Minne katosi arki blogeista?
Pyöreä pöytä, jonka halkaisija on reilustin yli metrin, on keittiömme murheenkryyni. Halusin keittiöstä viihtyisämmän, mutta siistiä ruokailua vasta opetteleva taapero asettaa tiettyjä haasteita sisustamiselle. Esimerkiksi mattoa meillä ei ole keittiössä kuin työtason edessä, sillä jo viikonloppu mummolassa vie minulta järjen, kun matto imee kaiken ruuan itseensä. Lautalattia on paljon helpompi puhdistaa. Haasteena oli löytää näyttävän maton sijaan hauska pöytäliina ja lopulta sellaisen löysinkin. Sain kaupassa sellaisen vinkin, että vahaliina imee itseensä ruuan, kun taas tällainen puuvillaliina, jonka voi heittää pesukoneeseen 60 asteeen pyörimään, kestää lapsiperheellä paremmin käyttöä. Eipä olisi tullut heti mieleeni. Marimekon Kasvu-printti olikin lopulta väritykseltään sopivan keväinen.
Mitenkään helppo ostos tuo pöytäliina ei ollut, sillä se on teetetty. Tekeminen ei ollut hankalaa, sillä minähän vain jätin kankaat myymälään ja noudin valmiin liinan, mutta se vaihe, kun mietittiin, kuinka paljon kangasta tarvitaan ja jääkö sitä yli juuri sen verran, että ylijäämäpalasta ole mihinkään, olin aika pitkä. Taisin viipyä myymälässä puolisen tuntia suunnittelemassa pöytäliinaa. Marimekon myymälässä oli onneksi ompelupalvelu, joten meidän pöydällämme oleva liina koostuu kahdesta vierekkäin kulkevasta liinasta. Kangasta jäi ylikin jonkin verran, joten saatan antaa kankaat jollekin ompelutaitoiselle tuttavapiirissäni ja teettää vaikkapa sohvatyynyt meille.
Kuten myös ehkä huomaatte, kuukausien kitinän jälkeen keittiön ikkunassani on verhot. Toki ne ovat kokovalkoiset ja muovia, mutta alku se on tämäkin. Iso ja värikäs taulu lähti keittiöstä pois kokonaan, sillä aion kuin aionkin viritellä yrttiseinän sen tilalle. Nyt seinällä on väliaikaisesti muutama pienempi kuva, mutta ne eivät jää siihen, joten en edes kuvannut hassua viritelmääni tänne. Sen sijaan kuvasin kaikkea pöllöä, kuten koristemunia, mutta tälle on ihan oma syynsä.
Otin nämä kuvat lauantaina, kun meillä oli käynyt vieraita. Huomasitteko, että postauksessa on käytetty hieman erilaisia kuvia kuin yleensä? En olisi normaalisti julkaissut näitä, sillä yksi kuva on palanut puhki, toisessa on krääsää ikkunalaudalla sekä ruma omena ja kolmannessa näkyy karkkipussi, jonka sisältö oli pahaa. Ärsyttää, kun oma rima vaan nousee nousemistaan, mistä seuraa se, etten kohta postaa mitään, koska aina on jotakin vialla. Vihaan sellaista kiillotettua elämää, jossa ei ole okei postata kuvaa keittiöstä, jos pöydän alla on iso H&M:n paketti. Mitä hittoa? Blogienhan on tarkoituskin kertoa oikeiden ihmisten elämästä eikä esitellä mallinukkeja! Siksi tämän postauksen päättää Keisarin vadelmamoussekakun sijaan tahmea kakkulapio.
Haittaako teitä, jos kaikki ei ole täydellistä, vaan kuvissa on myös elämää ja arjen sotkuja? Tätä miettii sunnuntai-iltana väsynyt, mutta onnellinen bloggaaja, joka kävi tänään ensimmäistä kertaa vuosiin BodyPump-tunnilla. Siitä rääkistä tulee postaus myöhemmin, sillä kerrottavaa riittää! :D
Maria K.
“Haittaako teitä, jos kaikki ei ole täydellistä, vaan kuvissa on myös elämää ja arjen sotkuja?” Ei tosiaan haittaa! Pikemminkin päinvastoin, bloggaajasta tulee inhimillisempi ja jollain tapaa samaistuttavampi jos arkielämän todellisuuskin näkyy joskus välähdyksinä blogissa :)
Iina / MouMou
Hmm, näin sen itsekin järkeilen. Miksihän blogimaailma on kallistumassa kuitenkin aivan vastakkaiseen suuntaan? Koska tekniikka mahdollistaa sellaisen vai jonkinlaisen “blogimuodin” takia? Voisiko joku tehdä TÄSTÄ gradunsa eikä aina blogien kaupallistumisesta! :D
Maria K.
Ehkä osa bloggaajista vähän niin kuin pelkää tai ainakin arastelee sen arjen näyttämistä? Voisiko olla että oletetaan etteivät lukijat halua nähdä tai kuulla siitä että elämä ei aina olekaan “kiiltokuvamaista”? Ja tietysti voi olla että sen arjen esittelyä estää ajatus siitä että esim.kuva ei-niin-siististä kodista voi herättää kovaa kritiikkiä niillä palstoilla joissa bloggaajia muutenkin aika ikävällä tavalla repostellaan? :) Jotenka ehkä välttääkseen tuollaista näytetään vain ne parhaat puolet..
Blogien kaupallistuminen ja kaupallisen yhteistyön julkituominen aiheuttaa ainakin tässä lukijassa välillä huvittuneisuutta: parhaimmillaan kun joku bloggaaja on sonnustautunut aurinkolaseista kenkiin blogin kautta saatuihin tuotteisiin ja kuvan alla asianmukaisesti nämä yhteistyöt mainitaan, niin sitten siellä myös erikseen mainitaan että “vyö, second hand.” Lukijana saatan hiukan naureskella sille että blogin pitäjällä on parhaimmillaan suunnilleen 1000€ saatua tavaraa samassa kuvassa ja sitten halutaan tuoda sitä “arkitodellisuutta” mukaan kertomalla että ostin peräti tämän vyön parilla eurolla kirpparilta ;) (Ja tuo loppukommentti ei Iina liity sinun blogiisi, onpahan vain yleinen huomio :) )
Iina / MouMou
Ihan mahdollista sekin. Tässäkin on kuitenkin paljon tilaa näiden kahden tilanteen välillä. Esimerkkinä vaikka se, että bloggaaja kirjoittaisi rehellisesti, että ei käyttänyt asukuvassa näkyviä korkkareita muuta kuin kuvassa. Minä aikanani ainakin mietin, miten naiset jaksavat 10 sentin koroilla aamusta iltaan, mutta alettuani käydä blogitapahtumissa ymmärsin, että heitä, jotka oikeasti elävät korkkareissa, onkin vain muutama. Tiedän tuhottoman monta, jotka esittävät blogissaan jotakin outoa roolia, mutta vain harvan, joka oikeasti pukeutuu niin kuin blogillaan “väittää”. Esim. Anna-Maria saa multa papukaijamerkin, kun jaksaa aamusta iltaan tappokoroissaan.
Matalia kenkiä (mutta myös korkkareita) fanittavana en väitä, että naisten pitäisi jaksaa koroissa koko päivä, mutta miksi pitää antaa itsestään sellainen mielikuva, jos korkkarit ovat mukana vain kuvia varten? Ihmisiä tässä kuitenkin ollaan kaikki. :)
Tiina/ Fitfatmama
Peukku arjelle ja epätäydellisyydelle, ylläripylläri, mie vaan niin tykkään edelleen just siitä kontrastista :)
Iina / MouMou
Ja siksi mä tykkään SUN blogista! :)
Janni
Itse ainakin tulen lukemaan blogiasi juttujen takia enkä kuvien. Sisustuslehdet on sitten kauniita kuvia varten. Ja elämän näkyminen blogeissa tekee niistä vain kiinnostavampia!
Iina / MouMou
Olen täysin samaa mieltä tästä. Onkohan aika aloittaa massiivinen vastaliike liialle “arjen kiillotukselle”! :)
Haituva
Mieluummin elävää elämää kuin kiiltokuvia ja pilvenhattaroita :)
Iina / MouMou
Kyllä hyvä pieruvitsi aina huonot kalavaleet voittaa ja sitä rataa! :D
jenny
Itsehän en edes huomnanut krääsää ikkunapöydällä, rumaa omenaa tai pakettia pöydän alla ennen kuin mainitsit niistä :-) Näin ainoastaan ihanan raikkaat kukat ihanalla ikkunapöydällä ja sievän keittiön.
Minusta tämmöiset arjesta kertovat kuvat ja postaukset ovat niitä parhaita!
Iina / MouMou
Se mullekin tuli mieleen ja siksi piti kirjoittaa aiheesta. Siis, että harva varmaan edes huomaisi sellaista, jonka itse nykyään (sairasta kyllä) kategorisoi blogista piilotettavaksi roskaksi. Surullista. :/
Katja
Ei tosiaan haittaa! Itsellä kutittelee mielessä ajatus ryhtyä bloggaajaksi, mutta sitten lukee aina muiden blogeja ja huomaa sen kaiken upeuden kuvien ja fiksujen juttujen muodossa ja miettii, ettei minusta sittenkään taida olla tähän. Minulla kun olisi tarjolla vain sitä kotikutoista “suklaarasia pöydällä ja kahvikupit sen takana” -tyyppistä juttua. Tai kerron, miltä tänään tuntui pyöräillä töihin. Ärsyttää oikein oma ajatuskanta, sillä missä vaiheessa tähän on päädytty? Eikä muiden tekeminen saisi rajoittaa omaani.
Iina / MouMou
Ja luultavasti moni olisi onnellinen, että joku (eli sinä) postaisi sitä arkea. Eli blogi pystyyn ja omana itsenä kirjoittamaan ja kuvaamaan! :)
Katja
Voi, ihanaa kiitos! Sait mulle tunteen, että jos aloittaisin blogin, joku haluaisi sitä lukeakin <3
Iina / MouMou
Varmasti haluaisi. Blogimaailma kaipaa uutta verta ja uusia juttuja. <3
Nellyssi
Tämä postaus pompsahti facesta etusivulle ja pakko oli tulla kommentoimaan, vaikken blogia luekaan.
Kyllä arki saa ja mun mielestä pitääkin näkyä blogeissa! Aika äkkiä poistuu lukulistalta, jos kerta toisensa jälkeen näkyy aseteltua kiiltokuvaelämää ja kaikki on ihanaa ja täydellistä. Booooring! :D
Iina / MouMou
Kiva, kun eksyit tänne ja kiitos kommentista! Mukava saada ns. ohikulkijankin mielipide. :)
Tarja
Teillä on kuvien perusteella viihtyisä ja nätti koti. Ja jos perheessä on lapsi, niin ei kaikki voi olla viimeistä piirtoa kohdillaan! Meillä on kaksi ahkeraa ja toimeliasta tyttöä ja joka paikka pursuaa lego-rakennelmia ja askartelutarvikkeita yms. En yritäkään pitää mitään sisustus- ja siisteyskuvitelmia mielessäni, vaan olla onnellinen siitä, että lapseni ovat aktiivisia ja keksivät itselleen tekemistä. Jos he ovat käyttäneet kaksi tuntia jonkin hienon lego-homman rakentamiseen, ei minulla ole oikeutta vaatia heitä heti purkamaan sitä, vaan kyllä se töröttää seuraavat kaksi kuukautta joko keskellä olohuoneen lattiaa tai tv-tasolla :) Tilannetta helpottaa toki myös se, että en ole koskaan ollut mikään Avotakka-sisustaja, joten en oikeastaan luovu mistään, vaan voin hyvällä omallatunnolla käyttää siivouksesta säästyvän ajan omiin puuhiini (=laiskotteluun) :D
Iina / MouMou
“En yritäkään pitää mitään sisustus- ja siisteyskuvitelmia mielessäni, vaan olla onnellinen siitä, että lapseni ovat aktiivisia ja keksivät itselleen tekemistä.”
Tämän kun muistaisi joka päivä. Välillä olen huomannut bloggaajien blogeista vasta vuosien jälkeen, että heillä on lapsia, kun pieniin ei ikinä viitata edes sivulauseissa eikä kotikuvissa ole mitään lapsista muistuttavaa. Jotenkin jopa surullista. :/
Tarja
Niin ja jäi vielä yksi tärkeä asia sanomatta: kotimme on myös lasten koti. Heidän elämänsä on samojen seinien sisällä ja heillä on oikeus elää, touhuta ja harrastaa omassa kodissaan. Toki me yhdessä siivoammekin ja keräilemme leluja, mutta jos itsellä on joku projekti menossa (kuten kesällä oli gradun kirjoitus), niin eihän sitäkään siivota joka välissä pois, vaan hoidetaan loppuun. Sama pätee lasten leikkeihin, askarteluihin ja rakennelmiin. On tässä ollut opettelemista tietysti, koska olen kuitenkin persoonana sellainen, joka tykkää, että tavarat ovat paikoillaan. Toisaalta olen miehelle sanonut, että 10 vuoden päsätä toivomme, että olohuoneen lattialla on legot levällään lauantai-iltana ja tytöt touhuamassa silmiemme alla :D
Iina / MouMou
Haha, niinpä! Se on hyvä toive. <3
Mammamiia
Mää tykkään enemmän aidoista blogeista. Jos haluan täydellisiä siloteltuja kuvia, katson niitä sisustuslehdistä. Blogeista haluan saaha ihmisestä jotain irti! :)
Iina / MouMou
Hyvin sanottu! Kauniiden kuvien takana pitäisi todellakin olla ihminen eikä ihmishenkaria ja 10 tyypin kuvaustiimiä (plus yhtä photoshop-velhoa). :)
Suvi
Heippa! Olen ehdottomasti samaa mieltä! Monista blogeista on lähtenyt se autenttinen fiilis! Kuvat ovat täydellisiä ja asettelu huoliteltua. Ja ehkä tietyllä tavoin hillitympää – sotkua ja kaaosta ei kehdata julkaista. Toisaalta, mielestäni on hyvä, että bloggaajat ja blogit kehittyvät, löydetään se oma kuvaustyyli ja nähdään enemmän vaivaa. Jollain tavalla on kuitenkin ikävä sitä aikaa, kun blogeissa oli sisällä otettuja, ylivalottuneita asukuvia ja kaikki ei ollut niin täydellistä. Silloin ehkä tunsi olevansa lähempänä bloggaajaa?
Iina / MouMou
Varmasti tunsi! Olen lopettanut monen blogin lukemisen, kun niistä on kadonnut ihminen kauniiden kuvien takaa. Jonkinlainen kultainen keskitie pitäisi löytää arjen ja unelmien väliltä, jotta blogi säilyisi kiinnostavana, mutta myös siksi, että sitä olisi kiva päivittää. :)
Ansku
Kunpa vaan rima laskisikin taas sille mukavalle tasolle kuvien suhteen, koska mulla on samanlaisia ajatuksia. Joskus on kiva nähdä inspisjuttuja ja ihania kuvia, mut ei aina.
Iina / MouMou
Sellainen tasapainoinen sillisalaatti olisi paras! :D
Sofié
Heippa Iina,
olen miettinyt samaa, vaikka tosin oma blogini on tosiaan kaikkea muuta kuin arkea varsinkaan kuvien puolesta. En todellakaan uskaltaisi näyttää arkeani blogissa kuvina, mutta kirjoittaa siitä voin aina välillä.
Olen toki huomannut, että blogeista on tullut entistä ammattimaisempia mitä ennen. Kuvia muokataan enemmän ja asuja ei välttämättä edes pidetä päällä. Itseäni se ei toisaalta haittaa, sillä blogit ovat minulle inspiraationlähde kun lehtiä ei tule enää niin paljon luettua.
Iina / MouMou
Juuri mietin tässä yksi päivä, miten blogissasi on nykyään enemmän sinua. Se on jotenkin ihanaa! Varsinkin, kun tiedän, miten huipputyyppi olet. Nyt se näkyy enemmän kirjoituksessasikin! :)
hannamaria
I feel you. Ihmettelen sitä itsekin toisinaan, että miten on mennyt blogien ‘arki’ niin sliipattuun kuosiin. Mua ei haittaa henkilökohtaisesti paketit pöytien alla tai parit neuleet penkin päällä blogikuvissa, mutta jotenkin blogimaailma ei vaan katso niitä enää ‘hyvällä’. :D
hanna
http://www.hannamariav.com
Iina / MouMou
Sinäpä sen sanoit! Blogimaailma ei katso hyvällä ja blogimaailma vaatii todella korkeaa tasoa nykyään. Harmi, sillä siinä katoaa blogien idea hiljalleen kokonaan. :(
NelliL
Itse en lueskele kiiltokuva blogeja vaan lähinnä niitä tavallisen ihmisen blogeja joissa on niin olot, surut, tavara röykkiöt yms. Tosin lukulistaani koristaa lähinnä tuunaus ja käsityöblogit, paria harvaa poikkeusta lukuunottamatta.
Valitettavan paljon on blogeja jotka ovat toistensa kopioita ja kun on yhden nähnyt, on nähnyt kaikki. Onneksi joukossa on helmiäkin. Joutuu vain tekemään valtavasti töitä, että löytää ne helmet…
Kauniita kuvia, keittiön lamppu on super upea :) Mukavaa alkanutta viikkoa.
Iina / MouMou
Nykyään on kyllä vaikea löytää juuri omaan makuun sopivia blogeja, kun niitä on niin paljon. Mukavaa viikkoa! :)
iinustii
Arki saa näkyä – ja oikeastaan mun mielestä sen vähän pitääkin näkyä, koska sitähän se elämä oikeasti on :)
Iina / MouMou
Aamen tälle! :)
Mustaa Makiaa
Epätäydellisyys rocks my socks! Peräänkuulutan blogeihin lisää silmäpusseja, huonosti nukuttuja öitä, silittämätömiä silkkipaitoja, nurkissa hyöriviä villakoiria, suurentuneita ihohuokosia ja suttaisia kakkulapioita!:)
Iina / MouMou
Samaistuin silmäpusseihin! :D
Aniss
No suoraan sanottuna: en halua nähdä rumia kuvia, ruuan tähteitä, kulahtaneita hedelmiä jne. Toki ymmärrän että bloggareillakin on arki ja kotona sotkua mutta en vaan tykkää epäesteettisistä saati inhorealistisista kuvista. Jos haluan sitä, katson ihan vaan omaa kotiani.
Iina / MouMou
Et ole yksin tunteinesi. Onneksi tällaisia visuaalisia blogeja ilmestyy koko ajan lisää ja lisää. :)
Laura K.
Voi että kaunis pöytäliina :)! Ja arki kiinnostaa tietenkin eniten, samaistumisen vuoksi :). Bodypump kiinnostaa myös, voi kun itselläkin olisi aikaa ja varaa pitää salijäsenyyttä.
Iina / MouMou
Se aika on kyllä kiven alla välillä. Huomennakin herätys kuuden jälkeen, että ehdin 30 minuutin spinning-tunnille ennen miehen töitä. Odotan jo “innolla” aamua! :D
Kipsu
Sitä arkisuutta täällä nimenomaan kaivataan. Tuntuu, että kaikki on nykyisin liian siloiteltua ja kiiltokuvamaista. Ei sellaiseen pysty samaistumaan, eikä sellaiseen tekstiin tule jätettyä kommenttejakaan.
Parasta on tasapaino. Välillä on kiva nähdä kauniita kuvia, mutta välillä on mukavaa huomata, ettei muidenkaan elämä ole aina niin täydellistä, miltä vaikuttaa.
Mukavaa viikonjatkoa!
Iina / MouMou
Joo, hyvin sanottu. Ei mitään inhorealistista vessatouhua videolla, mutta vähän aidompaa kuin kokovalkoinen koti, jonka joku muu siivoaa kerran viikossa. :)
Satu
Haha, miten sattuikin! Olen miettinyt meidän pyöreään pöytään sopivaa liinaa. Tabletit on kuitenkin aika epäkäytännölliset. Just eilen sitten ostin Vallilan vahakankaan pöytää kaunistamaan ja suojaamaan. Tuo taapero tykkää niin kovasti testata kaikkien tavaroiden kestävyyttä hakkaamalla niitä pöytään. :D Minä ostin vain 120cm halkaisijan mukaan 2m sitä vahakangasta ja hyvä tuli. Kuinka paljon tuohon meni kangasta? :)
Iina / MouMou
Yritän kaivella huomenna, jos olisi tilauslomake tuosta tallella. En millään muista ulkoa, kun tilauksesta on jo parisen viikkoa! :)
Iina / MouMou
No niin eli 3,3 metriä ostin kangasta ja sitä jouduttiin ompelemaan vierekkäin niin, että liinassa on sauma keskellä, kun kankaan leveys ei riittänyt “yksinkertaisena”. :)
M
Välillä sitä kieltämättä miettii kun lukee blogeja, että onko noiden ihmisten elämä oikeesti tollasta; aina on siistiä, ihanaa, paljon äksöniä ja hyvää ruokaa. Oma elämä kun ei aina ihan näytä siltä? Eli kyllä kiitos, arki saa näkyä. Ne H&M:n laatikot, huonot omput ja pahat karkit on kuitenkin sitä meidän jokapäiväistä elämää. Musta on jopa ihailtavaa, että joku ei aina “kiillota” kaikkia kuvia vaan antaa elämän näkyä☺
Iina / MouMou
Tästä oli hyvä se haaste, jossa ihmiset paljasti kaikkia einesherkkujaan Instassa ja muualla somessa. Nata sen taisi aloittaa! :D
Anni Jää
Mulla ois sulle haaste blogissa. :-)
http://annijaamuah.blogspot.fi/2016/03/signature-makeup-tunnusmeikkini.html
Lueskelen enemmän Bebe au laitia, mutta ajattelin, että haaste sopii paremmin tänne puolelle. :-)
Iina / MouMou
Rynnin kurkkaamaan haasteen! :D
-A
Just tänään puhuttiin tyttöjen kanssa amkissa tosta blogi aiheesta. Monia ärsytti se aina-vaan-kiiltokuvaa blogit. Toki blogeissa tietysti halutaan tuoda esille niitä elämän kivoja asioita, mutta jos aina kuvat pitää olla valokuvaajan otoksia, tekstin neutraalia ja tarkkaan harkittua eikä niissä ikinä esiinny esim. sanaakaan maailmaa kohdanneista tragedioista (esim. Pariisi juttu, pakolaistilanne..) niin vähän alkaa miettimään, että jaksaako edes lukea sellasta blogia.
Miellän ite blogin syvällisemmäks ku muotilehdet, jos haluan lukea muodista pelkästään niin ehkä ostan sit mieluummin vaan sen lehden. Opiskelen sosiaalialaa ja siksi ehkä yhteiskunnalliset asiat ovat koko ajan mielessä siksi ihmettelen jos aina vaan on juttua siitä uudesta merkkituotteesta eikä yhtään mitään syvempää.
Toki bloggaajalla on täysi valta päättää omasta blogistaan ja niin kuuluukin olla, mutta vähän ehkä menee yli toi liiallinen kiiltokuvamaisuus.
Sun blogista tykkään tosi paljon, koska oot niin aito täällä. Puhut muodista ja sisustuksesta, kerrot yhteistöistä, ajatuksista ja elämän ongelmista. Noin sen ‘kuuluiskin’ mun ihanne blogimaailmassa olla! :)
-A
Lisäys kommenttiin, että ihana pöytäliina! Hemtexistä saa muuten myös sellasia vahaliinoja, jotka voi pestä koneessa. :)
Iina / MouMou
Oijoi! Pitääkin hakea sellainen vaihtariksi tälle, jos vaan löytyy hyvää kokoa. :)
Iina / MouMou
Sanoit tärkeän pointin kommentissasi. Minäkin pidän kauniista kuvista, mutta juurikin liiallinen kiiltokuvamaisuus alkaa ahdistaa monella tavalla. Blogien vahvuus kun on nimenomaan se, että kirjoittajaan voi samaistua! :)
ilona
Kyllä elämä saa näkyä. Mutta senkin voi antaa näkyä kauniisti. Sekasotku ja tavararöykkiöt ovat ihan jees jos niin on ollakseen, kun kuvat on hyvin otettuja ja valoisia.
Esim. Mami go go.n Minttu osaa mielestäni vangita kuviin hauskasti ja kiinnostavasti välillä myös lapsiperheen arkea ja kaoottisuutta.
Sitten vielä sellainen pointti,että aina se elämän näkyminen ei tarkoita ylimäärisiä tavaroita lojumassa jossain tai sekasta kotia. Meillä on lähes aina paikat ja tavarat järjestyksessä..se on meidän arkea ja elämää. Kameran otan esiin ehkä kerran kuussa ja usein silloinkin on siistiä ;)
Iina / MouMou
Samaa mieltä! Mintulla on kyllä taito blogata kauniisti, mutta elämänmakuisesti. <3
Ai niin, ja oon TODELLA kade, jos teillä on oikeasti aina siistiä. Se on munkin tavoite, mutta kaukana mennään siitä tilanteesta! :D
petra
En ehtinyt lukea kaikkia kommentteja mutta näin pienemmän blogin kirjoittajana ja blogin tulevaisuudesta haaveillen näitä on kyllä ollut ihana lukea! Kuitenkin jollain tapaa ottaa mallia muista blogeista ja miettii sitä omaa linjaa niin on älyttömän ihana huomata että hei ei se ookkaan niin olennaista kuinka nopeasti kehityn kirjoittajana ja valokuvaajana (vaikka toki hienoa on kun kehittyy) vaan tärkeintä on muistaa olla oma itsensä ja pysyä itselleen uskkollisena, silloin on myös lukijoille uskollinen :) ihan mahtavaa ja tärkeää keskustelua! Nyt vaan syvä huokaus ja muistutus ettei tää oo liian vakavaa ja jatketaan samaan malliin :)
Iina / MouMou
Juuri näin. Rennolla otteella vaan, niin kaikilla on kivaa. :) <3
Tuuli
Silmät jäi jumiin ihaniin keittiöntuoleihin! Mistähän ne on peräisin?
Iina / MouMou
Ne on BoConceptin, mutta itse asiassa oon myymässä niitä varmaankin pois! :)