Viikon parhaat

Viikon paras lahjaidea osui silmiini vahingossa Facebookin uutisvirrassa. Alpa on merkki, joka valmistaa vaatteita sekä sisustusjuttuja Alpakan villasta. Alpakan villaa kehutaan merkin sivuilla, sillä se on kuulemma lampaanvillaa kestävämpää, joustavampaa, pehmeämpää ja vieläpä lämpimämpääkin. Ennen kaikkea se sopii myös useimmille villa-allergikoille.  Vaatteet olivat kivoja, mutta sydämeni vei yllättäen eräs punasävyinen peitto, joka on kudottu kokonaan käsityönä. Alpan nettikaupassa torkkupeittoja löytyy neljää eri mallia, mutta minusta tämä on ehdottomasti kaunein. Käsintehdyt hapsut ja vinkki siitä, että peitto käy myös muhkeasta kaulahuivista saavat minut haluamaan peittoa yhä vain enemmän. Joululahjaksi tämä ei enää taida ehtiä, mutta onneksi lahjoja voi ostaa rakkailleen tai itselleen ympäri vuoden.

Viikon paras pikakaunistaja ei varsinaisesti toimi pikaisesti, mutta koska sen levittämiseen menee vain hetki, lasken tuotteen tähän kategoriaan. Jurliquelta saamani kosteuttava voidenaamio tuoksuu ihanasti juhannusruusupensailta, joita lapsuudenkodissani kasvoi. Tämä levitetään kasvoille illalla yövoiteen sijaan ja yön aikana kosteuttava naamio tekee taikojaan lukuisten öljyjensä avulla, minkä ansiosta aamulla iho on persikkainen ja pehmeä. Niin kimmoisa, ettet usko ennen kuin kokeilet. Ylimääräisen naamion voi painella ihoon tai pyyhkiä pois. Kasvonaamiota voi toki käyttää myös normaalisti, jolloin sen annetaan vaikuttaa iholla 10 minuuttia. Näin kolmenkympin paikkeilla tällaiset antioksidanttipitoiset ihonhoitotuotteet ovat aika pakollisia, sanonpahan vaan.

Viikon paras sekoaminen tapahtui, kun huomasin, että Minna Parikan kuuluisia puputennareita myydään vihdoinkin kokomustina myös naisille. Tai pienijalkaisille, jos unohdetaan nämä sukupuoliasiat. Todisteena olisi kuvakaaappaus Parikan verkkokaupasta. Joku tästä minulle jo vinkkasikin, mutta unohdin uutisen – kunnes törmäsin siihen Instagramissa. Nyt mietin, tarvitsenko kokovalkoisia tennareitani enää, jos ostan nämä kokomustat. Kyllä se käytännöllisyys vaan voittaa mustan värin muodossa, vaikka ajattelin, että valkoiset ovat kivemmat. Mutta puolustaudun sillä, että siihen aikaan mustia pupuja myytiin vain valkoisilla pohjilla ja siitä versiosta en niin välitä. Tästä välitän.

Viikon paras huomio koskee ystävääni Netflixiä. Joulukuun alussa muutamakin suosikkisarjani sai uusia kausia katsottavaksi, joten myöhäiset illat, kun minulla on vihdoin hetki aikaa hengähtää itsekseni, kuluvat uusimpia jaksoja kahlaten. Valehtelevien viettetelijöiden uusimman kauden katsoin jo, tällä hetkellä tuijotan Dexterin viimeisen kauden viimeisiä jaksoja. Jos saa esittää toiveita, seuraavaksi voisin haluta katseltavakseni lisää RuPaulin Drag Race -jaksoja ja Grace and Frankie -komediaa. Tästä mittaamattomasta onnentunteesta ei ole kuvaa, pahoittelen! :D