Rakkaustarinamme

Reilu viikko naimisissa ja morsian suree hääkuplan puhkeamista? Tavallaan, mutta kuherruskuukausi jatkuu onneksi edelleen! Se kunniaksi toivottu rakkaustarina on täällä tänään. Palataan siis Jyväskylään 15 vuoden taakse.

Rakkaustarina 15 vuoden takaa nykypäivään

Tapahtumapaikka oli Ilokivi. Tutorleiriläiset kokoontuvat ensimmäistä kertaa tutustumaan toisiinsa. Söpö, kiharapäinen poika kysyy, olenko pörssiläinen eli päättelee haalariväristäni virheellisesti minun opiskelevan taloustieteitä, mistä kemianopiskelijana tietysti loukkaannun verisesti. Poika on huomannut minut ja ystäväni Bepan (vanhat bloginlukijat muistavat bestikseni vuosien takaa). Tosi epäilen, että oikea verbi on kuullut eikä huomannut, sillä olimme kovin äänekkäitä ja riehakkaita kaksin liikkuessamme.

Leirillä, jonne olemme porukalla myöhemmin lähdössä, koulutetaan tutoreita, joiden työ on auttaa uudet opiskelijat eli fuksit opintojen alkuun omassa tiedekunnassa. Juttelemme leirin aikana toisiimme tutustuen, ja myöhemmin lukuvuoden aikana törmäilemme milloin missäkin tapahtumissa. Ennen parhaan tapaamisemme kertomista paljastan kuitenkin jotakin, mikä minua on kaivellut suhteessamme jo vuosien ajan.

Ei sittenkään unelmien poikamies?

Kävi näet niin, että vaistosin nuorelta Justin Timberlakelta silloin näyttäneen pojan olevan myös muiden tyttöjen mieleen. Olin jo eronnut ensimmäisestä avomiehestäni, mutta pojan havittelemisen sijaan epäitsekkäänä ihmisenä ilmoitin tämän ihanan pojan nyt jo edesmenneen Cosmopolitan-lehden uuteen Unelmien poikamies -kisaan. En valitettavasti muista kisan tarkkaa nimeä tai yksityiskohtia, mutta söpöliinimme pääsi top 10 -listalle ja oli siitä itsekin ilahtunut.

MUTTA! Pupu meni pöksyyn siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt vastata toimittajalle puheluun haastattelua ja kai myös mahdollisia kuvauksia varten. Unelmien poikamies siis ohitti elämänsä tilaisuuden ja hänen tilalleen valittiin toinen mies. Tästä tempusta olen edelleen hieman katkera, vaikka pitäisi kai olla kiitollinen, ettei hän löytänyt lehden avulla elämänsä rakkautta 20-vuotiaana.

Aikahyppy karaokeillasta jälleentapaamiseen

Aika kului, ja törmäilimme toisiimme milloin missäkin aina Harjun vapusta muihin opiskelijarientoihin. Kävin itse opettajaopinnoista appron, mutta muistaakseni meillä ei kai ollut tämän liikunnan opettajaopiskelijan kanssa yhteisiä luentoja. Kerran kuitenkin erään alkoholinhuuruisen karaokeillan päätteeksi tekstasin tulevalle aviomiehelleni, että nyt pitäisi päästä pussailemaan. Kerroin sijaintini ja jäin odottamaan, mikä johtikin tuntien pussailuun baarin nurkassa. Pahoittelut ympärillä olleille.

Minut saatettiin kotitalolleni, mutta yhteisille jatkoille ei päädytty, mistä olin tyrmistynyt. Myöhemmin kuulin, että minun luultiin olevan parisuhteessa, mikä vaikutti pojan päätökseen. Mikä herrasmies! Näin jälkiviisaana olen tästä kuitenkin onnellinen, sillä jos olisimme nuorina kokeilleet seurustella ja tehneet toisemme hulluksi eri arvoilla ja tavoilla, emme varmasti olisi nyt yhdessä. Onneksi kuitenkin katsoin lapseni isästä erottuani Justin erään Timberlake -elokuvan, mistä sain idean kysyä söpön kiharapään kuulumiset. Lopulta kokeilimme etäsuhdetta ja lopulta hän muutti Suomeen minun ja poikani luokse.

Ja loppu on historiaa. 🖤

HÄÄKUVAT: Veera Korhonen