Hyvä/huono blogi
Ne karmeat opinnäytetyökyselyt, joiden “vastaamiseen menee vain hetki”, mutta joissa sitten on 30 000 avointa kysymystä lisäkysymyksineen, pyytävät usein määrittelemään seikkoja, jotka tekevät blogista hyvän tai huonon. Olen tehnyt näitä postauksia ennenkin, mutta koska mielipiteet muuttuvat ja unohdan aina jotakin, eiköhän tätä listaa ole nyt hyvä vähän päivittää. Keräsin pariksi listaksi omia määritteitäni siitä, mikä tekee blogista kiinnostavan tai epäkiinnostavan.
Blogin kiinnostusta lisäävät:
- kivat kuvat. Valitsin adjektiiviksi “kivan” siksi, että se sisältää monta asiaa. Ei tarvitse omistaa järkkäriä, kunhan välttelee peilikuvia, salamahelvettiä ja pikselimössöä. Eli ammattilaistasoa ei vaadita, mutta selkeyttä kylläkin. Voisin demonstroida huonoja kuvia ensimmäisen blogini kuvilla, mutta en aio tehdä sitä!:D
- toimivat perusasiat. Videot, jotka ovat sopivan leveät blogiin eivätkä tule montaa senttiä kirjoitustilan yli. Hyvä fontti. Kuvien ja tekstin suhde. Sellaiset jutut, joita pitää jo itsestäänselvyyksinä, mutta jotka ovat harmittavan monella pielessä. Osa näistä jutuista on kyllä sellaisia, että ne oppii vain tekemällä ja kokeilemalla.
- bloggaajan inhimillisyys. Älä turhaan yritä luoda itsestäsi virheetöntä ja täydellistä kuvaa. Pienet säröt tekevät ihmisestä vain kiinnostavamman. Ei ole sattumaa, että sellaisilla bloggaajilla, joihin on helppo samaistua, on paljon seuraajia.
- kirjoittajan persoona. Olit sitten millainen tyyppi tahansa, tuo se oma persoonasi näkyviin blogissasi. Pahimpia ovat ehkä ne blogit, joiden pitäjä koettaa pitää kielensä jokaisen vastaantulijan hanurissa ja joka on samaa mieltä kaikkien kanssa. Tarkennan silti vielä, että mielipidejyrääjä ei tarvitse olla, mutta omia näkökulmia on hyvä olla ja ne kannattaa oppia perustelemaan.
- hyvä blogipohja. Blogger tai WordPress ovat hyviä, välttele esim. Vuodatusta. Mitä enemmän blogipohjaa voi itse muokata sen parempi. Tärkeintä on kuitenkin, että osaat käyttää blogiasi, oli se kuinka simppeli tahansa.
- tietty yksinkertaisuus. Yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi selitetyt asiat. Taustatiedot. Ota siis huomioon, milloin puhut jostakin asiasta ensimmäistä kertaa. Älä oleta, että lukijat muistavat jonkun sivulauseesi, vaan kertaa. Lukijan pitää pysyä mukana menossa, ellet sitten tosissaan kirjoita vain itsellesi.
- bloggaajan ystävällisyys eli lukijoiden huomioiminen. Lukijalle on tärkeä tuntea itsensä hyväksytyksi vieraaksi blogissa. Esimerkiksi kommentteihin vastaaminen kuuluu hyviin tapoihin ja on hyvin, hyvin tärkeää monille lukijoille. Muuten voi syntyä mielikuva, että bloggaaja pitää itseään jotenkin lukijoita parempana ja syytää vaan norsunluutornistaan nöyrille alamaisille postauksiaan.
Blogin kiinnostusta vähentävät:
- liian pitkä nimi. “This is my fashion/style/life(style)blog and please leave a fucking comment – WORLD PEACE BY EMMA!” ja tätä tasoa. Ei toimi.
- huono päivitystahti. Ei tarvitse kirjoittaa monta kertaa päivässä, ei edes joka päivä, mutta edes pari kertaa viikossa. Palaan samaa teesiin myöhemmin, mutta jos ei ole asiaa, kannattaako edes blogata?
- banneri, joka on niin korkea, että kun avaat blogin, et näe muuta kuin sen. Iso plussa tipahtaa aina, kun blogin avattua näkee heti uusimman postauksen otsikon.
- kirjainkikkailu eli ihmisistä kirjaimilla puhuminen. Jos et halua paljastaa jonkun nimeä, älä puhu tyypistä tai anna hänelle titteli tai lempinimi. Inhoan yli kaiken lukea postausta, jossa kirjaimet seikkailevat. Eli ei näin: “Z, joka muuten on X:n serkku, tuli Y:n kanssa meille ja sitten E, J ja S soittivat ja sanoivat, että X (niin ja S siis seurustelee sen kanssa) oli eilen ollut R:n kanssa jossakin.” Niin siis anteeksi mitä? Yksinkertaista, kiitos.
- kiroilu ja huono kielioppi. Ihmiset, vaikka kuinka julistatte, kirjakielen olevan vanhuksille, se “emt tänää sit chillattii vaan Mc-gäris!1” on hirveää luettavaa. Suoraan sanottuna noista lauseista ei edes aina löydä sitä pointtia ja ne pitää lukea pariin otteeseen. Voit ihan hyvin käyttää mä/sä-sanoja mutta kirjoittaa silti hyvää ja ymmärrettävää suomea. “Käytiin tänään Mäkkärissä Lissun kanssa. Mä otin päärynäpirtelön, se mansikan.” Ei paha?:)
- liialliset sisäpiirijutut. Ellei blogisi ole tarkoitettu vain pienelle porukalle, älä viljele sisäpiirijuttuja. Lukijoita ärsyttää, jos heillä on koko ajan ulkopuolinen olo. Sisäpiirijuttublogit kannattaa pitää salasanallisina/yksityisinä tai lukijoille olisi ainakin hyvä avata sisäpiirijuttuja, jos niistä tahtoo välttämättä kirjoittaa.
- asiat, jotka paljastavat, ettei bloggaajaa kiinnosta bloggaaminen. Jos ensimmäinen postaus uudessa blogissa on kysely, mistä lukijat haluaisivat lukea, en jää seuraamaan blogia. Kenestä se on muka hyvä merkki, jos bloggaajan ideat ovat lopussa jo alussa? Jos sinulla ei ole mitään asiaa, ÄLÄ ALA BLOGGAAJAKSI.
Nämä nyt tulivat ensimmäisenä mieleen, mutta listoja olisi helppo jatkaa vaikka kuinka pitkiksi. Päivittäin törmää hyviin ja huonoihin esimerkkeihin. Pakko vielä korostaa, että nämä olivat vain minun mielipiteitäni, koska joku luonnollisesti tunnistaa itsensä jostakin kohtaa ja päättää, että käytin juuri hänen blogiaan esimerkkinä. No, en käyttänyt.:)
Marikamaria
Voi että kun tuo muuten kyrsii kun puhutaan ihmisistä kirjaimilla ! eräässä nimeltämainitsemattomassa blogissa jota luen kirjotetaan noin vieläkin vaikka kyseisen henkilön nimi (jopa sukunimikin) olis jo mainittu blogissa. Ärsyttävää ! :D
MouMou
Se on muuten vielä oudompaa, jos tyyppien nimet ovat lukijoiden tiedossa, mutta niitä ei silti käytetä. Mitä ihmettä!:D
Marikamaria
Niinpä ! :D ehkä se on sit vaan laiskuutta ettei jakseta kirjottaa kokonaan. en tiiä enkä tajua ! :D
MouMou
Sekin on mahdollista!:D
Maiski
Tää oli tosi hauska postaus ja paljon hyviä pointteja. On kyllä hyvä, että jotkut suositut bloggaajat jaksavat panostaa ja korostaa oikeakielisyyden merkitystä, mikä ainakin omasta mielestä turhan monelta pääsee unohtumaan. Joskus on vaikea ymmärtää, että joillekin vielä maksetaan siitä, ettei viitsitä edes opetella esimerkiksi pilkkusääntöjä…
MouMou
Silloin blogissa pitää olla kyllä jotakin uskomatonta vetovoimaa, jos se ostetaan ja sillä on suuri lukijakunta, mutta sisältö vastaa tasoltaan lähinnä esikouluikäisen tuotosta.:)
Saraseeeni
Allekirjoitan väittämäsi kieliopista ja kirjakielestä. Kirjakielistä tekstiä on niin paljon miellyttävämpi lukea. Olen joskus törmännyt juuri näihin blogeihin, joita kirjoitetaan hyvin puhekielisesti ja siitä saa vain päänsäryn. Jokainen toki tyylillään, mutta itse en jää sellaista blogia lukemaan, vaikka sisältö voisi olla mielenkiintoista. : )
Tosin itse olen aivan onneton yhdyssanoissa : D
MouMou
Samaa mieltä, Jos ei kieli luonnistu, niin sitten ei, mutta minä en sellaista voi jäädä lukemaan.:)
Ne “kijoitushäröpävät” omassa blogissa ovat jotakin aivan kamalaa. Joskus ei vaan OSAA itsekään!:D
Frida the Fairy
Minäkin tunnistin itseni, mutta ihan positiivisessa mielessä. :)
Olen itseasiassa viimeaikoina pohtinut paljon, miten voisin kehittää omaa blogiani ja tästä postauksesta sain hyviä vinkkejä ja ajatuksia! Alkukesän on päässä kytenyt ajatus kirjoittaa omalla nimellään, ja yksinkertaistaa blogin nimeä. Tunnen että olen siirtymässä blogini kanssa aloitteluvaiheesta kasvavaksi kirjoittajaksi, ja siinä tarvitsen rohkeutta ja mielikuvitusta. Ehkä en kuitenkaan rupea puhumaan kielillä blogissani, siitä ei ottaisi erkkikään selvää. :DD
Kiitti Iippis! (Taas uus lempinimi, oon mestari näissä :D)
Tästä oli apua, ja nyt oikein hihkun päästä parantelemaan tota pikku päivyriäni!
MouMou
Se on hyvä merkki, jos tunnistaa itsensä positiivisessa mielessä. Mua ärsyttää nyt, kun unohdin tästä muutaman tärkeän kohdan, pitää varmaan tehdä jatko-osa.:)
Iippis kuittaa!:D
Frida the Fairy
Tuumasta toimeen! ;)
http://dustyfairytrashymind.blogspot.com/2011/06/blogi-uudistuu.html
MouMou
Oho, sä olitkin tehokas!:D
Serafia
Mä en tykkää yhtään blogeista, missä on ainoastaan kuvia postauksissa. Näitä “inspiration”-postauksia tms. Yök. “Normaalien” postauksien välissä ne menettelee, skippaan ne vaan sitten, mutta jos koko blogi on sellaista, mä en lue sitä. Ai joo, ei sitä voi edes lukea vaan katsoa. *eye roll*
Liian iso banneri on yksi iso miinus mun mielestä myös.
Mulla on blogilistalla muutama blogi, joita en voi sietää. En klikkaa blogiin (paitsi ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa), koska tiedän niiden ärsyttävän mua. Se kirjoittaja, blogin tyyli ja muut ärsyttää. En kommentoi blogia ollenkaan myöskään, mutta pidän ne siellä blogilistalla. Ne on siellä siksi, että jos tarvitsen ärsytystä (esim aloittaakseni siivouksen, ei oo nimittäin lempipuuhaa ja teen sen vasta kun ärsyttää oikein kunnolla) menen tollasiin blogeihin. Ei sillä, että he olisivat sotkuisia tai mitään, joku alkuärsytys on vaan tarvittava. :D Outoa, mutta totta. :D
MouMou
Kieltämättä tuollaiset blogit eivät omalle lukulistalleni pääse. Onhan niitä tosiaan väillä (harvoin) kiva katsella, mutta että aina. Ei kiitos!:) Ja vielä, jos ne fiiliskuvat eivät ole edes bloggaajan omia, vaan joitakin googletettuja.
(Mun pitää ehkä testata ärsytysblogeja siivousmotivaationa. Monellekohan tyypille mun blogi on sellainenn? 20 000?:D)
Niinuu
En enää voisi olla enempää samaa mieltä tuosta kirjainsekoilusta. Ja se jatkuu vielä yleensä kommenttiboksissakin “Kuka on E? Eiks se ookkaan sama ku W?” Tulee mieleen jotkut ala-asteen ihastuksista puhumiset, ettei vaan kukaan ulkopuolinen hoksaa kestä tykkää. :D Muutenkin hyviä pointteja.
Ja toinen mitä en tajua on se, kun jotkut bloggaajat tuovat esim. parisuhteensa tai perheensä näkyvästi esille blogissa, ja sitten vetävät herneen nokkaansa kun lukijat tahtovat tietää heistä enemmän. Kannattaisi varmaan jättää läheiset vaikka kokonaan blogista pois jos haluaa suojella heidän yksityisyyttään. :) Tosin harva varmaan bloggaamista aloittaessaan tajuaa millaisia hyeenoja lukijat voivat joskus olla.:D
MouMou
Mulla oli itsellä hirveä ongelma noiden miesjuttujen kanssa aikanaan, kun en osannut päättää, puhuako siitä poikaystävästä vai ei. Se tosiaan kannattaa miettiä tarkkaan, koska jos sanaisen arkkunsa avaa, sitä ei sitten enää suljetakaan niin helpolla.:)
Sara
Olen aika lailla jokaisesta kohdasta samaa mieltä :) Eniten mua itse ärsyttää huono kielioppi ja se kirjainkikkailu. Oikeasti kuitenkaan pelkkä etunimi ei kerro ihmisestä mitään, joten miksi sanoa vaikkapa S sen sijaan että sanoisi Sara? Ymmärrän tämän ehkä, jos se tapahtuu hyvin harvoin, mutta jos joka postaus vilisee vain etukirjaimia, alkaa mua ärsyttää.
MouMou
Melkein nämä kaiki kohdat saa anteeksi, jos ne eivät toteudu aina tai jos ne eivät esiinny toistensa kanssa. Mutta tosiaan, jatkuvasti toteutettuina alkaa rassata ja blogin lukeminen on pakko jättää.:/
Petra
oon niin samaa mieltä! :D etenkin jurppii toi kirjaimilla ihmisistä puhuminen. se on ihan raivostuttavuuden huippu :D!
MouMou
Siedän sitä ehkä yhden postauksen verran kuukaudessa, yhteensä kaikilta blogeilta.;)
Hannukkaz
Hahaa, tunnistin itteni tuolta päivityskohan osasta :DD Mua ketuttaa, kun ei joskus ole aikaa blogin ajattelemiseen mutta joskus taas on aivan liikaa! Tällöin yritän kyllä sitten kirjoitella esim. leffa-arvosteluja valmiiksi sinne hiljaisemmalle ajalle että saan edes jotenkin päivitetttyä :)) Postauksia on hyvä säästellä :DD
– Hannavee
http://likoorikahvi.blogspot.cm
MouMou
Se on kyllä ärsyttävää, kunjoskus olisi aikaa ja ideoita postata vaikka kerran tunnissa ja joskus ei vaan ehdi tai kiinnosta. Mullakin on tapana hyödyntää inspiraatiot ja kirjoittaa postauksia varastoon.:)
Sara
Hyviä vinkkejä! Minäkään en pidä sellaisista blogeista, joissa on vain kuvia. Tahdon jotain luettavaa ja mielellään myös ajateltavaa. Muotiblogeja seuraan vähän, sillä monet tuntuvat olevan niin samanlaisia. Itse pidän blogeista, jotka päivittyvät suhteellisen usein, mutta valitettavasti itse en saa aikaiseksi kirjoitella joka päivä, joskus en edes joka viikko.
MouMou
Usein sitä on visio siitäkin, millaisen tahtoisi oman bloginsa olevan, mutta ei vana riitä aika/energia/viitsimys.:)
mari
Heh, näitä oli kiva lukea :)
Tunnistan myös itteni siitä, etten jaksa ikinä keskittyä kirjottamaan kielioppisuomea vaan käytän kaikkia murresanoja ja kirjotan jotkut sanat niinku sanon eli d:t yleensä puuttuu joka paikasta. Ehkä vois koittaa joskus kirjottaa sitä normaalia suomea?
Lisäks oon viimesen puoli vuotta lähinnä vaan kuvablogannu ja oon viimeks helmikuussa kirjottanu jostain oikeasti. Sekin oli joku optimistuuspostaus.
Tarttis varmaan tehrä jotain ;)
MouMou
Murretta on aikamoisen hauska lukea, kun jotkut sanat menevät aivan ohi!:D
alma
Olen kyllä kaikissa kohdissa täysin samaa mieltä!
Tärkeintä on, että oma blogi on persoonallinen! Ja kirjoittaja saa puhua sielä siitä mistä itse haluaa, eikä lukijoiden toivomuksien mukaan.. :)
MouMou
Juuri näin. Olisi tylsää, jos kaikki blogit olisivat toistensa kopioita.:)
NooranElamaa
Oon muuten aikalailla samaa mieltä sun kanssa, mutta: “Ei ole sattumaa, että sellaisilla bloggaajilla, joihin on helppo samaistua, on paljon seuraajia.” WTF?? Ainakin mun mielestä suurin osa tosi suosituista bloggaajista on sellasia, joidenlaisia ihmisiä ei vaan oikeesti voi ees olla olemassa :D Ehkä mä vaan elän niin erilaisessa maailmassa itte.
Ja no, mun mielestä on kiva lukea kivoja asioita blogeista. En tosiaankaan jaksais lukea blogia jossa angstataan vaan joka päivä. Mutta tiiän, et kyllä tarkoittanutkaan tuota, vaan sitä, että joskus tuo esille että ei mee niin hyvin. :) Kivoista asioista tulee paaaaljon parempi mieli itellekin. Ainakin silloin, jos osaa iloita toiselle sattuneista hyvistä jutuista. Kaikki ei osaa ja sit tuleekin se yksi inhottava asia eli kateellisuus kuvaan…
Ps. Vähänkö oikeesti vituttaa bloggaamista alottelevat tyypit, jotka blogeissa/foorumeilla yms. kyselevät neuvoja siitä miten saada suosittu blogi :D
MouMou
Noora, v-sanaa ei käytetä!:D
Mutta hyviä pointteja kyllä.
natalia
Nämä olivat kaikki kyllä niin osuvia.. Paitsi itseäni taas ärsyttävät nuo liian isot bannerit. Sellaiset, että täytyy skrollata ihan kunnolla ennen kuin pääsee lukemaan itse postausta…
Sekava layout ja erittäin huonot pikselikuvat ovat kyllä pahimpia:D
MouMou
Voi, ne pikselikuvat olivat melkein mun tavaramerkkini, kun aloitin!:D<3 Tosin silloin koko blogimaailma oli yhtä säätöä ja opettelua.
gloria
“mutta jos ei ole asiaa, kannattaako edes blogata?”
tuo kohta vähän särähti korvaan. Ymmärrän kyllä (ehkä) mitä ajoit takaa, mutta jotkut kirjoittavat ensi sijaisesti itseään varten, vaikka blogi näkyisikin kaikille, tai sitten ei ole mahdollisa päivittää usein, jos kotona, koulussa tai töissä ei ole mahdollista käyttää nettiä kuin satunnaisesti/työasioissa.
Tai sitten sitä asiaa ei sitten yksinkertaisesti ole. Itse luen mieluummin sellaisia postauksia, joissa on kunnon asiaa, olivatpa postaukset sitten lyhyitä tai pidempiä, kuin väkisin väännettyä tekstiä. Niitäkin blogeja kun näkyy, joita päivitetään mahdollisesti kolme tai neljä kertaa päivässä ja jokainen postaus on parilla kuvalla ryyditetty kolmen lauseen minipäivitys. Eikö niitä postauksia ois voinut yhdistää..?
No joo, mutta eiköhän jokaiselle blogille ja blogilajille ole oma lukijakuntansa.
MouMou
Niin, no riippuu tietysti, millaisista blogeista on kyse. Mun lukulista keskittyy lähinnä keveisiin blogeihin, joissa on ns. teema.
Ne henkilökohtaiset (ja kuten sanoit, oikeasti itseä varten olevat) blogit ovat asia erikseen. Eihän kenenkään elämää voi arvostella ja ne blogit heijastavat elämää 100 %.:)
AnsQ
Tämähän oli hyvä postaus. :–)
MouMou
Kiva, jos tuli sellainen fiilinki.:)
imlacking
Mä käytin joskus miehestä nimitystä L. Se on musta vielä ihan ok, että käyttää tyyliin yhdestä ihmisestä sitä kirjainta, mutta jos kaikkia kavereita kutsuu jollain kirjaimella, menee jo hermot ja ihan sekaisin.
Ja sitten tuli mieleen tämmönen, että kysellään toisilta blogille nimeä. Eiköhän sen nimen pitäs olla joka esim. kuvastaa itteensä tai on itselle merkityksellinen jne.. Menee hieman samaan kuin tuo, jos ekassa postauksessa kysellään mistä haluatte lukea.
MouMou
Yhdestä vielä selviää kunnialla. Itse tykkää lempinimistä niin kuin Polka Dotsin Jonnan poikaystävä oli Kähäräpää.:)
Ja samaa mieltä noista nimikyselyistä! Mitä ihmettä? Kai sen voisi itse keksiä!:D
Tiia
Tosi hyvä postaus ja olen niin samaa mieltä :D Itse tykkään tosi selkeälinjaisista ja tavallaan helpoista ja helppolukuisista blogeista. Heti jos alkaa olemaan jotain kikkailua fonttien tai ulkoasun kanssa, niin sellaisia blogeja on jotenkin tosi raskas ja tympeä lukea.
MouMou
Helppolukuinen on juurikin se sana, joka tiivistää kaiken.:)
x-ray
Pakko myöntää, että itse syyllistyn tuohon kirjainsekoiluun. Mutta blogissani seikkailee tasan 3 ihmistä ja nekin ihmiset on selitetty sivupalkissa (esim. H = paras ystäväni). Tosin olen ehkä vähän jäävi kommentoimaan tähän asiaan, sillä blogini ei ole blogi (ja nyt jos tässä ei toimi HTML niin murr :D) sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan lähinnä päiväkirja itselleni. Koska tarkoituksenani ei ole pitää mitään edes kohtuu suosittua blogia, en ole siihen hirveämmin panostanutkaan. ;)
Mutta olen ihan samaa mieltä, nuo kirjainsekoilut ja muut listan asiat ovat ÄRSYTTÄVIÄ! :D
x-ray
…Niin ja tosiaan blogini käsittelee erittäin arkoja asioita, joten etunimienkään (edes omani) paljastaminen ei tulisi kyseeseenkään. Mutta jos jokaisessa postauksessa lukisi “serkun kummin kaiman paras ystävä (se josta olen puhunut postauksessa Y) teki asian X”, niin.. :D
Höh, nyt tää kuulostaa vaan hirveeltä puolustuspuheenvuorolta!:D
MouMou
Haha, tiedän kyllä, mitä tarkoitat!:D Mulle tulee sama reaktio, kun joku kertoo, miten ärsyttävää on, kun jotkut postailevat monta kertaa päivässä. Krhm.;)
MouMou
Musta ois söpöä, jos kirjaimien tilalle voisi vaikka koodata jonkin örkin, johon lukijat sitten tutustuisivat!:D
pienikulkija
Mä jäin kiinni kyllä ainakin kohdasta kielioppi, hups! Jos ikinä Suomeen palaan, niin lupaan mennä äidinkielin kertauskurssille :D Taitaa muuten olla vähän pakkokin, ei meinaan taitaisi luonnistua edes virheettömän ansioluettelon kirjoittelu! Noh, toivottavasti blogissa tulee ainakin vähän harjoitusta ;)
MouMou
Sellainen kurssi tekisi hyvää ihan koko Suomelle!:D Itsekin huomaa, että joskus ei vaan tajua, miten jokin ihan tuttu sana kirjoitetaan. Se on karmea tunne se.
k
En oo ennen kommentoinut tähän blogiin, enkä lue tätä melkein koskaan mutta nyt tulin kattomaan ja bongasin tän postauksen. Mun on pakko myöntää että mun blogissa on vähän turhankin usein peilikuvia ja kirjotan aika paljon puhekielellä, esim. “ole” kirjotan aina “oo”, “kyllä” on “kyl” ym.
MouMou
Oli pakko käydä kurkkaamassa!:D Sun kielesi on kuule hyvin, hyvin luettavaa verrattuna blogimaailman kauhukakaroihin. Niistä kun ei aina tiedä, onko se kirjoituskieli edes suomea!<3
mm
Tässä oli monia tosi hyviä pointteja liittyen bloggailuun. :)Välillä muakin ärsyttää, että banneri on korkea ja täytyy kelata alaspäin, että voi nähdä uusimman postauksen. Toki monissa muissakin blogeissa on näin, mutta ainakin suurimmalla osalla Indiedaysin bloggaajilla olen huomannut näin olevan.
MouMou
Onhan se toki siitäkin kiinni, millä blogeja lukee. Läppärin kanssa yleensä palaa bannereihin hermo. Ihan kuin ei voisi tärkeämpiin juttuihin keskittyä!:D
Katri
Hei, noista niiiin moni pitää paikkansa! Haha, hauskaa, miten ysiin osuu ajatukset :D
Muistan ikuisesti sen, miten iloinen olin kun sä kommentoit mun blogiin joskus viime vuoden talvella ja on niin ihanaa kun vastaat aina melkein kaikkiin kommentteihin :-) Monet sitä ei tee! Eli propsit siitä, että huomioit lukijasi niin kivasti <3
MouMou
Kiitos kommentistasi! Blogisurffailu ja vastaaminen vie kyllä aikaa, mutta se on täysin sen arvoista.:)<3
Irkku
Mitä mieltä olet sellaisesta melko suositusta blogista kuin Too fast for love?
MouMou
Taidan jättää yksittäiset blogit kommentoimatta, kun kyse on kuitenkin yleisestä postauksesta.:)
piiapauliina
Itseäni henk.koht. taas raivostuttaa useissa blogeissa juuri tuo kirjakielen käyttö, jotenkin siitä jää usein sellanen feikki ja vähän hienosteleva fiilis. Että yritetään esittää parempaa ja fiksumpaaa mitä ollankaan. Tiedä sitten, nää on niin makuasioita, mikä kehenkin uppoo.
Mutta joo, noi selkeät kirjotusvirheet, huonolaatuset kuvat ja ihan käsittämättömät väriyhdistelyt nostaa kyllä karvat pystyyn aika nopeesti… siitä kyseenalaisesta sisällöstä puhumattakaan :D .
MouMou
On kieltämättä olemassa pari sellaistakin blogia, joiden kielioppi noudattaa kyllä kaikkia sääntöjä, mutta lauserakenteet ja muut alkavat olla jo niin hiottuja, ettei lukija ole varma, lukeeko jotakin antiikkista tekstiä 1800-luvulta. Pitäisi varmaan vaan osata arvostaa erilaisten bloggaajien kirjoa, mutta kun tietyt asiat tökkivät.:)
ade
Samaa mieltä monesta kohdasta. Ehkä eniten ihmetyttää se, että monet suositut blogit, muun muassa ne, joiden kirjoittajille kirjoittamisesta maksetaan, vilisevät kielioppivirheitä ja huonoa suomea. Inhoan esimerkiksi sitä, kun sanaa “kustantaa” käytetään väärin, kun muka halutaan leikitellä kielellä. Kielellä voi leikkiä vaikka kuinka, ja silti kirjoittaa sujuvaa suomea. Sä vaikutat fiksulta nuorelta naiselta, joka osaa myös kirjoittaa. En suoraan sanottuna ymmärrä, miksi Indiedaysiinkin kutsutaan bloggaajia, jotka eivät viitsi panostaa tekstiensä sisältöön ja oikeinkirjoitukseen.
MouMou
Kiva, jos kielioppini taso on mielestäsi hyvä. Koetan vaalia sitä, vaikka kieltämättä opiskeluympäristöni pyrkii vain huonontamaan äidinkielellistä osaamista.
Itse mietin, mikä Suomessa on se yleinen taso eli jos näiden ns. ammattibloggaajienkin osaaminen on perustasoon verrattuna jo niin hyvä, etttä heitä pidetään hyvinä kirjoittajina. Toinen vaihtoehtohan on se, ettei kielioppia vaan (enää) arvosteta niin paljon. Harmi sinänsä, jos asia on niin.:(
Joskus kyllä lukijakunta ärsyyntyy, jos blogi on liian ammattimainen eli kun kirjoittajan oma persoona alkaa laimeta ja sisältö on pelkkää lainausta ja hifistelyä. Ehkäpä inhimillinen kielioppimokailu sitten tavallaan pitää bloggaajan jalat maassa. En tiedä, saiko tästä pointtia irti, mutta kiinnostavia ajatuksia tämä kommentti herätti.
Katarimaria
Mä kirjotan puolisosta kirjainlyhenteellä, koska se tahtoo blogijulkisuutensa minimiin ja koska mua henk.koht. taas ärsyttää se blogitapa että puolisoon viitataan esimerkiksi sanoilla Mies tai Avokki ja siis erityisesti se ison kirjaimen käyttö. Mies isolla kirjoitettuna jotenkin alleviivaa tyyliin Minun Mieheni on TosiMies ja Avokki nyt vaan on sanana mun korvissani vähän kuin Vajakki :D Tosin tästä syystä en ole yhdenkään blogin seuraamista vielä lopettanut, kiristelen vain hampaitani kyseisten sanojen kohdalla. Huono kieli (enkä tarkoita nyt satunnaisia typoja tai rentoa puhekielisyyttä) kyllä saa mut poikkeuksetta painamaan ruksia ikkunan nurkassa, mikä on ymmärrettävää kielioppinatsin koulutuksen saaneelle ;)
MouMou
Kamalaa, mutta tuo Avokki kuulostaa tosiaan kyllä vähän vajakilta!:D Olenkin miettinyt pitkään, miksi en kyseisestä sanasta pidä. Nyt se selvisi!
Jos mulla asuisi joku turjake tuossa nurkissa, sen lempinimi olisi ihan takuulla Karvamato!<3 Ihan vaan, että porukka menisi sekaisin…
Piina
“banneri, joka on niin korkea, että kun avaat blogin, et näe muuta kuin sen. Iso plussa tipahtaa aina, kun blogin avattua näkee heti uusimman postauksen otsikon.”
Heh, pakko tulla kommentoimaan että minun ikivanhassa läppärissä myös sinun blogisi banneri on liian iso! Ei näy otsikoita ei. Näkyisi tosin jos ei olisi noita mainoksia ylälaidassa. Mutta tämä raato nyt onkin ehkä poikkeustapaus. :D
Tosin tämän olen oppinut ohittamaan sillä, että aloitan alaspäin skrollaamisen jo siinä vaiheessa, kun sivu vasta latautuu (joo ei tämä myöskään mikään nopein kone ole) – latautumisen jälkeen sivu pompsahtaa kätevästi suoraan siihen otsikkokohtaan. Että keinot on monet! :)
MouMou
Läppärit on kyllä pahoja, niissä suurin osa blogeista menee tuohon kirottuun kategoriaan!:D
Sannu
Olen niiin samaa mieltä noista kaikista! Ärsyttää ensinnäkin blogit, joiden ulkoasu on sekava. Sivulle on tungettu kaikkea mahdollista ja tekstiä on lähes mahdoton lukea räikeän taustakuvan takia.
Lisäksi ärsyttää puhekielellä kirjoittelu sekä legendaariset “hei kertokaa jotai mist haluutte et kirjotan :))” -postaukset. Eikö sitä blogia pidetä sen takia että on jotain sanottavaa? Jotkut sanovat kirjoittavansa blogia vain itselleen – eikö silloin voisi kirjoittaa ennemmin päiväkirjaa?
Ja itsehän siis aloitin oman blogini valittamalla vuolaasti muiden blogeista :D köh.
MouMou
No oli ainakin persoonallinen aloitus!:D
Jonna
Mun mielestä on vaikeaa, mikä blogista tekee hyvän tai huonon, koska joskus vain bloggaaja onnistuu ylittämään lue-napin painamiskynnyksen ainakin mun tapauksessa. Joskus vain kokonaisuus osuu nappiin vaikka sisältö ei niin huoliteltua olisikaan. :D
Ainoa, mikä mua kyllä ottaa kuuppaan on hymiöiden viljely tyylillä tämä: “oltiin Keijo-Kalevin <3 kanssa tänään leffassa jossa K-K sitte niinku päätti kaataa sen kaikki popparit lattialle XD sen jälkeen me mentiin meille ja syötiin kaikki pullat :)))) " ARGH! Tälläinen mesetyskieli saa mut jättämään tekstin lukematta.
MouMou
” Joskus vain kokonaisuus osuu nappiin vaikka sisältö ei niin huoliteltua olisikaan. :D”
Täysin totta! Jotkut kokonaisuudet vain toimivat.:)
Mipsukka
Hyvä postaus. Monesta asiasta olen samaa mieltä, ja ovat itsellekin tuttuja sitä kautta, että olen lueskellut blogeja jo kauemmin ennenkuin viimein itsekin rohkaistuin. :) Ainakin liian isosta bannerista taisin kuitenkin itse juuri narahtaa.. ;)
MouMou
Mutta kukapa ei!:D Ainakin, jos läppärillä lukee, niin tuo pätee lähes kaikkiin.
Siru84
Olen uusi lukijasi tai innostuin blogista demi.fi:n kautta kun näin linkin siellä ja pikkusiskoni mainitsi lukevansa blogiasi ;) Minä itse tykkään kirjakielellä kirjoitetuista blogeista koska ne ovat selkeitä, kuten sanoitkin. Se ei todellakaan tee kenestäkään mitään vanhusta jos haluaa kirjoittaa selkeästi.
MouMou
Niin juuri. Sitä voi silti kirjoittaa elävästi.:)
Heini
moi ! hyviä neuvoja (: ,
mitä mieltä oot , tarvisko mun parantaa tänä vielä jotenki , tai jäisitsä lukemaa tätä/onks tää kiinnostava ? (:
MouMou
En halua arvostella yksittäisiä blogeja. Kukin bloggaa tyylillään.:)
heidi
Kiitos erittäin hyvästä postauksesta. Toivottavasti mun bloginimi ei ole liian pitkä – toisaalta en lähtisi sitä välttämättä edes vaihtamaan sillä siitä on tullut jo mulle liian tärkeä. :) xx
MouMou
Voi kuule, sun blogin nimi on lyhyt ja ytimekäs muutamaan pahimpaan verratuna! :)