalla. Metrosta en ole varma.
Oon asunu koko ikäni helsingissä (30-40min keskustasta) ja oon kyllä ollu aika koti hiiri koko elämäni. Opin vasta yläasteen vikoilla luokilla (2009-2010) mikä spora ja steissi :D (aito stadilainen, niin juu xD ) ja olen pyörinyt lähinnä kampin alueella, kun ei oo ollu muuta asiaa kuin leffaan ja shoppaa.
Huomasin tuon pysäkki jutun kun alotin uudet työt ja kuljin pasilasta vallilaan/alppilaan ratikalla (nykyisin kävellen) niin oli yks mies joka oli aina vain yhden pysäkin välin. Ite haaveilen että pääsisin vielä joskus keskustaan asumaan (vaikka ei huono sijainti nyttenkään. juna 15-20min keskustaan ja 20min lentoasemalle.) Oon vaan haaveillu että vois extempore käydä jossain kahvilassa istumassa ja bloggaamassa.
Iina / MouMou
Oi jes, kiitos! On karmeaa vahtia vilkasta 2-vuotiasta bussissa, jos ei ole rattaita mukana, ja koettaa samalla puhelimen avulla arvioida, koska oma pysäkki tulee.
Kahvilat on kyllä ihania täällä. Toivottavasti haaveesi toteutuu! :)
Anni / annimok
Itselleni kävi niin, että muutin Helsinkiin opiskelemaan, mutta palasin lähtöpaikkakunnalle alle vuodessa. Olin juurikin parikymppinen ja intoa täynnä, mutta tunsin itseni erittäin yksinäiseksi, en löytänyt uusia kavereita vaan haikailin ja ikävöin taakse jääneitä ja lopulta palasin takaisin “kotiin”.
Nyt muutama vuosi myöhemmin on ajatus pulpahtanut takaisin pintaan, että mitäs jos kokeilisi uudelleen näin vähän aikuisempana. Kunhan tuo vauva hieman taaperoituu ja omat opinnot ja ura olisivat taas pöydällä, täytyy asioita miettiä uudelleen. Helsinki ei ollut minulle vielä sopiva, mutta jäi sydämeeni toisena kotikaupunkina, jonne palaan kun olen valmis nauttimaan siitä sellaisena kuin se on. Tämä postaus muistutti aiheesta<3
Iina / MouMou
Hyvä suunnitelma! Täällä on lapsiperheille kaikkea ihanaa. Nytkin mietin, menisikö sitä ipanan kanssa sadepäivää viettämään sisälle leikkipaikkaan, johonkin museoon vai jonnekin muualle. Valinnanvaraa on! :)
Essi
Kiitos tästä postauksesta! Olemme mieheni kanssa aina ajatelleet ettei pk-seutu ole meitä varten, mutta kohtalo puuttui peliin ja miehelleni tarjottiin sieltä töitä. Ajatus muutosta vaati ensin hieman kypsyttelyä, mutta nyt en malttaisi odottaa että pääsen tutustumaan uuteen kotikaupunkiin. Suorastaan odotan että pääsen parempien julkisten käyttäjäksi sillä tällä hetkellä tilanteeni Jyväskylässä on se, etten iltavuorosta useimmiten ehdi viimeiseen bussiin
Iina / MouMou
Ihana kuulla, että postaus aiheutti tuollaisen reaktion. Yleensä onnistun vaan mustamaalaamaan paikkoja! :D