Tom of India

Mielessäni oli jo muutaman päivän ajan muhinut intialaistyylinen kastike. Siivoillessani keittiötä törmäsin ennen joulua saamaani essuun ja päätin, että tänään muuten kokkaillaan. Finlaysonilta lähetettiin minulle tuon esiliinan lisäksi myös Tom of Finland -kuosiset patalaput, patakintaat, servettejä ja kangaskassi. Kyllä muuten kelpasi kokkailla kasviruokaa, kun oli keittiövarusteet kunnossa. Meillähän on myös saman sarjan pussilakanat, joten mitenkään uusi tämä kuosi ei minulle ole. Päivän ajan Tom of Finland oli kuitenkin Tom of India, sillä päätin tässä karskissa miesseurassa kokkailla leipäjuustosta Paneer Chiliä. Resepti on löydetty aluperin Puutalobaby-blogista.

Paneer Chili

150 g kirsikkatomaatteja

50 g mietoja chilipippureita

1 pieni sipuli

200 g leipäjuustoa

1 dl tomaattimurskaa

iso loraus öljyä

1 tl kurkumaa

1 tl kuminaa tai juustokuminaa

2 tl garam masalaa

“Silppua kasvikset, lisää mausteet ja paista öljyssä pehmeiksi. Pilko juusto 1-2 cm kuutioiksi. Sammuta liesi, lisää juusto ja tomaattimurska pannulle, sekoita ja anna hautua kannen alla hetki.”

Näin yksinkertainen oli ruokaohje ja silti onnistuin jotenkin soveltamaan liikaa. Soitin jo K-marketista miehelleni, että mitkä chilit nyt olivat niitä mietoja. Eivät kuulemma Habanerot, joita olin jo koriini lastannut. Valikoin miehen ohjeiden mukaan sekä punaisia että vihreitä chilejä, mikä oli ensimmäinen virhe. Olisin pitänyt kysyä apua myyjältä. Toinen virhe oli se, että pilkoin chilit kattilaan siemenineen. Hyväähän tuo ruoka oli, mutta vimmatun tulista eikä sitä voinut lapselle antaa. Me aikuiset kyllä pidämme potkusta, vaikka se ei tällä kertaa suunniteltua ollutkaan. Onneksi tarjolla oli raikasta kurkkuraitaa ja leipää, ne tappoivat tulisuuden nopeasti.

Kurkkuraita

200 g kurkkua

2 dl maustamatonta jogurttia

1 rkl sitruunamehua

1 tl tuoretta minttua

1 tl juustokuminaa

Että sellainen kokeilu tällä kertaa. Tuli mieleen vielä kertoa, että mietin vuodenvaihteessa, josko vähentäisin lihansyöntiä entisestään, kun en koe sitä nykyään mitenkään tarpeelliseksi tai edes kovinkaan nautinnolliseksi. Ehkä muutaman kerran vuodessa mieleni tekee kunnon pihviä ja maustettua jauhelihaa on ns. pakko saada tortilloihin, mutta tiedän, että esimerkiksi soijarouhetta voisi maustaa ihan yhtä herkulliseksi. Maistoin loppuvuodesta myös seitania, joka yllätti minut iloisesti. Tässäpä voisikin olla uudenvuodenlupaukseni vuodelle 2016. Vähemmän lihaa. Moikka!