Mitä tapahtui Moksulle (vuonna 2014)?
TAMMIKUU Edellisvuoden lopulla vallinnut kökköfiilis jatkui ja voimistui vaan. Jumitin päivittäin samoissa vaatteissani, kun en jotenkin “osannut” pukeutua raskausvatsani kanssa ja koko raskauden salailu blogissa ahdisti niin vietävästi. Listasin blogiini parhaita TV-sarjoja. Intoilin talvesta ja lumesta, kun sitä vihdoin pitkän odotuksen jälkeen satoi maahan hieman paksumpi kerros. Myin suurimman osan huonekaluistani sekä kalliista kengistäni ja asusteistani rahapulassa. Muutin pakon edessä aivan liian suureen ja kalliiseen asuntoon ja samalla virallisesti yhteen mieheni kanssa. Kaikki työ- ja raharintamalla tuntui menevän pyllylleen, ja oloni oli epätoivoinen.
HELMIKUU Totesin, etten pidä uudesta kodistani. Ihastuin pitkästä aikaa keltaiseen väriin. Kävin valokuvattavana nyt syksyllä ilmestynyttä blogiopasta varten. Ystävänpäivänä tein rohkeilla kuvilla höystetyn postauksen rintaliivikeryksestä rintasyöpäpotilaiden hyväksi. Postailin innoissani Lontoo-juttuja vierailtuani siellä Nooran kanssa muotiviikoista nautiskelemassa. Törmäsimme Lontoossa Frendien Rossia näyttelevään mieheen, mistä riittikin hyvää mieltä pitkäksi aikaa. Postailin normaalia enemmän rakkaudentunnustuksia blogiini, kun parisuhde tuntui ainoalta pysyvältä asialta elämässä. Haaveilin jälleen kerran muuttamisesta maalle.
MAALISKUU Osallistuin kymmenen sekunnin meikkihaasteeseen Veeran inspiroimana. Tein aivan liikaa töitä. Naistenpäivänä jaoin lukijoilleni ajatuksiani naiseudesta. Kuvailin erilaisia häämeikkejä blogiini ja mietin ihmisten pariutumisriittejä. Lensin Ylläkselle Olympuksen kampanjamatkalle talvisiin maisemiin, joissa tosin hormonieni johdosta aikuismaisesti raivosin ja pillitin melkein koko ajan. Olin todella ahdistunut enkä oikein osannut blogata mitään, kun teki mieli paljastaa raskaus blogissa, mutta emme päässeen mieheni kanssa yksimielisyyteen siitä, miten ja milloin asia tehtäisiin. Järjestin tempauksen kommenttien lisäämiseksi blogeissa ja siitä tulikin ihan hittiliike, sillä sen lisäksi, että sain enemmän kommentteja, innostuin itsekin jättämään kommentteja seuraamiini blogeihin.
HUHTIKUU Kerroin viimein blogissa raskaudestani vahvistaen monien lukijoiden arvaukset, mutta koska kerroin uutiseni aprillipäivänä, sen totuusperä ei ollut kaikille aivan selvää pässinlihaa. Tein Instagram-tilistäni jälleen julkisen äitini painostuksesta. Avasin ihan uuden Bebe au Lait -vauvablogin (kohta valitettavasti lopettavien) Kideblogien alle, ja julkaisin edellisvuoden lopulla ylöskirjaamiani ajatuksia jälkikäteen luettavaksi. Listailin omia lempiblogejani. Surkuttelin ballerinoja, joista suunnilleen yksi pari mahtui enää jalkaan pahan turvotuksen vuoksi. Koukutuin vahingossa Solsidan-nimiseen TV-sarjaan. Vauvablogini puolella postailin hurjalla tahdilla tuntemuksiani, ja MouMou-blogi jäi vähemmälle huomiolle.
TOUKOKUU Korkkasin kuukauden pienellä blogitietovisalla. Ulkona oli niin ällöttävän kuuma, että elelin pääasiallisesti viileissä sisätiloissa maksimekoissani ja kokkailin urakalla erilaisia ruokia blogiini. Vietin läksiäisiäni Miun-myymälästä jäädessäni virallisesti äitiyslomalle. Kotijäätelö oli varsin kova sana ja pyöräyttelin koneellani mitä erilaisempia makukokeiluja. Olin peruukkimallina erään verkkokaupan kuvauksissa. Kuunvaihteessa lähdin Rovaniemelle miehen isän luokse “keväästä nauttimaan”, onneksi siellä olikin lopulta ihanan viileä ilma ja paljon mukavia ihmisiä.
KESÄKUU Haalin hysteerisenä myrkyttömiä pesuaineita vauvaa varten. Otin peräti yhden kokonaisen päivän aurinkoa pallomahani kanssa ja päätin, etten huvita vanhempieni naapureita sen enempää, vaan jatkan ruskettumista suosiolla vasta seuraavana kesänä. Totesin juhannuksen tänäkin vuonna täysin turhaksi juhlaksi, mutta kutsuin ystäviäni kylään ja lopulta illasta tuli mukava. Haaveilin salaa kuohuviinistä, edes yhdestä jääkylmästä lasillisesta. Nautiskelin täysin rinnoin viileämmistä ilmoista, vaikkakin ne olivat edelleen liian lämpimiä minun makuuni. Toteutin typerän asuntomme makuuhuoneessamme pienen sisustusmuodonmuutoksen, mikä aiheutti yllätyksekseni minulle yleistä sisustuskuumetta.
HEINÄKUU Kipuilin loppuraskauteni ja varsinkin alaselkääni pesiytyneen ja sieltä kaikkialle säteilleen iskiaksen kanssa. Haaveilin valtavan pallomahani kanssa normaaleista vaatteista ja siitä, että ylleni mahtuisi muutakin kuin kulahtanut maksimekko. Mietin tylsyyksissäni erilaisia sisustusjuttuja asuntoomme ja selailin netistä inspiraatiota. Loppukuusta pidin pienin blogiloman, kun kävin vihdoin synnyttämässä esikoispoikani. Löysin sohvan asuntoomme ja kämppä, josta en oikein ole missään vaiheessa pitänyt, tuntui himpun verran enemmän kodilta. Aloitin ristiäisdieetin, jotta normaali olotila löytyisi mahdollisimman pian.
ELOKUU Osallistuin hyväntekeväisyyskampanjaan, jossa keräsimme lahjoituksen Uusi Lastensairaala 2017 -projektille, ja tämän Holvi-pankkipalvelun sekä suomalaisten suunnittelijoiden kanssa yhdessä toteutetun keräyksen loppusumman voi nyt kurkistaa täältä. Ärsyynnyin rintavarustuksestani, joka paisui omaan makuuni aivan liian suuriin mittasuhteisiin. Pohdiskelin elämääni pienen identiteettikriisin kourissa ja totesin, että taisin kuitenkin vihdoin löytää onnen äitiyden myötä. Bloggailin todella harvoin, koska vauva-arkeen totuttelu imi kaikki voimani. Aloitimme Veeran ja Mikon kanssa laukkuhaasteen tavoitteenamme käydä laukkuvarastomme läpi ja hankkiutua sitten eroon turhista laukuista.
SYYSKUU Vietin todella paljon aikaa Kylmäkoskella vanhempieni luona, jotta sain hoidettua keskeneräiset projektit loppuun. Starttailin juoksuharrastustani uudelleen, mutta jouduin pettymään, kun kroppa ei toiminutkaan vielä normaalisti. Lopetin noin neljän viikon jälkeen dieettisuunnitelmat maidontuotannon ehtymisen vuoksi ja päätin jättää palautumisen herran haltuun keskittyen vauvaani. Kerroin päätöksestäni jatkaa blogihommia vain rivibloggaajana ja näin jälkiviisaana täytyy sanoa, että Re:fashion-blogiportaalista luopuminen oli paras päätös pitkään aikaan. Fiilistelin Helsinkiä pitkästä aikaa. Loppukuusta käväisin Nelliinalla omenavarkaissa.
LOKAKUU Mietin, pitäisikö luopua KoKo-astiastosta ja keskittyä keräämään vain mustavalkoista Taikaa, ja luonnollisesti tästäkin kehkeytyi pienoinen kriisi. Aloin taas nauttia pukeutumisesta. Luovutin laukkuhaasteen suhteen häviten kisan, mutta totesin, että pääsin eroon monesta turhasta laukusta, kun kävin kaikki laukkuni läpi haasteen vuoksi. Ostin Minna Parikan puputennarit, joista olin jo kauan haaveillut. Panikoin ristiäispukeutumisesta, koska vartalo tuntui vielä vieraalta ja jotenkin epämiellyttävältä. Aloin erään kampanjan ansiosta pitää jälleen parempaa huolta hampaistani. Hurahdin suolakiviin. Kotoilin paljon, ja aloin vihdoin nautiskella äitiysvapaastani, vaikka en päässyt vieläkään kaikesta ikävästä stressistä eroon.
MARRASKUU Kuun epävirallinen teema oli ekoilu. Vietimme ensimmäistä isänpäivää ja samalla myös ensimmäistä “pappapäivää”. Twin Peaks -sarja koukutti minut ja mieheni Netflixissä, katsoimme sarjaa aina vauvan nukahdettua iltaisin. Aloitin hiustenkasvatusprojektin inspiroiduttuani vanhasta hiustyylistäni. Sain kuulla, että lapsuudenkotini olisi tyhjillään ja voisin muuttaa sinne, mutta en vieläkään(!) tiedä, pääsenkö toteuttamaan unelmaani maalle. Tein blogini kävijäennätyksen TAHDON-postauksellani avattuani hieman elämääni ja kerrottuani siitä, etten voi olla täysin oma itseni mummoni edessä. Päätin, että sen sijaan, että odotan kevättä naama mytyssä, tänä vuonna nautiskelen talvesta.
JOULUKUU Lähdin ensimmäistä kertaa elämässäni pois Nokia-tiimistä ja vaihdoin Android-älypuhelimeen jopa omaksi järkytyksekseni. Pohdiskelin myös, onko omien joulurutiinien luominen pelottavaa vaiko sittenkin kiinnostavaa hyvällä tavalla, kun en viettänytkään joulua vanhempieni luona. Sekosin sosekeitoista maistettuani mieheni äidin tekemää sosekeittoa ja keittelin keittoja lopulta melkeinpä päivittäin. Ihoni alkoi kiukutella kämmenistä ja käsivarsista, minkä vuoksi starttailin hoitoöljykuurin kuivaa ihoa vastaan. Joulun vietin Rovaniemellä miehen isän luona pienen perheeni kanssa. Vuodenvaihteeksi reissasin toiseen mummolaan ja päätin, että vuosi 2015 kuulostaa mukavalta vuodelta esimerkiksi jonkin suuren suunnitelman toteuttamiseen…
Aba
Hyvää alkanutta uutta vuotta!!IIIK,liittyisiköhän siihen suureen suunnitelmaan valkoinen mekko… =) tai kaipaamasi muutto maalle,toivon sitä teille.
MouMou
Samoin sinne! Muutto olisi muutaman kuukauden sisään edessä. Jännittää niin pirusti, kun en vieläkään tiedä, että MINNE! :D
Titu
Kommentointi on jäänyt nyt vähemmälle, mutta jokaisen postauksen olen lueskellt. Oiken hyvää alkavaa vuotta sinne <3 Viimeinen kuva antoi pukeutumis inspiraatiota :)
MouMou
Samoin sinne! Kommentoinnin kanssa pitäisi kyllä itsekin taas tsempata. :)
tätioranssi
Hyvää ja onnellista vuoden 2015 alkua! Heti puolenyön jälkeen piti päästä lukemaan vuosikatsausta. Luinkin ja mietin että monessa jutussa olet taas ollut mukana.
Olen lukenut blogiasi jo kauan ja aion edelleen jatkaa. Muutama uusi blogi on tullut listalle mutta sä oot se eka jotain aloin seurata. lupaan tsempata sua kaikissa asioissa ja pysyä hengessä mukana.
Toistaiseksi lopetin itse bloggaamisen. Rimani nousi hieman korkeammalle luettuani yhtä kirjaa ❤ ja se on varmaan ihan tervettä.. Kirjoittaminen jatkuu kirjeenvaihdon avulla jota herättelen uudelleen.
Jännityksellä odottelen mitä suunnittelet täksi vuodeksi…
MouMou
No en ihmettele! Se kirja antaa mielestäni jotenkin vääristyneen kuvan bloggaamisesta. Eihän puutarhan hoitaminenkaan ole sallittua vain ammattilaisille ja tiettyjen ohjeiden mukaan. :) <3
tätio
Joo, tiukkaa tekstiä oli se alku. Olen aika montaa mieltä opuksesta ja se kyllä pitää lukea oikeassa mielentilassa. Mutta jossain muodossa bloggaus elää minussa ja voi olla että aloitan sen uudelleen. Kerronpa sitten
MouMou
Siinä olisi voitu korostaa enemmän “tässä yksi keino koettaa muuttua tietynlaiseksi bloggaajaksi” -näkökulmaa. :/
hannamaria
Tuo viimeinen kuva on susta paras! :) Erilainen ja erikoinen vuosi on sielläkin suunnalla ollut, pakko myöntää. On ollut mukava olla mukana jakamassa se pieni osa vuodesta, joka blogissa nähdään!
hanna
http://www.hannamariav.com
MouMou
Kiva kuulla! Jotenkin kaikki nekin tapahtumat, joita ei edes blogissa kerro, heijastuvat blogiin. :)
Kipsu
“vuosi 2015 kuulostaa mukavalta vuodelta esimerkiksi jonkin suuren suunnitelman toteuttamiseen…” MUUTATTEKO MAALLE???? Aaaaah, jos sen teette niin voi vitsit mitä parhautta!
Tätä postausta oli ihanaa lukea! Näkee konkreettisesti, mitä kaikkea tässä ajassa on sattunut. Ps, kyllä noi sun raskauskilot on aika hyvin jo lähteneet, näistä kuvista huomaa valtavan eron!
Mukavaa uutta vuotta:)).
MouMou
Kun tietäisi tuon muuton! Ratkaisevia viikkoja eletään tässä. En kestä tätä jännitystä, himputti soikoon! :D
Hyvää vuotta 2015 sinnekin!
jennasinikka
Selailin viime vuoden vuosikatsauksen lisäksi myös nuo vanhemmat vuosikatsaukset ja tajusin, että olen lukenut blogiasi aivan järjettömän kauan! Vuoden 2009 vuosikatsauksen jutut näyttävät jo tutuilta, joten ainakin sieltä saakka on MouMoun elämää tullut seurailtua. Se on pitkä aika se. :D
MouMou
Oho, se on kyllä pitkä aika! :D <3
jennasinikka
Mutta vieläkin nää sun jorinat vaan jaksaa kiinnostaa. ;) En oo kyllä vuosien varrella itsestäni hirveästi meteliä täällä kommenttiboksin puolella pitänyt, ehkä pitäisi tänä vuonna olla vähän ahkerampi kommentoimaan kivoja juttuja!
MouMou
Nyt sitten voi alkaa jo epäillä, että on jotakin pielessä, kun en itsekään jaksa aina omia juttujani, mutta sinä jaksat! :D
Cherrymarja
Vai suuria suunnitelmia! Koska vauvaa lienee turha veikata ( :D) niin arvaukseni on Kylmäkoski tai häät. Kylmäkoski enemmän siksi, että se olisi ehkä realistisempi vaihtoehto, mutta kun juuri kerrot ettet tiedä asiasta vielä niin ehkä sitten vihkiäiset…? :)
MouMou
(TOIVON NIIN KYLMÄKOSKEA!) Pian ratkeaa muuttosuunnitelmat. <3
nasu86
paljon mahtui viime vuoteen , toivottavasti tämä vuosi olisi stressittömämpi.
paljon rakkautta ja uuden opettelua ainakin <3
mitäs suuria siellä nyt suunnitellaan ?! ei ole reilua vihjailla :D
MouMou
Äh, no niinpä. Olisi kyllä kiva, jos suurin myllerrys alkaisi olla ohi ja tulisi tasaisempi kausi. Mutta se on varmaa, että me ainakin kahvitellaan tänä vuonna! :D
nasu86
kyllä se on varma se :)
Nella
Kiitos ihanan rehellisestä blogista! <3 Kiitos myös tätä nykyä itselleni ajankohtaisesta vauva blogista! Fiksu veto kuitenkin eritellä se omaan osioonsa :) Kaikkea hyvää tulevalle vuodelle! T: rv 28
MouMou
IHANAA!! Onnea! Vauvat on niin ihania. :) <3