Tallinnan matkan suurinta pointtia saatte vielä hetken odottaa, vaikka ei sitä kyllä ole kovin vaikea kaivaa esille muiden mukana olleiden blogeista. Aloitan kuitenkin teknisistä syistä matkakuvien purkamisen kotiinlähtöpäivän Vanhakaupunki-kierroksesta. Lähdimme kauniille kaduille kuluttamaan aikaa sekä metsästämään puolivirallisesti erästä herkkukojua, josta Jonna oli kuulemma joskus ostanut ainakin kaksikymmentä macaron-leivosta kolmella eurolla.

Koska Tallinna on kuulemma yksi koko Euroopan parhaiten säilyneimmistä keskiaikaisista kaupungeista, upeiden talojen ihailu ja vanhojen katujen harras tallaaminen on kyllä koettava edes kerran elämässä. Ainakin Jenni oli porukastamme ensimmäistä kertaa Tallinnassa ja hänen sanojensa mukaan paikasta jäi hyvä maku suuhun. Tallinnaanhan pääsee nopeasti ainakin Viking Linen  XPRS -laivalla, joka tarjosi meidän 2,5 tunnin merenylityksemme.

Jossakin vaiheessa lopetimme haahuilun hetkeksi ja pysähdyimme hiomaan päivän aikatauluja. Minä käytin tietysti tilaisuuden hyväkseni ja pyysin asukuvausapua, kun sitä oli kerrankin saatavilla ihan useamman kuvaajan verran. Mikään erikoinen asuni ei kylläkään ollut, itse asiassa se oli aikalailla sama kuin minkä näitte jo tässä vähän aikaa sitten. On vaan niin luksusta, kun kuvat ottaa joku, joka huomauttaa jo kuvausvaiheessa hassusta asennosta, “katoavista” hiuksista tai muista yksityiskohdista, jotka kuvissa saattavat häiritä.

mekko – H&M

ballerinat – H&M

Kuten kuvista huomasi, leivokset löytyivät lopulta. Niitä oli monessa eri maussa ja hinnat olivat tosiaan edulliset. Silti useampikin meistä kiinnitti huomiota, että yleinen hintataso Tallinnassa nousee edelleen. Ennen siellä saattoi riehaantua edullisista hinnoista, nyt vain miettii satunnaisesti, että onpa kiva, kun kaikki ei ole niin kallista. Kyllä Tallinnalla on vaan edelleen vetovoima tallella, vaikka sieltä ei enää piraattilevyjä ja puoli-ilmaisia vaatteita tulekaan raahattua.;)