Hapsuin koristeltu bleiseri on odottanut vaatekaapissani kevättä jo muutaman viikon ajan. Kun muistin, että H&M:n erikoismallisto tulikin myyntiin jo nyt eikä vasta kohta, ajattelin kuvata bleiserin blogiini ennen kuin se myydään mahdollisesti loppuun. Siksipä bleiseri pääsi osaksi päivän asuani päivänä, jona päätin, että hiuksistani saa kunnon nutturan, kun vaan jaksaa yrittää kunnolla. Harmi, etten omista kissaa, sillä veikkaanpa, että jokainen katti sekoaisi tällaisesta tupsutytöstä pahemman kerran. Luulisivat kissaraukat, että jonkinlainen tupsujumala on astunut maan päälle vain niitä ilahduttamaan. Voi kissat, miten paljon niitä rakastankaan! *typerä, onnellinen hymy*

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myös tämän samaisen kevätmalliston sifonkitunika, jota jo aiemmin himottelin, on muuten nyt myynnissä, mutta pidin kuin pidinkin pääni enkä tilannut sitä itselleni himotuksesta huolimatta. Keskityn nyt täysillä tähän bleiseriin, jonka sain itselleni mallistosta valita. Vaatekaappi pääsi torstaina sellaisen karsimiskohtauksen uhriksi, ettei sinne tarvitse ostaa hetkeen mitään lisää. Päin vastoin, kirpputorille olisi menossa jätesäkkitolkulla tavaraa, kun vaan saisin jonnekin tavarani raahattua. Pitää miettiä, josko portaalin bloggaajien kesken järjestettäisiin ihan oma kirpputoritapahtuma, jossa voisi tavata vakkarilukijoita ja jutustella vähän enemmän kuin “normaalikirpputorilla”. Tai sitten lahjon jonkun naputtelemaan kaiken nettihuutokauppaan ja toisen tyypin postittamaan kaikki myydyt tuotteet. Itse en sitä rumbaa tällainen tavaramäärän kanssa aion käydä läpi, se on suoranainen itsemurha.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

toppi – Guess by Marciano

bleiseri – H&M (saatu)

housut – H&M

kengät – Steve Madden

Hpasubleiserin lisäksi postauksellani on hieman toisenkinlainen teema. Sain tiistaina sähköpostia optimistiopiskelijalta(:D) ja eräs kappale viestistä jäi kummittelemaan mieleeni:

“Negativiisuus myy, samoin ongelmat, katastrofit ja väkivalta. Arkipäivän onnen hetket – poikaystävän keittämät aamukahvit tai opinnäytetyössä edistyminen – jäävät huomaamatta itse kultakin, erityisesti mediamoguleilta. Ideamme siis on haastaa meidät kaikki & teidät kaikki yhteisiin talkoisiin jakamaan hyvää tänä onnellisena vuonna 2014 aina ylihuomisesta alkaen. Ei vuodessa pitäisi tarvita yhtä erityistä päivää olla iloinen tai tuntea olonsa onnekkaaksi, sillä jokaisessa päivässä on jotain hyvää.“

Siksipä keskityn tänään pieniin, hyviin asioihin isojen murheideni sijaan. Tämän Recycle the Smiles -projektin soisin leviävän muihinkin blogeihin ja blogeista lukijoiden kautta ihan kaikkialle. Mutta nyt jätetään höpinät sikseen. Tässäpä minun päivän iloni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAdas lamppuOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Poikaystäväni on siitä hassu tyyppi, ettei hän aina osaa jaotella asioita tärkeisiin ja ei-niin-tärkeisiin. Rakas halusi auttaa asunnon sisustamisessa, mutta sen sijaan, että keittiössäni olisi nyt ruokapöydän ääressä edes se yksi tuoli, minulla on lamppu. Kyllä, huoneessa, jossa ei ole sohvaa, televisiota tai oikeastaan mitään muutakaan, on nyt upea lamppu. Rakastan kyllä tuota lamppua, sillä kuolasin sitä monesti kävellessäni töihin sisustusliikkeen ohi. En silti olettanut saavani lamppua koskaan, sillä olin ajatellut, että sijoitan ensin pakollisiin huonekaluihin ja ostelen vaikka kierrätyskeskuksista halpoja tuoleja keittiöön ja vielä jostakin sen puolimädän sohvan olohuoneeseen. Myönnän, että lamppu teki minut onnelliseksi. Mikä SINUT teki tänään onnelliseksi? :)