Tuleva lakimiesystäväni tentti torstaina sellaisen kasan kirjoja aiheesta jotakin-mikä-kuulostaa-monimutkaiselta-mutta-on-ehkä-ihan-loogista, että lähdimme neitosen iltatentin jälkeen tyhjentämään päitämme. Tai oikeastaan täyttämään päitämme, miten sen nyt ottaa. Miun myymälässä Uudenmaankadulla, minne siis suuntasimme, oli nimittäin tarjolla mustikkaisia Kir-drinkkejä, hyvää seuraa ja kauniita vaatteita. Koko päivän kestänyt tapahtuma ei ollut mikään blogijuttu, vaan yleisesti liikkeen asiakkaille ja merkistä kiinnostuneille järjestetty päivä. Napsin kuvia materiaaleista ja värimaailmasta, itse vaatteet ilmestyvät kyllä merkin nettikauppaan aivan pian ihailtaviksi.

Pukeuduin iltaan mustikat mielessäni, siksi asuni oli sinisävytteinen kynsineen kaikkineen. On muuten hieman syksyä ilmassa, kun neiti täällä ruudun tällä puolella vaihtoi kirkkaat kesäkynsilakat murskatun mustikan sävyiseen. Hätävarafarkkujeni seuraksi puin yksinkertaisen silkkitopin. Nyt kun miettii, taisin todella olla syksyisellä tuulella, sen verran synkkä tuosta kokonaisuudesta tuli. Kärjistä avoimet kengät olivat pakolliset, jotta herkulliset varpaankynteni näkyisivät. Olisi vaan pitänyt tajuta ottaa niistä lähikuva. Lopuksi kuorrutin vielä ranteeni erilaisilla rannerenkailla, joita korulaatikkoni suorastaan tulvii.

toppi – Silkki Center

laukku – Guess (saatu)

vyö – H&M

rannerenkaat – 2nd hand

farkut – H&M

kengät – Spirit

Syvä huokaus. Kamerani laturi (tiedetään, unohdan aina jotakin) jäi Kylmäkoskelle, joten opettelen tässä käyttämään varakameraani. Se on hieman persoonallinen, joten tuon toisen asukuvan tarkennuskin on epäloogisesti hanukassani. Kyllä tämä tästä, ei yksi kamera nyt niin hankala voi olla, ettei sillä oppisi kunnon kuvia ottamaan. On sitä kuitenkin elämässä hieman suuremmistakin haasteista kunnialla selvitty.

Nyt muuten viimeistään olen sitä mieltä, että nämä hiukset ovat aivan liian vaaleat syksyksi. Heti, kun veti ylleen jotakin vähän tummempaa, koko pääni alkoi näyttää jotenkin valjulta. Viimeistään syyskuun alussa repäisen kunnolla ja pistän hiuskuontaloni uusiksi. En vaan tiedä vielä, mitä hurjaa tällä kertaa kokeilisin, kun kaikki värit violetista punaiseen on kokeiltu ja hiusmalleistakin on testaamatta suunnilleen enää pikkulettien lisäksi se kalju. Pistetään siis mietintämyssy päähän ja mietitään, mitä sen myssyn alta syksyllä paljastuu. ;)