Metsän kautta syksyiselle lounaalle

Hyvää huomenta, ja terveisiä Forssan kainalosta! Eilen könysimme Jonnan kanssa Onnibussiin heti aamusta ja matkustimme aamusumussa kohti viikonloppua, jota on muutama kuukausi odotettu todella intensiivisesti. Jo kesällä sovittu mökkiviikonloppu oli vihdoin alkamassa. Tämän tempauksen vuoksi en edes niin jaksanut harmitella, että jätin väliin perjantain blogigaalan, josta koko blogimaailma tänään kirjoittaa. Jouduin valitsemaan, milloin oikeasti tarvitsen lastenvahtia, ja ensi viikon matka Tanskaan sekä tämä mökkimatka voittivat pönöttämisen makkarankuorimekossa. Mutta sellaista se  elämä on, menot nyt vaan on pantava tärkeysjärjestykseen.

paitamekko – H&M

kengät – Sorel (saatu)

Jos kuvien vihreä paitamekko näyttää etäisesti tutulta, muistatte ehkä erään haavekollaasin, jossa siitä vähän aikaa sitten haaveilin. Metsästin oikeaa kokoa melkeinpä muutaman viikon, kun kaupasta löysin vain keltaisen version mekosta ja netistä oli lähes aina koot loppu. Nyt sain käsiini vihreä mekon, josta kerroin jo huonekaverilleni Karoliinallekin innoissani Kööpenhaminassa, kun haaveilimme hotellihuoneessa ihanista vaatteista. Alkoi olla jo sellainen olo, että koko vaatekaappini sisältö on yläasteaikaista, menneisyyteen oudosti jumiutunutta ja tylsää. Muutaman kymmenen euron sijoitus viskoosimekkoon todellakin kannatti.

Eilinen mökkilounas vei kyllä vähintäänkin kielen mennessään. Risoton ohjeen olen julkaissut jo aikaisemmin täällä, joten jos ette ole kokeilleet sitä, nyt on hyvä aika. Eikö olisikin ihanaa nautiskella risottoa rennon sunnuntain kunniaksi? Sen valmistaminen ei ole edes vaikeaa. Tärkeintä on ostaa oikeaa risottoriisiä ja olla kärsivällinen liemen lisäämisessä. Jotenkin ajattelin kesällä, kun suunnittelimme tämän syysreissumme menua, että poimisimme risottoon tulevat sienet itse, mutta olisi pitänyt arvata, ettei niin käy näiden naisten kanssa. Salla osaa olla välillä laiskuuden multihuipentuma, mutta saa sen anteeksi, koska lainaa mökkiään minulle ja Jonnalle. Nyt taitaa napsahtaa aamupalanakki, joten lähden tästä paistamaan pekonia. Toivottavasti Jonna avaa samppanjapullon pian, niin väsyneiden juttujemme taso nousee edes himpun verran.

Viettäkäähän tekin ihana sunnuntai, ja harkitkaa sitä risottoa! :)