Surullinen sunnuntai
Menneen kesän ja syksyn aikana blogiini on tupsahdellut tasaisin väliajoin kertomuksia siitä, miten tasapainoiseksi ja onnelliseksi tunnen itseni nykyään. Näillä postauksilla ei suinkaan ole yritetty johtaa lukijoita harhaan, vaan tunnetilat ovat olleet todellisia. Aallonharjalla ratsastaessa sitä tajuaa kuitenkin turhan selkeästi vanhan totuuden. Kaikki, mikä menee ylös, tulee todellakin aikanaan alas. Aallonpohja on nimittäin jälleen saavutettu. Olen pitänyt koko päivän puhelintani kiinni. En ole käynyt blogissani tai postaillu Facebookiin ennen kuin kello oli jo kuusi illalla. Eilen töiden jälkeen itkin 2,5 tuntia.
Samaan tapaan kuin hyvät asiat vetävät toisiaan puoleensa myös pahoilla asioilla on tapana kasaantua. Sain eilen kuulla työvuoroni alussa pikkusiskoni joutuneen päivystykseen aamuyöllä ja diagnoosina saatu sairaus ei ole mitään olankohautuksella ohitettavaa. En ehtinyt syödä töissä juuri mitään, sillä asiakasvirta oli tauoton ja tein yksin koko kahdeksan tunnin vuoron ilman lepotaukoja. Tappelin minulle tärkeän ihmisen kanssa, koska kiukkuisena ja surullisena en osannut asettaa sanojani oikein. Kaiken kukkuraksi päädyin vielä lukemaan itsestäni keskustelua, jollaista kenenkään ei pitäisi joutua kahlaamaan läpi. Kamelin selkä katkesi, samoin äärimmilleen venynyt pinnani. Hymyilin päivän loppuun, mutta kun pääsin kotiin, kaikki pääsi valloilleen.
Se tunne, kun on itkenyt niin pitkään, ettei kyyneliä vaan ole enää, on utopistinen. Päätä särkee, kasvot ovat turvonneet ja tunnottomat, on oudon kylmä ja väsyttää. Tästä ravisuttavasta kokemuksesta toipumiseen tarvitaan yksi surullinen sunnuntai. Tavallaan tasapainotuspäivä tai jotakin sinne päin. Mutta sillä hetkellä, kun todellinen aallonpohja on saavutettu, eräs fakta kirkastuu taas mieleen. Täältä pohjalta pääsee vain takaisin ylöspäin. Ehkä jo huomenna.
essiessi
paljon, paljon voimahaleja täältä ♥
MouMou
Kiitos, niitä todellakin tarvitaan. <3
Pärpi
Tosi paljon tsemppiä ja jaksamista sinulle. Toivottavasti rakas pikkusiskosi paranee pian, ja muutenkin asiat alkavat menemään taas parempaan suuntaan <3
MouMou
Eiköhän tämä helpota, kun saadaan selvillä, mikä kaikki on pielessä ja kuinka pahasti. :( </3
Mimmu
piristystä !
MouMou
Sitä odotellessa, kiitos. <3
Mea
Voimia ihan kamalasti, kyllä asiat aina järjestyy lopulta parhain päin. <3
MouMou
Toivotaan niin. <3
naela
Voimia <3
MouMou
Kiitos. Niitä tarvitaan. <3
Juusku
Voimia sulle ja siskolle myös! Ei tähän oikein mitään muuta pysty kommentoimaan :/
MouMou
Kiitos. Epäselvät tilanteet ovat niitä kaikista pahimpia. :(
Katya
Voi ei, rupes oikein harmittaan ku luki tätä. :/ Mutta niinhän se on, että suunta on vaan ylöspäin ja kyllä kaikki sit alkaa taas helpottaan! Jaksamisia ♥
MouMou
Kiitos. Pakko uskoa parempaan huomiseen. <3
Milluri
Jaksamisia! <3
MouMou
Kiitoksia. <3
id
Voimia. <3
MouMou
Kiitos. <3
snowflake
Sanattomaksi vetää, paljon voimia <3
MouMou
Kiitos. Vähän hämmentynyt olo täälläkin, kun kaikki on sekaisin. :(
Piasi
Ikävä kuulla siskostasi :(
Tsemppiä, MouMou ja toivottavasti asiat menee eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla!
MouMou
Kiitos. Eiköhän tähän joku ratkaisu löydy. Pääasia, että sisko on hengissä. Nykylääketiede pystyy kuitenkin melkein ihmeisiin. <3
Alibullenin neiti
Voimia! Itelle kävi juuri tänä syksynä niin että kaikki oli jeejee eikä huolia tuntunut olevan. Sitten tapahtui jotain (en vieläkään tiedä mitä) ja sain kunnon hermoromahduksen. En ole itkijätyyppiä, olen sisäistänyt, että minä en saa itkeä, koska olen vahva. Kun sitten tuli olo, että nyt ei jaksa ja itkin koko päivän kun kotiin pääsin, hämmennyin itsekin. Läheiset joille asiasta kerroin, järkyttyivät.
Nyt luulin selättäneeni kaiken, kun sain vähän lomailla ihan rauhassa, mutta eilen itkin taas muutaman tipan ja tänään tuntunut että näin sitä taas mennään. Eikä tänäänkään positiivisia uutisia ole tullut, päinvastoin. Ahdistaa eikä ole ketään jolle kertoa mikä on.. Ehkä sen takia avauduin tähän :D Toivottavasti teillä kääntyy kaikki hyväksi <3
MouMou
Ehkä se avautuminen tekee hyvää. Mä en oikein sellaista osaa kellekään kasvotusten tehdä. Pitäisi kai opetella.
Iso hali sinne ja kiitos myötätunnosta. <3
Kati
Jaksamista teille!
MouMou
Kiitos paljon.
linda
Mulla on niiiin samat tunnelmat täällä, oon itkeskelly tässä nyt pari päivää ja niin kaikki mitkät voi mennä pepulleen niin on sit kans menny. :( Mutta tosiaan, tässä hetkessä ei voi ku uskoo ja luottaa siihe että tästä on enää s uunta vaan ylöspäin. :/ Haleja! Syön joulusuklaata ja poltan tuikkuja, vähän edes auttaa!
MouMou
Haleja sinnekin. Polttaisin kynttilöitä, mutta ei ole tulitikkuja, enkä kehtaa lähteä ostamaan, kun silmät on suunnilleen muurautuneet umpeen. :(
Cole
awww… tälläiset kökköpäivät on kyllä niin hanurista. jaksamisia ja siskolle paranemisia, kyllä se aurinko taas sinne mörmelinkoloon alkaa helottaa :I
http://bit.ly/2Uk0lo
<3
MouMou
<3
Joanna
Voi muru, älä itke.♥ Haleja! (Sunkin olisi pitänyt ostaa halikuutti, se oikeasti auttaa!)
MouMou
Onneks mulla on koira ja toinen koira ja nalle ja iso tyyny. Tosin ne on kaikki vähän märkiä nyt. <3
Pippuri
Olen kirjoittanut vaikka mitä, mutta aina pyyhin tekstin pois. En osaa sanoa muuta kuin lähettää hirmuisasti voimia ja lämpimiä isoja halauksia! Sinulle ja siskollesi! Toivon niin, että kaikki kääntyy hyväksi mahdollisimman pian. Pakkohan niin on käydä. Haluan uskoa, että hyviä asioita tapahtuu hyville ihmisille, ja uskon myös että kuulut siihen ryhmään.
MouMou
Kiitos. Kiitos ihan oikeasti. Helpottaa hirvittävästi avautua blogissa, kun ei osaa kasvokkain kellekään puhua. <3
Pippuri
Ei kestä kiittää. Toivottavasti helpottaa. Eihän keinoilla ole väliä, kunhan se vaan auttaa.
Ja sitä vartenhan täällä ollaan. Että joskus voi tehdä “vastapalveluksen” upealle naiselle, joka antaa niin paljon meille <3
MouMou
Kyllä tässä tuli jo harkittua, jos pyytäisi töistä lomaa. Mutta toisaalta, en voi auttaa kotona sen enempää. :(
Pippuri
Mutta et auta ketään niinkään, jos raadat töissä silloin, kun sinulla ei ole siihen voimia. Et itseäsi, työpaikkaa, ketää.
Mutta tiedän, että osaat tehdä itse kyllä sinulle parhaan päätöksen.
Kunhan muistat, että on myös ihan oikein huolehtia itsestään ja perheestään, silloin kun tilanne sitä vaatii. Vaikka tiedän kyllä, avuton olo siellä kotona on ihan kamala. Kun haluaisi auttaa, mutta ei vaan osaa.
MouMou
Pelkään, että tartutan hysteriani muihinkin. Jos itsellä olisi vakava sairaus, tahtoisin tukea enkä hullua siskoa, joka hokee, kuinka kuolen pian ja kuinka kaikki on huonosti. Pitänee miettiä, mitä teen. :(
Pippuri
Mieti rauhassa.
Kunpa osaisin neuvoa jotain mahtavaa, joka ratkaisisi kaiken, mutten osaa.
Tottahan se on, että siskosi tietää varmasti että ajattelet häntä ja välität vaikket fyysisesti vieressä olisikaan. Ja vaikka vähän panikoisitkin, niin kyllä siskosi varmasti sinut tuntee ja tietää, että sekin on merkki välittämisestä.
Nuku yön yli (toivottavasti saat unta!) ja mieti rauhassa.
Ps. en osaa kertoa mitään tässä asiassa auttavaa, mutta kerronpa silti sen, että lupasit aiemmin syksyllä adoptoida silloin neulomani myssyn, jos en aikoisi sitä itse käyttää. No, se tuli käyttöön kumminkin, mutta kävinpä ostamassa punaista lankaa lempi-bloggaajaani ajatellen ja neulon parhaillaan pipoa, jota MINÄ en ikinä aio käyttää!
MouMou
Kyllä se taitaa, kun koko ajan pommitan puhelimella. Ja lähetin suklaata, kun fyysinen rasitus on kielletty. <3
Pisteitä piposta. Aiheutit tänään ensimmäisen hymyn. :)
Pippuri
Suklaa on mahtava korvike fyysiselle rasitukselle!
Ja hyvä <3
MouMou
Paras. <3
Miniananas
:( valtava vyöry voimia täältäkin.
Ehkä huomenna näyttää jo tältä:
http://www.google.fi/imgres?num=10&um=1&hl=en&client=firefox-a&tbo=d&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1366&bih=664&tbm=isch&tbnid=AV0OtIYmM-O7LM:&imgrefurl=http://cute-overload.blogspot.com/2011/08/otter-mania.html&docid=OCrd3VnnhWI4cM&imgurl=http://2.bp.blogspot.com/-dHN74cOtn7M/Tle3vsf5ocI/AAAAAAAAH_c/ftQMaVfp0ZI/s1600/otters.jpg&w=612&h=379&ei=pdfEUOPNCcmH4gS4-4HwDA&zoom=1&iact=hc&vpx=241&vpy=374&dur=1614&hovh=177&hovw=285&tx=144&ty=136&sig=102000154214700765909&sqi=2&page=1&tbnh=142&tbnw=221&start=0&ndsp=28&ved=1t:429,r:15,s:0,i:125
Aika järkäle linkki. Mutta olkoot.
Toivottavasti asiat järjestyy! Hyville ihmisille soisi vain hyviä asioita.
MouMou
Toivottavasti. Onneksi rakas ystävä tulee kylään huomenna. Kun vaan siskostakin pidettäisiin huolta. <3
Ida
Paljon voimahaleja ja jaksamista niin sinulle, perheellesi kuin siskollesikin. :/
MouMou
Kiitos. Toivottavasti pian voin jo nauraa tälle ja kaikki on ollut omaa ylireagointiani. Pelottaa vaan, ettei ole.
Maria
Eikä! Tuli surullinen olo sun puolesta. Hirmuisesti voimia sulle, siskolle ja koko perheelle ja tsemppihali! <3 Ei se kai auta kuin yrittää uskoa, että kaikki kääntyy hyväksi.
MouMou
Kiitos. Uskoa pitää ja toivoa parasta. <3
LotttaJ
Voi ei kun musta tuntuu aina niin pahalta lukee noista bloggaajista kertovista nettikeskusteluista! :( Ei sitä vain voi käsittää mikä saa ihmisen kirjoittamaan kaikki mahdolliset negatiiviset ajatuksensa ja mielipiteensä mahdollisimman inhottavaan sävyyn nettiin. Eikä toi sun päivä muutenkaan kovin herkulliselta kuulosta. Muistan myös parin vuoden takaa oman pikkusiskoni kahden kuukauden, epätietoisen sairaalajakson (mitään vikaa ei löydy mistään mutta silti sisko oli kaukana terveestä). Jostain syystä siskoni parani, ja toivon todella ja tahdon uskoa että sun siskolle käy yhtä hyvin!
Aina kun mulla on tollanen samanlainen fiilis kun sulla tänään, lueskelen kaikkia ihania ja elämäniloisia blogipostauksia joista saa edes ripauksen iloa omaankin päivään, ja aika paljon just sun blogi on mulla se piristäjä. En tiiä miten ite pärjäät kun sulla ei oo sun omaa blogias piristämässä päivää… :D
Ihan hirveän usein en tänne mitään kommentoi (don’t know why!), mutta nyt on varmaan sellainen päivä takana että mitä useamman tsemppihalin saat niin sitä parempi. Nyt vain yrität nukkua hyvät ja mahdollisimman pitkät yöunet niin aamulla toivottavasti kaikki näyttää kirkkaammalta. <3
MouMou
Kiitos kommentistasi. En useinkaan kirjoita näitä surullisia fiiliksiä, jotta blogi pysyisi piristävänä. Nyt oli vaan pakko. Toivottavasti pian taas hymyilyttää. <3
Joppana
Toivottavasti asiat selviää pian! Pahinta tosiaan on se tietämättömyys. Voimia ja jaksamista toivotan minäkin.
MouMou
Sitähän se on. Aika näyttää. :(
-A
Voimia!!! :)
MouMou
Kiitos!
moniQ
Paljon voimia ja haleja sulle ja perheelles<3 Toivotaan että kaikki järjestyy.
MouMou
Kiitos. Pakko järjestyä. <3
ÄnTee
Nyt osui kyllä valitettavasti todella kohdalleen tää teksti.. Täällä on itketty silmät päästä, pakattu tavaroita ja purettu kassit lopulta. Oon riidelly maailman tärkeimmän ihmisen kanssa ja ollut enemmän tai vähemmän k***pää viimeiset kolme kuukautta. Syynä lienee äidin yht´äkkinen kuolema, ja sen tuomat ongelmat. Kun yrittää olla reipas ja esittää, et kaikki on hyvin, ni kai se sit kostautuu pahimmalla mahdollisella tavalla.. Ei kai se ihminen, joka yrittää auttaa ja tukea, jaksa loputtomiin kuunnella nillitystä ja kattoo yhtä, jolla on elämänhalu jossain todella syvällä… No toivottavasti tästä vielä noustaan. Joten tsemppiä ja jaksamisia sinnekin päin!
MouMou
Niin se tekee. Harrastan itse samaa esittämistä ja hymyilen, vaikka mikä olisi. Sitten on muutama ihminen, jolle voi puhua. Harmi vaan, etteivät he ole aina saatavilla.
Toivottavasti sielläkin joku sinua kuuntelee. <3
Nina
Voi ei miten kamala juttu, jaksamista <3
Pystyn kyllä samaistumaan tunteeseen, täällä vedettiin kanssa vuosi sitten matto aika rajusti jalkojen alta kun sopivasti syntymäpäivänäni avomies sairastui vakavasti ja joutui sairaalaan. Etenkin kun ensimmäiset kymmenen tuntia päivystyksessä oli juuri tuota epätietoisuutta kun eivät saaneet selville mikä vaivaa. Tavallaan diagnoosi oli sitten oikeastaan helpotus, vaikka vakavasta jutusta olikin kyse. Mies sai sitten hyvää hoitoa ja parani. Toivottavasti teilläkin asiat kääntyy parhain päin :)
MouMou
Kamala tilanne teilläkin. Voin vain kuvitella tuon pelon. :(
Tipitii
Haleja täältä… uskotaan parempaan huomiseen ja siihen että asiat järjestyvät <3
MouMou
Uskotaan. <3
Safiiritar
Voimia sinulle(ja siskollesi myös) :)
MouMou
Kiitos.
Maria Morri
Voimahali myös täältä sinne! Toivottavasti siskosi on kunnossa!
Itku on puhdistavaa, tekee myös kuuleman mukaan hyvää hermostolle sen rentouttavan vaikutuksen (se tunne, kun on niiiin voimaton kaiken parkumisen jälkeen) takia. Vaikka se tuntuu nurinkuriselta ajatukselta, niin itku on siis tavallaan myönteinen asia!
http://www.tiede.fi/artikkeli/99/kun_tunteet_kuohuvat_itku_rauhoittaa
MouMou
Jotenkin niin se on tullut aina järkeiltyäkin. Sillä kun saa itsensä jotenkin niin väsyksiin, ettei jaksa edes miettiä mitään.
Niina
Toivon sinulle murunen kaikkea hyvää ja jaksamista vaikeimmilla hetkilläsi, voimahalaus ja tsemppauksia sinulle <3
MouMou
Kiitos kovasti. <3
Einy
Voimii sulle tosi paljon! On hirveetä kun läheinen sairastuu pahasti. Toivon koko sydämestä, että sun siskos paranee. Tiiän myös tunteen, ku kaikki tuntuu olevan huonosti. Syystä tai toisesta. Ainoo mikä itellä on auttanu on musiikki ja liikunta. Mut toivon todella, että sun olos muuttuu taas hyväks. Pärjäile! <3
Ps. Oon aivan jääny sun blogiin koukkuun, se on oikeesti tosi hyvä ja innolla aina luen (:
MouMou
Kokeilen huomenna molempia, jos ehdin. Musiikki auttaa kaikkeen, kunhan ei vahingossa pistä itkusoittolistaa.
Jni
voimia!
MouMou
Kiitos paljon!
RagDoll
Voih. Pääsi itku. Tuli niin paha mieli puolestasi.. Kamalinta on, kun jotain pahaa tapahtuu rakkaille immeisille.
Paljon haleja sinne. <3
MouMou
Niihin ei kyllä saisi koskea. Mieluummin ottaisi kaiken pahan itselleen. :(
Karolina
Itkeminen on itsellekin tuttua. Joskus se tekee hyvää, joskus sitä on liikaa. Muistan itsekin toissa kesältä päiviä, jolloin olin itkemisestä niin turta kuin vain ihminen voi olla. Juuri se tunne silmissä, päässä ja mielessä.
Sinulle oikein kovasti voimia, samoin pikkusiskollesi ja koko perheelle. <3
MouMou
Tuttu tunne. Kiitos tsempistä!
Ricshu
Voi kurjuus.. Paljon voimia koko perheelle ja muille läheisille <3 Toivotaan parasta nää tälläset ei oo koskaan kivoja.. :'(
MouMou
Ei. Eikä näitä oikein voi vältelläkään. :(
sinna-riikka
Voima halaus sinulle Iina ja pikkusiskollesi myös <3
MouMou
Kiitos ihan valtavan paljon. <3
Kissis
Voi itku. :( Mun on monesti pitänyt ohi kulkiessani napata jotkut hyvät smoothiet matkaan ja tulla moikkaamaan sua tiskin taakse ja just eilen erään toisen bloggaajan kanssa siellä alakerrassa piipahdettiin ja kerroinkin, että olet siellä ylhäällä töissä. Eilen olisi ehkä voinut olla just sopiva hetki tuoda vähän piristystä sulle hyvän juoman ja kahden höpöttäjän muodossa. :(
MouMou
Kiva ajatus. Onneksi hyvä ystävä kävi eilen juuri moikkaamassa, niin ei ihan 100-prosenttisen kamala vuoro ollut. :/
Mimmi More To Love
Iso syleily <3
MouMou
Se toimisi nyt kyllä aika optimaalisesti. <3
SuskiKo
Voi sua. oikeasssa olet, tästä vain sitten ylöspäin.
Mut mä en voi käsittää sitä asiaa että miten meillä (sulla ja mulla) voi olla samanlaisia fiiliksiä aina välillä? (en nyt todellakaan tarkoita että noin samoja asioita tapahtuu täällä eikä noin kauheita enkä toivo sellaista kenellekään) Mulla oli tänään mielessä enkä tietenkään ehtinyt niitä vielä kirjoittaa edes ylös.. se että pitää tippua välillä tosi korkealta ja nousta taas ylös. elämässä tulee takapakkeja, todellakaan niitä ei tarttis olla niin paljon, niin elämä jatkuu. Mun pitää ottaa itseäni niskasta kiinni erään asian suhteen, sen totesin viikon sairasloman jälkeen…
Toivon kaikkea hyvää ja jaksamista sinulle Ja Siskollesi. Olette toistenne tukena, missä vain milloin vain. Silloin otat aikaa itselle etkä ajattele blogia.
(olikohan tässä nyt mitään päätä eikä häntää, niin surullinen olen sun puolesta. VoImIA!)
MouMou
Säästän sun aikaa vaan, kun kirjoitan meidän ajatuksia ylös. Voit sitten joskus tehdä saman mulle, kun mulla on kiire. Kiitos tsempistä. <3
pinja
Voimia todella paljon sekä sinulle että siskollesi. <3
MouMou
Kiitos. Koetan pistää telepatisesti siskolle kaikki tsempit ja halit eteenpäin.<3
ulla
Voi Iina, ottaa sydämestä lukea näitä sanojasi varsinkin kun omat fiilikseni ovat lähes sanasta sanaan samat (pikkusiskoa lukuun ottamatta, onnekseni). En tiedä, pitäisikö tekstisi tulkita niin, että laskut ja nousut ovat myös osittain oman pääsi sisäisiä — itselläni näin on. Vuosien saatossa olen oppinut ymmärtämään tätä puolta itsestäni. Voimakkaista ilon ja onnen hetkistä joutuu välillä maksamaan toisen ääripään tunteina. Nykyään kuitenkin olen päätynyt siihen tulokseen, että olen mieluummin tällainen kuin tasaisempi versio. Tiedän nimittäin, et näitä surullisia aikoja seuraa loistavat ilon ajatkin taas joskus. Ja niin sinullakin <3
MouMou
Niitä odotellessa. Kun vaan pääsisi jo kotiin. <3
pinsku
Voi ei, kamalasti voimia<3 Toivottavasti asiat lähtee nousuun mahollisimman pian:( tossa pari viikkoa sitten ystävä koki tosi rajun matto alta -tilanteen ja siellä sitä itkettiin monta tuntia yhdessä… läheisille tapahtuvat pahat asiat on vaan aina niin kauheita. Iso voimahali sinnepäin<3
MouMou
Tuntuu kyllä hurjan pahalta. Varsinkin, kun ei voi olla lohduttamassa. :(
Marjo
Kyllä sieltä pohjalta tie johtaa vain ylöspäin, niin toivottomalta kun välillä saattaakin vaikuttaa :) Eikä aina edes tarvitse pysyä vahvana, ei kukaan pysty siihen. Jos itkettää, anna itkun tulla, itsesäälinkin, kunhan ei jää siihen rypemään. :) Itsekin koin tänä kesänä elämänmuutoksen MS-diagnoosin saatuani. Se pisti itseni ja myös läheiseni koville. Sen jälkeen sekä minä että poikakaverini menetimme työmme, ja tilannetta on nyt märehditty tässä koko syksy. Toivotonta oloa on kuitenkin kovasti helpottanut läheisten tuki. Siskosi varmasti jaksaa taistella sairautensa kanssa, kun hänellä on sinut ja muu perhe tukenaan :) Hienoa, että jaat tuntojasi itsekin, etkä jää yksin. On tuollainen tieto valtava taakka läheisellekin… Tsemppiä ja voimia kovasti! <3
MouMou
Ei teilläkään helppoa ole ollut. Mutta sinä ja muut, jotka jaksatte tsempata kaikesta huolimatta, lujitatte uskoa siihen, että kaikesta selviää. Kiitos. <3
Nonna
Voihan itku :( Veti kyllä aika sanattomaksi.. Onneksi asioilla on tapana järjestyä ennen pitkää tavalla tai toisella vaikka se joskus mahdottomalta ajatukselta tuntuukin. Hurjan paljon voimia sinulle ja perheellesi. <3
MouMou
Kiitos. Eiköhän kaikki hiljalleen suunnilleen normalisoidu. <3
Katja
Voi ei, tulipa surullinen olo jo kun näin Fb-päivityksesi ja postauksesi otsikon. Ihan hurrrrrjan paljon siis jaksamista ja tsemppiä sinulle, siskollesi ja muullekin perheelle!
Kuten Maria Morri sanoikin, itku tekee hyvää, itsellä ainakin kunnon itkukohtauksen jälkeen (kun kaikki on tiristetty ulos, kuten sanoitkin) olo on toki hieman sekava ja tukkoinen ja turvonnut, mutta samalla oudon rauhallinen. Ja rakkaimmat nallet ja miehen paita märät, sekä roskis täynnä nenäliinoja.
Toivottavasti siis itku helpottaa edes vähän ja toivottavasti siskosi paranee, oli diagnoosi mikä hyvänsä!
Näin virtuaalinen hali vaikka olenkin vain kommentoija blogissasi ♥
MouMou
Toivon, että oikea ratkaisu löytyy pian. <3
Ansku
Mä olen käynyt jokin aika sitten aallonpohjassa. Suunittelin jo lääkäriin menoa, jos saisi jotain nappia mikä helpottaisi. Sitten päätin tsempata ja pääsin kuin pääsinkin omin voimin suosta. Se oli jännä tunne. Että pärjäsi itse. Aiemmin olen tosiaan turvautunut niihin nappeihin, mutta koska häät on tulossa, halusin että voin nauttia oikeasti myös onnen hetkistä. Viimeksi lopetin bloggailunkin kun masennus yllätti. Se oli elämäni yksi huonommoista päätöksistä ja kadun sitä ehkä jopa päivittäin. Tsemppiä aivan hirveästi sulle! Olet ollut mun lempparibloggaaja jo kauan, ja toivottavasti jatkat hommaa edelleen, eikä sua pääse nujertamaan paskamaiset keskustelut tai mikään muukaan. Haleja! <3
MouMou
Kiitos. Niin kauan, kun tilanne ei ole toivoton, yritän selvitä itse. Toivon ja rukoilen, että tämäkin tilanne jotenkin raukeaa pian. <3
Siilikissa
Voi ei… :/ Oikein kovasti jaksamista koko perheelle.
MouMou
Kiitos oikein paljon.
roosa
Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin! Voimia todella paljon! <3
MouMou
Kiitän. <3
Susanna89
Kamalalta kuulostaa :/ tsemppiä!
MouMou
Kiitos. Pitää toivoa, että kaikki kääntyy vielä paremmaksi.
Jutta
Pitkään olen jo blogiasi lukenut ja kommentoinut vain silloin kun arvontoihin olen osallistunut. Mutta nyt tämä teksti pysäytti ja oli pakko päästä kirjoittamaan! Ensinnäkin voimahaleja sinulle ja siskollesi!<3 Tiedän että olet niin vahva ihminen (ainakin blogin perusteellaa) että et kovin kauan enään murehdi (jos noin voi edes sanoa)! Voin samaistua tilanteeseesi sillä itselläni on jatkunut vähän samantyylinen tilanne jo kuukausia! Itselläni auttaa vain puhuminen ja uskon että sitä sinäkin varmaan teet! Mutta kaikki järejstyy ihan varmasti! "Elämässä täytyy tulla myös takaiskuja jotta osaa arvostaa enemmän arjen pieniä asioita."
MouMou
Pitäisi kyllä opetella puhumaan. En vaan oikein luota kehenkään, kun on niin monesti tullut puukkoa selkään. Ehkä sitä voisi kasvattaa paksumman nahan, etteivät vastoinkäymiset tuntuisi niin pahalta. :/
Kiva, kun kommentoit. <3
Maria
Pakko kommentoida vielä tähän, kuulostaa nimittäin tutulta. Oon itsekin jossain määrin varautunut. Mutta onneksi jo yksikin sellainen, joille voi puhua, riittää. Ainakin ymmärsin, että sinun elämässäsi on sellaisia henkilöitä. Toivottavasti pääset pian siukun fyysiseksikin tueksi, vaikka mä tiedän, että hän tietää olevansa sun ajatuksissasi. Hali vielä. <3
MouMou
Ovat ihanaiset niin kaukana, että täytyy tyytyä puhelinyhteyteen toistaiseksi. :/
Venla
Tuttu tunne :( Voimahaleja sinne! ♥
MouMou
Kiitoksia paljon. <3
essi
Hirveästi tsemppiä täältäkin suht uudelta lukijaltasi! Muista, että on vahvuutta olla välillä myös heikko eikä siinä ole mitään väärää. Olet mielestäni todella rohkea kertoessasi blogiisi näin avoimesti myös elämäsi alamäet. Kaikkea hyvää elämääsi ja voimia perheellesi!
MouMou
Kiitos ja kiva, ettei tällainen postaus pelottanut heti uutta lukijaa pois. <3
Carmabella
Kauheaa varmasti kuolla tuollaisia uutisia läheisistä, varsinkin kun ei voi olla siellä lähellä tukemassa. :/ Tsemppiä ja halauksia sinne! ♥ Ootte rukouksissa. ♥
MouMou
Kiitos. Kamalaahan se on, kun ei pääse tueksi vielä pitkään aikaan. :(
Carmabella
Onneksi näemmä osaan vielä kirjoittaakin. :) *kuulla, ei kuolla..
-Smiley
Toivottavasti siskosi paranee! ja voimia sinne teille molemmille ja koko perheelle! (:
MouMou
Kiitos. Ei tästä enää parane, mutta oloa voi onneksi helpottaa. <3
tintti
Todella todella paljon voimia sinne <3 Sitä aina miettii, että miksi kaikki paha tulee aina sumana. En tiedä. Itsellekin muutto, ero, asuntostressi ja työpaikkastressi (kahden jälkimmäisen puute lähinnä aiheuttaa stressiä) sekä tietenkin yhden elämänvaiheen loppuminen. Mutta kaikki kyllä selviää <3 Ja jos siltä oikeasti tuntuu niin ota lomaa ja mene katsomaan siskoasi :)
MouMou
On kyllä jotenkin epäreilua, että pahat asiat kasaantuvat. :(
Nanni
Voi, jos voisin olla siellä sua halaamassa. Musta tuntuu pahalta sun puolesta, mutta samalla uskon ja toivon että kaikki pian muuttuisi edes hiukan paremmaksi. Voimia <3
MouMou
Samaa tahdon uskoa minäkin. <3
Jaaakko
Tällaisissa ikävissä uutisissa on se hyvä puoli, että tajuaa kuinka mitättömiä omat ongelmat lopulta ovat. Koitahan pärjäillä :>
MouMou
No, skaalansa niissäkin.
Minski
Koitahan jaksaa <3
MouMou
Koetan parhaani. <3
milli
Surut on hyvä surra silloin, kun surettaa. Toivottavasti olo helpottaa. Kun kohtaa ikäviä asioita, huomaa viimeistään, että mikä on oikeasti tärkeää. Paljon voimia!
MouMou
Ei tässä maaimassa oikeastaan ole muuta tärkeää kuin perhe. <3
Anna
Tsemppiä ja suuren suuri voimahali sinne. Kyllä kaikki muuttuu vielä paremmaksi, usko pois :)
MouMou
Toivotaan niin. Ja kai sitä kaikkeen tottuu.
nn
Ääretön ja pehmeänpörröinen karhumainen voimahalaus ja kunnon rutistus <3 Paljon hvyiä ajatuksia ja voimia sulle! Muista pitää itsestäsikin huolta, vaikka nyt moni asia tuntuiski tärkeemmältä <3 Jaksamista ei piisaa loputtomiin Tai oikeestaan piisaa, jos sitä käyttää säästeliäästi ja oikein <3 Pusuja!
nn
Ai nii, ja pysy poissa niiltä keskustelupalstoilta! Ja tää ei ollu pyyntö vaan käsky. Sieltä ei koskaan saa muuta kuin pahan mielen, ihan kaikki.
MouMou
Yleensä en niillä käykään koskaan, mutta kun kaveri linkitti, en osannut olla varoillani. :(
MouMou
Säästeliäisyys ei taida kuulua hyveisiini. Kiitos. <3
littleB
Isot halin rutistukset <3
MouMou
Oi, kiitos! <3
ele
Päänsilityksiä ja myötätuntoa. Kuvailit olosi niin elävästi, että ei ole itku kaukana täälläkään päässä. Voimia sinulle ja siskollesi! Toivottavasti aurinko paistaa pian!
MouMou
Pitää toivoa niin. Kiitos.
hilipatihippaa
Joskus kaikki paska kasaantuu ja purkautuu itkuna. Mutta hyvä niin. Muutoin me emme olisikaan ihmisiä vaan jotain robotteja.
Tsemppiä siskollesi ja toivottavasti kaikki menee parhain päin ja siskosi saa tarvitsemansa hoidon.
MouMou
Ihan totta kyllä. Fiksusti sanottu!
pasfi
Ymmärrän täydellisesti siun tunnetilan, sillä itse sain kokea samaa pariviikkoa sitten. Yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä laittoi viestin, jollaisen vastaanottamista olin jo pitkään pelännyt, sillä tiesin heti sen luettuani etteivät asiat olleet tosiaankaan kohdallaan. Stressi, paineet koulussa ja pelko ynnättynä viestiin aiheuttivat vain sen tietyn reaktion: itkun, joka kesti 1,5h. Pelko itselleen tärkeän ihmisen tilanteesta – varsinkin silloin kun ei juurikaan pääse paikalle itse lohduttamaan, on kamalinta.
Paljon haleja sekä voimia siis sinnepäin, kyllä asiat tästä vielä lähtevät parempaan suuntaan ! (sydän)
MouMou
Sitä se kyllä on. Tulee niin hyödytön olo, ettei voi olla tottakaan. :(
Marinmekko
Sinä olet aina ollut lukemistani bloggaajista se, jonka teksteistä tunteet paistaa eniten läpi. Itsekin aallonpohjilla useasti käyneenä tiedän, että joskus parasta on vain vetää kaikki johdot seinästä ja antaa sisäisten patojen murtua. Sillä tavalla sitä lataa akkuja. Välillä sitä miettii miksi pitää aina mennä pohjan kautta, mutta aina sieltä noustaan entistä ehompana tai ainakin uudenlaisena.
Tsemppiä sinulle ja voimia koko perheellesi!
MouMou
Hyvin sanottu. Kiitos. <3
Varjotar
Mieletön määrä virtuaalihaleja! Tällaiset postaukset tekevät susta niin aidon bloggaajan. Joku toinenkin kommentoi, että haluaa uskoa, että hyville ihmisille tapahtuu hyvää – uskon siihen samaan, jaksamista aivan hirveästi vaikka näyttäisi toivottomalta <3
MouMou
Kiitos. Jokainen hali helpottaa. <3
Emmy
Voimia sinulle ja perheellesi, aika parantaa haavat ainakin osittain. <3
MouMou
Ainakin sen tuo selvyttää tilanteeseen. Kiitos. <3
Laura
Voi ei :( Paljon voimahaleja sinne. <3
MouMou
Kiitos oikein paljon. <3
Fiibs
Mä olen niin pahoillani siitä, että teidän perhe on kohdannut jotain tuollaista :( <3 Itse henk.koht. olen kaaosta ja sairautta kohdanneena oppinut, että "mikä ei tapa, vahvistaa"-sanonta pitää täysin paikkansa! Kaiken kanssa oppii elämään vaikka ensin pitäisikin järjestellä koko elämä uusiksi sopeutuakseen muutokseen ja mahdollisesti hyväksyä "uusi minä" rajoitteineen! Niin sairauden kuin muut kriisin kohdalla! paljon voimia ja jaksamisia teidän koko perheelle ja mä LUPAAN, että se aurinko sieltä vielä paistaa vaikka se aikaa ottaisi! Minä Tiedän sen!
MouMou
Kiitos, ihana! <3
nasu86
paljon tsemppiä sinulle ja siskollesi <3 voin sanoa että olen saman tyyppisiä asioita tänä vuonna kokeneena tietäväni jotain siitä miltä sinusta tuntuu..elämä on välillä kerrassaan ihan paskaa ja epäreilua! voimahali sinulle jos olisin siellä halaisin oikeasti! suunta on pienin askelin takaisin ylöspäin vaikka se ei välttämättä siltä ainakaan heti tunnu.on valitettavasti paljon asioita joihin emme pysty vaikuttamaan teemme sitten mitä tahansa!
MouMou
Se on kyllä karu tunne huomata, että vaikka kuinka kamalia asioita voi osua omien rakkaiden kohdalle. :(
Katja
Tosi surullista kuulla.:( Tuli paha olo sun puolesta, ihan kuin omalle läheiselle olisi tapahtunut jotain. Paljon voimia koko perheellenne!! Oon saanu blogin kautta sellasen kuvan että perheenne on tiivis ja olette läheisiä siskosi kanssa, joten siskollasi on ainakin paras mahdollinen tuki ympärillään.<3 Toivottavasti asiat selkenevät mahdollisimman pian ja löydätte keinot oppia elämään uudessa tilanteessa ja toivoa tulevaisuuteen!
Ja jos oikeasti tuntuu siltä, niin pyydä lomaa töistä ja matkusta kotiin. Vaikket voisi konkreettisesti tehdä mitään auttaaksesi, läsnäolo on varmasti kaikkein paras asia. Rakkaus on tärkeintä.<3 Paljon voimia ja halaus, Iina!
MouMou
Kiitos. Kyllä tässä täytyy nyt vähän punnita, miten kannattaa toimia. <3
J
Onneksi siskoasi on siunattu noin rakastavalla perheellä. Kirjoitit hänestä niin kauniisti silloin muutama viikko sitten, etten voinut välttyä liikutukselta. En tälläkään kertaa, nyt vain ovat tunnelmat hiukan toisenlaiset. Olette rukouksissa. <3
MouMou
Ihanasti sanottu, kiitos. <3
windi
Oikeen valtava voimahali sulle ja siskolle, ei tähän oikeen muutakaan osaa sanoa :/ <3
MouMou
Kiitos. Kiitos todella. <3
Keijutin
Iso tsempitys sinne. Itselläkin ollut pari kertaa tuonkaltaisia fiiliksiä ja se tuntuu niin p**kalta. Kummasti sitä aika vaan korjaa tilannetta ja etenkin jos on niitä hyviä tyyppejä pitämässä puolia. Haleja! <3
MouMou
Kun se aika vaan kuluisi nopeammin ja korjaisi asiat. :(
Lotta
Paljon voimia jaksamiseen sekä sinulle että siskollesi <3 Vaikka tuollaiset päivät ovat kurjia, niinhän se vaan on, että ne vain lisäävät perspektiiviä niihin hyviin päiviin. Kyllä se siitä ennen pitkää taas paranee :)
MouMou
Sitä odotellessa. <3
OoMarié
Minusta on hienoa, että pystyt jakamaan elämästäsi myös tuollaisia asioita. Vaikka suurin suru onkin aina sanatonta niin toivon silti, että saat/sait voimaa näistä tsemppaavista kommenteista ja voit tuntea jonkinlaisen yhteisöllisen välittämisen turvaverkon ympärilläsi tällaisina ikävinä hetkinä. Voimia ja jaksamisia!
ps. Olet muutoin toiminut syksyn mittaan täydellisenä kannustajana omassa elämänmuutoksessani. On jollain tapaa lohdullista kuulla, että aaltojen heilahtelut vaikuttavat sielläkin, mutta pitää muistaa, että tulee taas niitä uusia (myönteisiä) aaltoja. :)
MouMou
Kyllä vaan. Täältä löytyy sellainen tukijoukko onneksi, etten olisi voinut parempaa toivoa. Kiitos TEILLE! <3
Hehkuvainen
Paljon voimia koko perheelle! Anna itkun tulla, se helpottaa (joskin olo on tosiaan kaamea kunnon itkujen jälkeen kun pää räjähtää, henki ei kulje ja silmät haluaisi kaivaa ulos päästä).
MouMou
Se tunne tuli muutamassa päivässä taas kovin tutuksi. :(
santsui
voiei!! :( paljonpaljonpaaljon halauksia ja voimia sinnepäin! ja on tosi rohkeaa ja innoittavaa kertoa myös alamäistä elämässään, niin kuin joku jo tossa sulle sanoi.
Paljon jaksamisia sinne!
MouMou
Kiitos. Eiköhän se hiljalleen ala helpottaa. <3
Mike
Paljon voimia ja jaksamista sekä siskollesi että sinulle Iina.
MouMou
Kiitos. Oikeasti.
hansu
Paljon voimia ja tsemppiä sulle ja siskolles, kyllä kaikki aina parhaaks muuttuu, usko pois :) <3
MouMou
Ainakin toivon parasta. <3
jonna
Pystyn samaistumaan tilanteeseesi täysin :( Sama tilanne täälläkin, todennäköisesti vakavempana vaan :(
Mutta kyllä me pärjätään :) Toisaalta ei tunnu hyvältä mennä töihin, mutta toisaalta se auttaa, että saa tekemistä.
<3
MouMou
Voi ei! Tsemppiä sinnekin. <3
LindaR
Paljon voimia ja rakkautta teidän perheelle <3
Koita jaksaa <3
MouMou
Kiitos. Arvostan kaikkia, joilla riittää voimia selvitä vaikka mistä. <3
tipsu
Hurjasti jaksamisia Iina sinulle ja perheellesi <3 olet mielessä.
MouMou
Lohduttavaa kuulla. Kiitos. <3
Heini
Iso hali täältä sulle ja voimia siskollesi :) toivottavasti toisen olo helpottuu pian. Niin ja yleensä se diagnoosi helpottaa tilannetta kun pystytään hoitaan oikein. Mä oon kans samaa mieltä pysy pois niiltä keskustelu palstoilta melko kurja teko kaverilta ku pisti linkin sulle :(
Niin ja kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin :)
MouMou
Jatkossa taas pysynkin. Sen verran karmeaa luettavaa se oli, että mietin, mitkä pahuuden voimat kyseistä forumia ylläpitävät. :(
Miaminttu
Niin kauniita sanoja ihmisiltä, että tahtoisin kovasti niiden olevan omakeksimiäni. Tylsästi ja yksinkertaisesti, mutta kuitenkin koko sydämeni pohjasta toivon koko perheellenne hurjasti voimia <3
MouMou
Kiitos. Jokainen kommentti tuntuu helpottavan oloa, niin hassulta kuin se saattaakin kuulostaa. <3
Anne Li
En ole aikasemmin kommentoinut sun blogiisi, mutta aika pitkän ajan sitä olen kumminkin seurannut. Nään tuossa käyttäytymisessäsi/menettelytavassasi paljon itseäni.. Jotenkin omakin meno on ollut viime aikoina niin onnenkukkuroilla ratsastamista tai sitten niinku nyt – sitä hyvin toisesta päästä.. Kun maailma tuntuu liian raskaalta, täytyy vain suoda itsensä olla heikko. Paljon voimia sun elämään!
MouMou
Hyvin sanottu. Kiitos paljon. <3
Ansu
Voi ei, paljon voimia sinne <3 *halaus*
MouMou
Kiitos. Kaikki tsemppi otetaan vastaan. <3
Kiia
Ai kamala! Toivon niin paljon, ja uskon, että siskosi voi kohta paremmin. Itse olen tänä vuonna käynyt aallonpohjalla, ja silloin ei vain jaksa mitään. Tulee niin hyödytön olo, ja rupeaa miettimään, mitä on tehnyt väärin. Mutta todella paljon täältä voimia ja isoja haleja.
Kyllä tämä vielä muuttuu paremmaksi! <3
MouMou
Tuttuja tunteita. Kunpa ne menisivät pian ohi. :(
Aaaino
Tsemppiä ja voimahali! <3
MouMou
Kiitos. Kaipa tämä kohta jo helpottaa. <3
elaine
Tsemppiä ihan tosi tosi paljon!! <3
MouMou
Kiitos, kiitos. <3
johanna
Kovasti voimia koko teidän perheelle! Olette ajatuksissa <3
MouMou
Kiitos. Kiva kuulla. <3
Eiccade
Voimahaleja ja tsemppiä sinulle! <3 ei ole kiva lukea lempi bloggaajan surusta :( mutta tottase on, alhaalta ei pääse kuin ylöspäin! (:
MouMou
Mietin ensin, jättäisinkö kokonaan tästä kirjoittamatta, mutta se olisi kyllä huomattu jossakin välissä kuitenkin. :/
stiia
Voi ei! Tiedän tunteen, ainakin jollakin lailla.. Sitä kun on yrittänyt olla vahva hetken aikaa ja murtuu hirveään itkuun kesken luennon ja luennoitsija tuijottaa silmät suurina, että “Mitä mä tein?”, sitten kokoaa itsensä, kunnes asia muistuu mieleen ja taas itkee seuraavat 2 tuntia silmät päästään, ja miettii vaan, että miksi just sille kävi noin, miksei joku muu, jos jollekin niin piti käydä ja sitten kieltää kaiken, kunnes tajuaa, että kaikki olikin totta ja hakkaa lähes tulkoon päätään seinään, kun ei tiedä, että onko vihainen vai surullinen, vai molempia ja jos on vihainen niin kenelle.. Ja jossain vaiheessa miettii, että miksi mä edes käyttäydyn näin, eihän asia edes ole tapahtunut juuri minulle ja sitten taas ymmärtää, että itsellä on oikeus juuri niihin tunteisiin mitä tulee..
Tsemppiä! Toivottavasti siskosi saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin, niissä puitteissa mitkä diagnoosin osalta mahdollisia ovatkaan.
Ajan myötä asioiden kanssa oppii elämään. Jotenkin mä ainakin haluan uskoa, että kaikille tapahtumille on tarkoituksensa, vaikkei sitä juuri siinä tilanteessa näekkään.
Halit sinne päin! :)
MouMou
Tuo epäselkeääkin selkeämpi selostus oli suoraan kuin päästäni. Kiitos! <3
Hanna
Täällä on yks joka on käynyt tässä vähän aikaa samoja tuntemuksia. Oon opetellu erittäin kivisen polun kautta vahvaksi, eikä mua yleensä muserra omat vastoinkäymiset sillä tiedän että voin vaikuttaa niihin ja selviän niistä. Nyt kuitenkin kaikki omat sekä muiden asiat on osunu samaan hetkeen niin oon ollu varmaan itkuisempi kuin koskaan ikinä. En todellakaan tiedä mitä tehdä kun mun elämäni tärkein ihminen, paras ystäväni ihan varhaisesta lapsuudesta asti, sairastaa enkä voikaan taikoa toista kuntoon. Pelkään vaan ettei kukaan voi taikoa häntä kuntoon. Ainoo mitä tunnen voivani nyt tehä on olla vaan maailman paras ystävä.
Muista että aina vastoinkäymisten kohdatessa on tärkeintä olla kiltti itselleen.:) Jos surettaa niin silloin surraan, mutta sen jälkeen on lupa hemmotella itseään kunnolla. Koskaan ei saa olla itselleen liian julma, sellanen pahentaa vaan oloa.
Musta tuntuu etten osaa koota ajatuksiani ees järkevästi mut tsemppii kuitenkin ihan hullusti täältä suurella sydämellä! <3
MouMou
Se on kyllä karmeaa, kun onnistuu syyttämään itseään jostakin, mikä ei millään tavalla ole oma vika. Ihmismieli on joskus julma omistajalleen. :(
Ezraa
Haleja, haleja, haleja ja suklaata♥ Aloin lähes itkeä myötätunnosta… Ja mä en itke todellakaan helposti. Kun sanoit, ettei kyyneleitä tule enää- minulla on ollut sillä tavalla noin kaksi vuotta. Ennen sitä itkin usein, sitten haukuttiin itkupilliks (kiits, äiti), enkä sen koomin ole itkenyt kuin ehkä kerran.
Kumminkin, ymmärrän täysin, toivottavasti tunnet itsesi onnelliseksi taas pian. Voimia ja vielä yksi iso hali!♥
MouMou
Kiitos, ihana!! <3
zara
Voimia sulle! Olet vahva ihminen ja jaksat kyllä taas pian hymyillä ja nousta sieltä aallonpohjalta! Itse sain noin kaksi vuotta sitten tietää siskoni sairaudesta, jota en olisi ikinä osannut olettaa. Silloin tuli melkoinen nyrkki naamaan kun en olisi ikinä osannut kuvitella tällaista tilannetta omalle kohdalle. Vaikka kyseinen sairaus ei välttämättä koskaan täysin häviä, on sen kanssa opittu nyt elämään tai ainakin tällä hetkellä menene paremmin. En tiedä lohduttaako yhtään, mutta jotenkin osaan kuvitella tilanteesi.
MouMou
Sama juttu täällä. Ei tuosta kokonaan parannut, sen kanssa on opittava elämään. Mutta kyllä meidän siskot taistelevat. <3
Kaisa
Iina, parin viikon päästä valo ei enää vähene, joten valoa ja iloa päiviisi. Toivottavasti kaikki kääntyy hyvään suuntaan. Terveiset myös pikkusiskolle.
MouMou
Kiitos, Kaisa. <3
Heli
Paljon paljon halauksia ja voimia eteenpäin menemiseen.
Kuten monet muutkin jo kirjoittavat, jos tuntuu että haluat mennä edes hetkeksi siskosi tueksi niin ota vapaapäivä ja matkusta hänen luokseen. Uskon että parempi olo tulee niin sinulle kuin siskollesikin. <3
MouMou
Kiitos. Pitää katsoa nyt, missä olen eniten avuksi tai vähiten haitaksi. :/
Mizi
Voimahaleja ja pusuja sinne ♥
itselläni oli aallonpohja saavutettu kesällä, ja silloin koko kesä meni pohjalla, vain ja ainoastaan sen takia, etten saanut olla ydtävieni kanssa. Huomasin kesän aikana, että ystäväni oikeasti pitävät minut pystyssä ja täysjärkisenä kouluaikoina, joten suurin kiitos kuuluu heille.
Minulle tuli tekstistäsi niin mieleen omat kokemukseni; hymyillä vaan ja näyttää että kaikki on hyvin, vaikka oikeasti olisi täysin päinvastaiset tunteet. Sekään myös ei yhtään auttanut, että serkullani diagnisoitiin eräs sairaus ja enollani myös. Nyt niiden tautien kanssa osaa elää. Paras muistutus tästä tuli, kun erään luokkalaiseni (joka on ollut aiemmin koulukiusattu, nytkin aika paljon yksin) äiti kuoli joulukuussa. Tästä tytöstä on tullut tämän myötä paljon läheisempi minun kanssa, ja nyt osaa arvostaa myös sitä mitä on, eikä murehdi koko ajan sen perään mitä ei ole. :)
Siskollesi myös voimia ♥
MouMou
Ihan totta kyllä. Kiitos. <3
-S-
“Se tunne, kun on itkenyt niin pitkään, ettei kyyneliä vaan ole enää, on utopistinen. Päätä särkee, kasvot ovat turvonneet ja tunnottomat, on oudon kylmä ja väsyttää”.
Mulla oli lauantaina ja sunnuntaina aivan sama fiilis. Se johtui siitä, että me jouduttiin lopettamaan meidän pitkäaikainen perheenjäsen, melkein 14-vuotias koira. Hän veti viimeiset hengenvetonsa minun sylissäni perheemme ympäröimänä. Olin sitä ennen ja sen jälkeen aivan rikki, olen edelleen. Olo ei ole enää yhtä hirveä kuin tuona kyseisenä hetkenä ja päivänä, mutta suru on yhä vahvasti läsnä. Tuntuu voimattomalta, koska kouluun täytyisi panostaa, mutta olen juuri menettänyt pikkuveljeni (sitä koiramme merkitsi minulle). Mutta mä selviän, meidän perhe selviää ja meidän pikkuinen katselee meitä tuolta ylhäältä onnellisena. Voimia sulle Iina! <3
MouMou
Tiedän tuon tunteen niin hyvin. Osanottoni. :(
Lotta
Täällä ollaan oltu pohjalla jo jonkin aikaa, vuoden verran enemmän ja vähemmän. Nyt syksyllä huomattavasti enemmän. Jos minulta kysyttäisiin, niin parhain päivä koostuisi nukkumisesta, hieman syömisestä ja sitten sohvalla lepäilystä. Luennoille lähteminen on tajuttoman vaikeaa.
Well, anyway… Tiedän miltä sinusta tuntuupi. Voimia <3
MouMou
Voi, mikä inhottava tunne. Tsemppiä meille. <3
Ilona
Voi miten ikäviä uutisia :( Toivottavasti siskosi voi jo (olosuhteisiin nähden) paremmin! Voimia teille kaikille.
MouMou
Kiitos. Kohti parempaa tässä mennään. :)
Anni
Välillä elämä kohtelee meitä huonommin ja välillä paremmin. Hämmentävää, mulle tuli juuri äskön vähän melankoolinen olo juuri ennenkuin olin klikkaamassa itseäni sun blogiin. Laitoin soimaan Miljoonasateen Marraskuun ja sen perään luin tämän. Paljon voimia ja siskollesi jaksamisia<3
MouMou
Kiitos. Se on kyllä hämmentävää, miten isolla skaalalla ihminen voi tuntea tunteita. <3
Annika
Toisinaan tuntuu ihan kohtuuttomalta, että miksi kaikki pahat ja ikävät asiat tapahtuu aina kerralla! Sellainen lumipalloefekti!!
MouMou
Ihan totta kyllä. :/
Sanna
Elämä heittelee välillä liiankin laidasta laitaan. Parantumista siskollesi ja jaksamista sinulle.
MouMou
Kiitos paljon tuesta.
minävain
hirveesti tsemppiä! :(
MouMou
Kiitos oikein paljon. :(
Piipi
Jaksamisia sinne paljon <3
MouMou
Kiitos, oikein todella. <3
Jonna
Tsemppiä koko teidän perheelle ja paljon voimia. :(
MouMou
Kiitos. Tsemppi tulee nyt tarpeen.