Muistoja Porista ja skumppamuijasta

Neiti on kovin hajamielinen, sillä neitihän on unohtanut postata kuvat Porin visiitiltään ja se tehtiin sentään kesällä. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä tunnelma eräältä aurinkoiselta päivältä, jonka vietin Porissa. Juna-asemalla minua vastassa oli Veera, jonka kanssa olin lupautunut vietttämään puolikkaan päivän hänen kotikentällään. Oli kiva saada nähdä paikat, joista oli kuullut lukemattomia tarinoita. Vähän kuin tapaisi tyypin, jonka kanssa on netissä jutellut vuosikausia, mutta tällä kertaa olin sokkotreffeillä kokonaisen kaupungin kanssa. Ihan hyvät treffit kyllä, ei mitään valittamista.

Skumppamuijan, joka siis tuli minua  vastaan pienen kuoharipullon ja kahden retkimukin kanssa, kanssa suunnattiin nopean välilaskun kautta Puuvilla-kauppakeskuksen Tamariniin lounaalle. Siellä seuraamme liittyi ihana nainen, johon olen tutustunut blogini kautta.  Aika lentää hyvässä seurassa huonojen juttujen keskellä, joten pian olikin aika vaihtaa sijaintia, jotta ehtisin kokea mahdollisimman paljon yhden päivän aikana. Jälkiruuaksi maistelimme kovasti kehutun Jätskibaari Vohvelin minikokoisia jäätelöpalloja, jotka olivat ihan valehtelematta yksiä herkullisimpia jäätelömakuja, mitä olen koskaan maistanut. Vohvelikuppikin oli kotitekoinen eikä mikään tehdashöttö. En voi sietää niitä teollisia vohveleita!

Lopulta oli aika lähteä kotia kohti. Junamatka oli rentouttava, sillä kuten olen useasti täälläkin todennut, matkustaminen on minusta välillä jopa kivempaa kuin matkakohteessa oleilu. Oikeastaan jäin pois Toijalassa, sillä jätin pojan sinne vanhempieni luokse hoitoon puolikkaan päivän kestäneen lomareissuni ajaksi. Vähän ennen junan lähtemistä ehdimme vielä etsiä ystävälleni kihlajaislahjan Ratsulasta, josta Veera tekee aina superlöytöjä. Mietin koko junamatkan, onko lahja mieleinen vai oliko se ihan hutiostos. Paketin sisällön sen saaja paljastikin jo lahjan omassa blogissaan. Kaikilla kun ei kestä viikkokausia jalostaa postausideaa tekstiksi ja vielä julkaista sitä blogissaan. Voi nolo minua! :)